Suomalainen rahapelijärjestelmä

Suomalainen rahapelijärjestelmä murroksessa –seminaari
8.11.2007
kansanedustaja Lenita Toivakka

Hyvä seminaariyleisö,

Rahapeliongelma on noussut tärkeäksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi ja siihen tulee kiinnittää huomiota monella taholla ja laajassa yhteistyössä.

Erityisesti alaikäisten pelaamiseen on syytä kiinnittää huomiota. Suomessa pelaamisen ikärajat ovat Euroopan alhaisimpia. Yli 15-vuotiaat saavat pelata raha-automaattipelejä, muissa peleissä ei ole lainkaan lakisääteisiä ikärajoja. Ikärajojen nostoa lienee syytä pohtia vakavasti.

Taloustutkimuksen alkuvuonna julkaiseman selvityksen mukaan 15 vuotta täyttäneistä reilut 60 prosenttia on pelannut rahapelejä viimeisen 12 kuukauden aikana. 14-vuotiaista yli puolet on oman ilmoituksensa mukaan pelannut rahapelejä ja tätä nuoremmistakin noin kolmasosa.

Valvonnassa on siis selvästi puutteita. Huoltoasemilla, kioskeissa, kaupoissa ja ravintoloissa kysytään pelaajan ikää vain satunnaisesti.

Pelaamisongelmat ovat lisääntyneet. Ja tästä suomalaiset ovat huolissaan. Haitoista ei ole riittävästi tietoa. Niihin pitäisi päästä kiinni ja paneutua varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn. Kuluneita sanoja monessa yhteydessä, mutta ehkä tässä yhteydessä niistä voisi syntyä konkreettista toimintaa. Vaatii paneutumista ja monialaista yhteistyötä.

Erityisen tärkeää olisi pyrkiä ohjaamaan ja suojelemaankin nuoria. He ovat muutenkin ikänsä puolesta herkässä vaiheessa ja altistuminen pelaamisen houkutuksiin varhain voi olla heille erityisen vahingollista.

Mielestäni on tärkeää, että Suomessa rahapelien yksinoikeus järjestelmä säilytetään. Ensinnäkin rahapelaamisen järjestäminen valtion ohjaamien peliyhtiöiden yksinoikeudella on hyvä tapa valvoa ja rajoittaa rahapelaamisen haittoja. Pelivalikoimien tulee kuitenkin olla riittävän laajat ja houkuttelevat ulkomaiseen tarjontaan verrattuna. Toiseksi suomalaisen kulttuurin, urheilun, tieteen ja nuorisotyön kannalta monopoliaseman säilyminen on kynnyskysymys.