Pieksämäki yrittäjät

Pieksämäen Yrittäjät ry:n 80-vuotisjuhla
9.2.2008
Kansanedustaja Lenita Toivakka

Hyvät Yrittäjät, hyvät naiset ja miehet!

Täällä Pieksämäellä juhlitaan tänään Yrittäjien 80-vuotisjuhlaa. Se on kunnioitettava ikä ja Pieksämäen Yrittäjät onkin yksi maamme vanhimpia yrittäjäyhdistyksiä.

Hieman yli 80 vuotta sitten Kangasniemeltä lähtenyt Aatu Toivakka pisti oman yrityksen pystyyn ja perusti kaupan Mikkeliin. Aatu Toivakka oli tuolloin samassa tilanteessa kuin tuhannet yrittäjät ennen häntä ja hänen jälkeensä. Oli muiden palveluksessa hankittua ammattitaitoa, visio hyvästä liikeideasta ja suunnaton määrä itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihinsä. Pääomia ei kuitenkaan ollut mutta se ei Aatua haitannut, niin kuin se ei yleensäkään itseensä uskovia yrittäjiä haittaa.

Aatu Toivakka otti riskin, lainasi rahaa ja ryhtyi itsenäisen yrittäjän uralle. Aatun perustama perheyritys on kokenut nousut ja laskut, tulipalot ja sodat, devalvaatiot ja revalvaatiot, markat ja eurot. Yli kahdeksaankymmeneen vuoteen mahtuu kolme sukupolvea yrittäjiä, kaksi isoa sukupolvenvaihdosta sekä toimialamuutoksia.

Noihin vuosikymmeniin on mahtunut kaikki se mitä yrittäjän elämä on: menestystä, epäonnistumisia, rahoitusvaikeuksia, suvun ja perheen yhdessäeloa hyvässä ja pahassa, henkilökohtaista kasvua ja motivaation hakua, kiirettä ja stressiä sekä ennen kaikkea itsenäisestä omasta työstä ja sen hedelmistä nauttimista.

Oma yrittäjäkokemukseni on noin 15 vuoden mittainen ja pääosin kertynyt palvelualalta. Yrittäjyyden oppeja ja kokemusta hyödynnän nyt politiikan puolella niin eduskunnassa kuin myös kunnallispolitiikassa. Monissa tärkeissä luottamustehtävissäni, kuten esimerkiksi Mikkelin seudun elinkeinoyhtiön Miset Oy:n hallituksen puheenjohtajana, yrittäjäosaamisesta ja –asenteesta on paljon hyötyä. Yrittäjäasennetta on hyvä levittää laajemmin koko yhteiskuntaan, ja sitä tarvitaan myös eduskunnassa.

Omalla kokemuksella voinkin todeta, että yrittäminen on todella antoisa elämänmuoto. Se on paljon muutakin kuin vain pelkkä työ. Se on loistava tapa tehdä työtä ja rakentaa omaa tulevaisuuttaan. Yrittämiseen sisältyy riskejä, pettymyksiä ja uhkia, mutta myös suuria mahdollisuuksia, onnistumisia, itsensä toteuttamista ja hyvän olon tunnetta.

Yrittäjänä ihminen joutuu usein venymään ja löytämään itsestään sellaisia ominaisuuksia ja osaamista, joka ehkä pelkkänä palkkatyöläisenä jää mahdollisesti piiloon tai käyttämättä. Se antaa suuremmat mahdollisuudet oman luovuuden toteuttamiselle ja uuden rakentamiselle. Yrittäjänä saa monipuolisen kuvan työelämän kokonaisuudesta, sillä yrittäjä joutuu toimimaan yhteistyössä laajan sidosryhmäverkon kanssa.

Yrittäjyys on elämäntapa ja asenne, joka ei koskaan katoa, vaikka tekisi muutakin. Yrittäjän ajatuksia ja arvomaailmaa tarvitaan yhteiskunnasamme kaikkialla. Suomi tarvitsee lisää yrittäjiä. Vain luomalla uutta, vahvaan osaamiseen pohjautuvaa ja tehokasta tuotantoa Suomi pystyy lisäämään työllisyyttä. Uuden menestyvän tuotannon luominen edellyttää nimenomaan vahvaa yrittäjyyttä.

Yhteiskunta kannustaa yrittäjyyteen monin keinoin. Yrittäjyyteen on helpompi ryhtyä esimerkiksi starttirahan avulla tai vaikka sivutoimisena yrittäjänä. Yrittäjiksi aikoville on tarjolla myös monenlaisia neuvontapalveluja sekä mentori- ja kummitoimintaa.

Tulevina vuosina on loistava mahdollisuus Etelä-Savossakin ryhtyä yrittäjäksi, kun suuri joukko yrittäjiä eläköityy ja he etsivät uusia yrittäjiä jatkamaan jo valmista liiketoimintaansa.

 

Hyvä juhlayleisö,

Yksi hallituksen kolmesta politiikkaohjelmasta on Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma. Se tukee hallituksen tavoitteita talouskasvun, työllisyyden ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaamiseksi. Ohjelman päätavoitteina on huolehtia kansalaisten työpanoksen saamisesta mahdollisimman täysimääräisesti käyttöön, työn tuottavuuden ja työelämän laadun oleellisesta parantumisesta suomalaisilla työpaikoilla sekä yrittäjyys- ja yritysten kasvuhalukkuuden kohenemisesta.

Politiikkaohjelman tavoitteita ovat mm. lisätä työvoiman tarjontaa, tarttua eri alojen työvoimapulaan, parantaa työolosuhteita, työssä jaksamista ja työviihtyvyyttä sekä yhteen sovittaa työ ja perhe-elämä entistä paremmin.

Talouskasvun ja työllisyyden turvaaminen vaatii, että yritystoiminnan harjoittamisen edellytykset ovat hyvässä kunnossa ja että kansalaisten yrittäjyyshalukkuutta ja myös valmiutta kasvattaa yrityksiä voidaan lisätä. Suomessa on nyt ennätysmäärä yrityksiä ja yrittäjiä. Suomeen syntyy kuitenkin liian vähän innovatiivisia kasvuyrityksiä, vaikka tutkimus- ja kehitysjärjestelmämme on kansainvälisesti huippuluokkaa. Syitä onkin etsittävä muualta.

Talouskasvun turvaaminen edellyttää riittävää halukkuutta yrittäjyyteen. Vaikka yrittäjyyshalukkuudessa on tapahtunut myönteistä kehitystä, mikä on nähtävissä yritysten lukumäärän lisääntymisenä, suomalaisten yrittäjien ja yritysten kasvuhalukkuus ei ole parantunut lainkaan, vaan on pysynyt samalla tasolla jo vuosia.

Politiikkaohjelmaan onkin kirjattu toimenpiteitä yrittäjyyshalukkuuden ja yritysten kasvuhalukkuuden edistämiseksi. Toimia yrittäjyyskasvatuksen monipuolistamiseksi ja laajentamiseksi peruskouluissa ja lukioissa tullaan jatkamaan. Myös mahdollisuuksia yrittäjyystietouden ja yrittäjyysvalmiuksien opiskelulle ammatillisessa koulutuksessa ja eri tieteenalojen korkeakoulutuksessa lisätään. Oppilaitoksia ja elinkeinoelämää kannustetaan keskinäiseen yhteistyöhön.

Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia lisätä verotuksen keinoin yrittäjyys- ja yritysten kasvuhakuisuutta. Kotitalousvähennystä tullaan kehittämään. Sen käyttöönotto on osoittautunut myös uuden yrittäjyyden kannalta myönteiseksi. Työnteon ja yrittämisen kannustavuutta tuleekin edelleen lisätä.

Starttirahalla perustetut yrityksen ovat menestyneet hyvin. Tämän vuoden alusta starttirahajärjestelmä onkin vakinaistettu ja starttirahakauden kestoa pidennetty 18 kuukauteen. Lisäksi jatketaan yrittäjien sosiaaliturvan kehittämistä ja puutteiden korjaamista. Hallitus on eilen tehnyt periaatepäätöksen perintöverotuksen uudistamisesta ja keventämisestä koskien perheyritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Perintöverotus tulee tältä osin kevenemään huomattavasti. Jatkossa verotuspohjana tulee olemaan vain 20 % yrityksen verotusarvosta nykyisen 40 % sijaan. Verouudistuksen arvioidaan tulevan voimaan kesällä.

Ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamiseen ulottuva tuki laajeni vuoden alusta. Yksinyrittäjä saa ensimmäisenä vuonna palkkakuluihin 30 % huojennuksen ja toisena vuonna 15 %. Valtion tukikokeilun laajentuminen on erittäin hyvä asia. Pienyritysten yhtä merkittävintä työllistämisen estettä on viimein kevennetty. Kysyntä esimerkiksi Etelä-Savon TE-keskuksessa on ollut vilkasta.


Hyvät kuulijat,

Yrittäjä tuntee paitsi vastuunsa oman seudustaan myös oman henkilöstönsä hyvinvoinnista. Yksi politiikkaohjelman tavoitteista on työhyvinvoinnin lisääminen. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaankin työhyvinvointifoorumia. Sen toiminnan pääteemoja ovat työhyvinvoinnin vuorovaikutteinen kehittäminen, työhyvinvointiin liittyvien konkreettisten sisältöteemojen esiin nostaminen, erilaisuuden johtaminen sekä viestinnän kehittäminen hyvien toimintatapojen edistämiseksi.

Olen varma, että työhyvinvointi tulee olemaan entistä tärkeämmässä asemassa työelämää kehitettäessä. Kun työtätekevien määrä vähenee, tulevat ne työnantajat pärjäämään kisassa, jotka ymmärtävät aidosti hyvän työyhteisön merkityksen ja pitävät huolta henkilökunnastaan. Uskon, että arvostava työnantaja on monelle motivoivampi kannustin kuin palkankorotus. Monissa yrityksissä on havaittu se tosiasia, että tuottavuus paranee, kun työhyvinvointiin panostetaan ja työkyky paranee, sairaspoissaolot vähenevät.Yritysten sosiaalinen vastuu, huolenpito työntekijöistään tuleekin jatkossa kasvamaan.

Esimiestaidot ja johtajuus ovat avainasemassa, kun työyhteisön hyvinvointia luodaan. Hyvä johtaja onnistuu luomaan yhteiset tavoitteet ja saa henkilökunnan sitoutumaan niihin. Se ei ole aivan yksinkertaista. Nyt puhutaankin paljon alaistaidoista. Jotenkin vierastan sitä sanaa. Onko se vain konsulttien keksimä käsite, jotta saadaan taas myytyä uudentyyppistä koulutusta? Alaisten (jota sanaa yrittäjänä vierastan) siis työkavereiden tulee luonnollisesti tukea johtajaa yhteisissä tavoitteissa. Mutta mitä on alaistaitokoulutus? Jotenkin tuntuu, että alaistaitokoulutusta tarvitaan korjaamaan huonoa johtamista. Jos esimies ei onnistu tehtävässään, hän laittaa alaisensa kurssille oppimaan alaistaitoja.

Työyhteisön laatuun ja siellä vallitsevaan henkeen vaikuttaa jokainen työntekijä omalla toiminnallaan ja asenteellaan. Menestyvien yritysten vahvuus muodostuukin nimenomaan siitä, että erilaisista ja eri-ikäisistä työntekijöistä muodostuu luova ja kehittyvä kokonaisuus. Eri-ikäisten ja jatkossa yhä enemmän erikulttuuristen kollegojen kokemusta ja osaamista tulee arvostaa ja nuorten tehtävä on erityisesti tuoda oman sukupolvensa näkemyksiä ja kyseenalaistaa vallitsevia toimintatapoja.

Työllisyysastetavoitteemme voidaan saavuttaa ainoastaan pitämällä työntekijät työkykyisinä ja työhaluisina.

Tärkeää on tarkastella työhyvinvointia myös yrittäjän näkökulmasta. Vaikka yrittäjät ovatkin selvitysten mukaan keskimäärin onnellisempia ja tyytyväisempiä työhönsä kuin palkansaajat, niin yrittäjän jaksamisen huomioon ottaminen on välttämätöntä hyvinvoinnin suotuisan kehityksen kannalta. Yrittäjän uupumus johtaa pahimmillaan yritystoiminnan lopettamiseen, innovaatiopanoksen ja työpaikkojen menetyksiin.

Yrittäjän tulee pitää itse huoli omasta jaksamisestaan. Yrittäjällä tulee olla aikaa muuhunkin kuin työntekoon. Tiedän, miten helppoa on tehdä 16-tuntisia työpäiviä ja jatkaa ajatustyötä vielä yön pitkinä tunteina, ja silti tuntea, ettei mitään saa aikaiseksi. Kalenterista on varattava aikaa perheelle, harrastuksille, liikunnalle ja ystäville. Moni yrittäjä tekee työtään melko yksin, on tärkeää ajatella muutakin ja jakaa ajatuksiaan muiden ihmisten kanssa.

Yrittäjän tulee myös joskus pitää vapaata ja olla lomalla. Kolmen lapsen äitinä tiedän, miten haasteellista on yrittäjyyden ja työn yhteensovittaminen. Olemme kuitenkin aina mieheni kanssa pitäneet kiinni vapaahetkistä ja lomista lasten kanssa. Aikaa sille on löydyttävä silloin, kun lapset sitä tarvitsevat. Jokin aika sitten keskimmäinen tyttäreni Assi kertoi, että koulussa oli keskusteltu lapsuusmuistoista. Heitä oli pyydetty muistelemaan, minkälaisia hyviä lapsuusmuistoja heillä oli. Tyttäreni kertoikin minulle jääneensä miettimään, että hän ei oikein muista äitiä ja isää muuta kuin lomista. Hänen muistinsa mukaan olimme aina töissä ja hän sisartensa kanssa hoidossa tai leikkikoulussa. Hän muisti meidät vain lomilta. Onneksi niitä muistoja oli paljon ja onneksi pidimme lomia.

Työn ja perheen yhteensovittaminen on haasteellista nykyaikana kaikille. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat tässä kuitenkin edelläkävijöitä. Pohjoismaissa naiset ovat olleet aktiivisesti työmarkkinoilla jo kauan. Olemme kehitelleet monia perhepoliittisia keinoja helpottamaan työnteon ja perhe-elämän yhteensovittamista. Muut Euroopan maat ovat kiinnostuneita kehittämistämme järjestelmistä, kuten kunnallisesta päivähoidosta, vanhempainvapaista, hoitovapaasta sekä kotihoidon tuesta.

Ongelmatonta ei työn ja perheen yhteispeli kuitenkaan ole edes meillä Suomessa. Pitkät työpäivät kasautuvat lapsiperheisiin, joissa toivotaan säännöllisiä ja ennustettavia työaikoja sekä joustavuutta ja itsesäätelyä. Työnteon vaikutukset lapseen riippuvat mm. siitä, millaista vanhemmuutta lapsi saa osakseen kotona ja miten lastenhoito on järjestetty. Toisaalta moni työikäinen kantaa vastuuta myös ikääntyvistä vanhemmistaan. Myös tämäntyyppiselle hoivatilanteelle tuleekin luoda paremmat mahdollisuudet.

Äsken mainitsemani politiikkaohjelma tukee myös työn ja perhe-elämän parempaan yhteensovittamiseen tähtäävää selvitystyötä vanhempainvapaajärjestelmien laajemmaksi uudistamiseksi ja työntekijän vanhemmuudesta työantajalle aiheutuvien kustannusten nykyistä paremmasta korvaamisesta. Muun muassa osittaisen hoitorahan tasoa nostetaan vuodesta 2010 alkaen ja samalla se laajenee koskemaan myös yrittäjiä.

On välttämätöntä, että lainsäädännössä otetaan laajemminkin huomioon yrittäminen. Olisi tärkeää, että yrittäjillä olisi mahdollisuus verovähenteisesti kustantaa sairastuneelle lapselle hoitaja, sillä yrittäjä ei voi useinkaan jäädä hoitamaan lasta kotiin.

Työtä on entistä paremmin pystyttävä yhteen sovittamaan kasvaviin perhe-elämän haasteisiin. Perheisiin on muutoinkin panostettava aikaisempaa enemmän, tulevaisuutemme on juuri niin hyvinvoiva, mitä lapsemme tällä hetkellä ovat. Työelämän kehittämisessä täytyy lasten äänen kuulua aiempaa voimakkaammin. Kotihyvinvointi luo pohjan ja lisää työhyvinvointia.


Ja vielä lopuksi,

Hyvät Pieksämäen Yrittäjät, voitte olla suunnattoman ylpeitä yhdistyksestänne, onhan tämä yksi Suomen vanhimpia yrittäjien paikallisjärjestöjä. Yrittäjät ovat jo silloin osanneet katsoa tulevaisuuteen, halunneet kehittää omaa liiketoimintaansa, omaa paikkakuntaansa ja omaa osaamistansa. Yrittäjän pitääkin elää vahvasti ajassa ja tarttua olemassa oleviin mahdollisuuksiin. Yrittäjän toimintaa sanelee aina vahva halu kehittää omaa seutua, omaa maakuntaa, omaa maata.

Etelä-Savo tarjoaa yrittäjälle paljon mahdollisuuksia. Yrittäjiä maakunnassamme on paljon ja heidän määränsä on kasvanut viime vuosina. Työllisyys on maakunnassamme parantunut, vapaa-ajanasuntojen ja matkailijoiden määrä kasvaa koko ajan. Välillä meidät eteläsavolaiset valtaa kuitenkin surkuttelumieliala ja kateuskin. Emme muista maakuntamme erinomaisuutta ja mahdollisuuksia ja naapurinkin menestys harmittaa. Tosiasia on, että sijaintimme on loistava pääkaupunkiseudun ja Pietarin läheisyydessä, luontomme on ainutlaatuinen maailman mittakaavassa katsottuna ja elinympäristömme on puhdas ja turvallinen. Nämä ovat pääomaa, jota kukaan ei voi viedä meiltä pois vaan meidän on itse opittava hyödyntämään niitä. Tämä on mahdollista meille jokaiselle. Meidän on opittava olemaan ylpeitä maakuntamme mahdollisuuksista ja kertomaan niistä muulle maailmalle.

Täällä Pieksämäellä on hyvä ja positiivinen meininki. Täällä on osattu toimia ja tarttua mahdollisuuksiin. En voi kun vilpittömästi onnitella teitä kaikkia siitä notkeudesta ja taidosta, jolla kaupunkinne päättäjät toivat Ideaparkin tänne Pieksämäelle. Se on merkittävä investointi ja panostus Pieksämäen kaupungille, mutta myös koko maakunnallemme. Tuskin vielä ymmärrämmekään sen merkitystä. Nopeat söivät tässä asiassa hitaat…


Hyvät yrittäjät

Ideaparkin tulo kaupunkiinne on suuri tilaisuus teille yrittäjille. Se tuo mahdollisuuksia liiketoiminnan laajentamiseen ja uusiin liikeideoihin, ehkä jopa sellaisiin joihin ei ennen Pieksämäellä uskallettu uskoa. Hyvän tulevaisuuden rakentamiseksi yrittäjäjärjestö ja yrittäjät ovat nyt avainasemassa. Nyt tarvitaan yhteishenkeä, ideoita ja yhteistä tekemistä, joilla tartutaan mahdollisuuksiin ja myös päästään niistä osalliseksi.

Haluan omalta osaltani sydämestäni onnitella 80-vuotiasta yrittäjäyhdistystä siitä arvokkaasta työstä, mitä olette tehneet ja toivottaa Teille mitä parhainta menetystä uusissa haasteissanne!