Luova talous-seminaari Mikkelissä

 

Luova talous-seminaari
20.11.2008 Mikkeli
Lenita Toivakka
 
 
Arvoisat kuulijat, hyvät naiset ja herrat
 
Elämme talouden suhteen epävarmoja aikoja. Emme tiedä tarkalleen, miten maailmanlaajuiseksi levinnyt Yhdysvaltain pankkikriisi vaikuttaa eurooppalaisten ja suomalaisten yritysten toimintaan ja sitä kautta kansantalouteemme. Vaikutukset saattavat olla yllättäviä, mutta sen voi onneksi todeta, että olemme varautuneet mahdollisiin huonompiin aikoihin ja valmiimpia kohtaamaan edessä olevia haasteita kuin koskaan ennen maamme taloushistoriassa. Monet tavalliset kansalaiset ovat pelänneet, että taantuma johtaa 1990-luvun alun kaltaiseen lamaan. Tämän päivän taloustilanne on kuitenkin varsin erilainen kuin silloin.
 
Parhaiten taantuman kanssa pärjäävät ne maat, jotka ovat hoitaneet talouttaan myös hyvinä aikoina maksamalla pois valtionvelkaa ja joiden julkinen talous on kunnossa. Suomen varautumista parantaa myös se, että kotimaiset pankit ovat lamavuosista viisastuneina välttäneet riskiluottoja ja ovat vakavaraisia. Suomalaisten pankkien kyky kestää vaikeuksia markkinoilla on testatusti hyvä.
 
Vaikka talouskasvu hidastuu ensi vuonna merkittävästi, kasvaa suomalaisten kotitalouksien ostovoima. Inflaation odotetaan vähenevän, veronalennukset sekä palkankorotukset puolestaan lisäävät kansalaisten käytössä olevan rahan määrää. Jos oma talous on kunnossa, ei syytä huoleen ole.
 
Arvoisa seminaariyleisö,
 
Luovat alat ovat valtava mahdollisuus Suomen koko elinkeinoelämälle. Suomessa on perinteisesti valmistettu korkealaatuisia, tyylikkäitä ja toimivia tuotteita. Vaikeuksia sen sijaan on ollut noiden määreiden liittämisessä yhteen tuotteeseen sekä sen onnistuneessa markkinoinnissa maan rajojen ulkopuolella.
 
Luovuudesta on tullut yhä tärkeämpi kilpailuvaltti. Ilman luovuutta ei voi syntyä uutta, ja ilman uusia ajatuksia emme voi kehittyä. Olen erittäin tyytyväinen hallitusohjelmaamme, jossa luovuudella on aivan oma painoarvonsa. Luovuus, osaaminen sekä korkea sivistystaso nähdään edellytyksenä Suomen ja suomalaisten menestymiselle.
 
Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategian tavoitteena on kannustaa yrityksiä kasvamaan ja kansainvälistymään. Suomessa luovien alat hyötyvät yrittäjien korkeasta koulutusasteesta, osaamisesta sekä erinomaisista tuotteista. Sen sijaan tehtävää on yritysten kasvuhalukkuuden lisäämisessä. Insinöörivetoisessa Suomessa ei välttämättä ole aina ymmärretty, millaisia panostuksia luovat alat kaipaavat kehittyäkseen.
 
Strategiassa lähtökohtana on luovan alan yritysten kehittäminen johon tähdätään neljän painopisteen kautta. Ensinnäkin toimintaympäristöjen kehittäminen verkostoitumalla luo uusia mahdollisuuksia. Hyvät toimintatavat voidaan jakaa ja monistaa. Myös asiantuntijuutta kehitetään, sillä aikaisemmin luovan alan yrittäjät eivät ole aina saaneet osaavaa apua yritysneuvojilta. Tilanne paranee, kunhan yritysneuvojien koulutuksen hedelmistä päästään nauttimaan.
 
Toinen painopiste luovien alojen kehittämisstrategiassa on kasvu ja kansainvälistyminen. Sopivien rahoitusmallien ja yritysneuvonnan merkitys korostuu kansainvälisillä markkinoilla, koska eri maiden lainsäädännöt ja käytännöt eroavat toisistaan. Markkinointi puolestaan voi kahmaista reilun osuuden pienen yrityksen tuotosta, joten tähänkin tarvitaan apua.
 
Kolmas tärkeä seikka on tuotekehitys. Monet luovan alan yrittäjistä tarvitsevat rahoitusta voidakseen tehdä tuotteestaan esittelyversion. Esimerkiksi muotoilualalla prototyyppirahoitusta ei ole ollut saatavilla. Rahoitusmalleja kehitettäessä on tärkeää ottaa huomioon luovien alojen yritysten ja niiden tarpeiden erilaisuus. Muotoilualan yritys tai käsityöläinen voi tarvita aivan erilaista tukea ja rahoitusta kuin esimerkiksi pelialalla toimiva.
 
Viimeiseksi painopisteeksi strategiassa on nostettu osaamisen vahvistaminen. Erityisesti johtamiskoulutus, joka yhdistää liiketaloudellisen ajattelun sisällön tuottamiseen ja teknologiaan, on maassamme vähäistä. Yrittäjät ja ammatinharjoittajat puolestaan toivovat sellaisen yrittäjäkoulutuksen lisäämistä, joka tukee oman osaamisen kaupallistamista. Esimerkiksi monet taiteilijat ja humanistit ovat kertoneet, että oman osaamisen myyminen tuntuu haastavalta ja nostattaa monia kysymyksiä. Kuinka kaupata vaikkapa maailmanmusiikin taitoa? Entä miten taiteilija varmistaa, ettei tuotteistaminen vaaranna taiteilijan vapautta?
 
Kehitettävää luovan alan toimintaedellytysten parantamiseksi riittää. Tärkeintä on tarjota sellaista tukea, jota alan yrittäjät tarvitsevat. Kehittämistä ja apua ei ole tarjolla vain suurille huippuyrityksille, vaan myös tavallisille, pienille yrityksille joilla on hyvä tuote, liikeidea tai ajatus. On luotava sellaisia malleja, joista mahdollisimman moni yrittäjä voi hyötyä ja joiden perusteella omaa ammattitaitoa ja toimintaa voidaan kehittää.
 
Hyvät kuulijat,
 
Taiteen ja kulttuurin merkitys luovassa ongelmanratkaisussa, analyyttisessä ajattelussa sekä pitkäjänteisyydessä on todistettu monissa tutkimuksissa. Kulttuurilla on myös syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus sekä vaikutus ihmisen psyykkiseen, sosiaaliseen kuin fyysiseenkin hyvinvointiin. Taiteella on todellakin samanlaisia vaikutuksia kuin liikunnalla - se voi ehkäistä sairastumista ja uupumista tai auttaa parantumaan. Mitään hoitotakuuta ei ole, mutta taiteen positiivinen vaikutus vaikkapa työpaikoilla on tunnustettu. Taiteen soveltava käyttö on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi ihmisen kokonaishyvinvointiin vaikuttava tekijä.
 
Kulttuurin ja taiteen merkitys korostuu Etelä-Savossa monesta eri syystä. Väestön ikääntyminen, osaavan työvoiman vähentyminen eläköitymisen seurauksena, pitkät etäisyydet sekä monella tavalla haasteelliset olosuhteet synnyttävät tarpeen luoville yrityksille. Luovuutta vaaditaan niin perinteisten kuin luovien alojenkin toimijoilta. Me suomalaiset olemme luovan hullua kansaa. Meillä on paljon rohkeita ideoita, taitavia tekijöitä ja tulevaisuuden näkijöitä. Silti emme aina osaa hyödyntää luovuutta parhaalla mahdollisella tavalla yhteiskunnassamme. Meidän täytyykin rohkaista ja kannustaa ihmisiä, joilla on paitsi idea, myös tahtoa sen toteuttamiseen. Luovuus, uskallus sekä rohkeus uusiin ratkaisuihin ovat parhaat avaimet maakuntamme menestykseen.
 
Luovuus ei kuitenkaan synny pakottamalla. Luovuuteen tarvitaan aikaa kehitellä ideoita ja haudutella ajatuksia. Alan merkitys piilee myös siinä, että tuotokset myös synnyttävät uusia ajatuksia tuotteiden käyttäjissä. Lisäksi monet luovan alan synnyttämät ideat sopivat hyvin myös perinteisille aloille hyödynnettäviksi. Estetiikan merkitys on ymmärretty aina luovalla alalla, mutta se ei ole välttämättä ollut yhtä selvää esimerkiksi perinteisen teollisuuden parissa.
 
Mikkelissä ja muualla Etelä-Savossa on tarjolla korkeatasoista käsityöalan koulutusta niin harrastajille kuin alan ammattilaisillekin. Kenkäveron kaltaiset paikat ovat malliesimerkkejä alan yrittäjien onnistuneesta yhteistyöstä. Myymälässä on tarjolla paikallisten ammattilaisten tuotteita ja käsityökursseilla pääsevät oppimaan ja ilahtumaan alaan perehtymättömätkin. Kukapa ei haluaisi huovuttaa omaa kuumavesipulloa ammattitaitoisen opettajan johdolla?!
 
Myös muualla maassamme on lukuisia esimerkkejä onnistuneesta yhteistyöstä, jossa useampi käsityöläinen on yhdessä perustanut yrityksen, osuuskunnan tai muun yhteenliittymän markkinoimaan ja myymään tuotteitaan. Luovan alan yrittäjät ovat usein pienyrittäjiä, joten yhteistyön merkitys korostuu. Meidän täytyykin edelleen kehittää ja löytää uusia keinoja, jotta synergiahyödyt saadaan täysimääräisinä käyttöön. Pienyrittäjän työssä jaksaminen lisääntyy huomattavasti, kun pääsee jakamaan ilot, surut ja onnistumisen hetket toisen alan yrittäjän kanssa.
 
Olen erittäin iloinen voidessani avata tämän Luovan talouden seminaarin. Edessä on erittäin mielenkiintoinen, opettavainen päivä. Tulette tänään kuulemaan alan todellisten huippuosaajien puheenvuoroja. Näiden sanojen myötä toivotan teille kaikille erittäin antoisaa seminaaripäivää!