Hyvät kuljetusyrittäjät,

 

Minulle on suuri ilo tulla puhujaksi vuosikokoukseenne. Yhdistyksenne on huolehtinut kuljetusyrittäjien edunvalvonnasta aktiivisesti jo kunnioitettavat 82 vuotta. Itselleni toiminnastanne on erityisen hyvin mieleen jäänyt Itä-Suomen kansanedustajille järjestyt kyyditykset eduskuntaan aina syysistuntokauden alussa. Matkalla Mikkelistä Helsinkiin ehtii kuulla ja kirjata ylös monta kuljetusyrittäjien työtä vaikeuttavaa seikkaa ja huolta. Näihin pyrin työssäni myös vaikuttamaan ja viemään viestiä eteenpäin.

 

Tällä hetkellä maailmantalouden epävarmuus vaikuttaa varmasti myös kuljetusyrittäjien arkeen. Mielessä pyörivät kysymykset talouden suunnasta, kuluttajien luottamuksesta ja siitä, milloin kasvu alkaa uudelleen? Näitä kysymyksiä miettiessä meillä Suomessa talous supistuu, vienti ja investoinnit ovat pysähdyksissä ja työttömien määrä uhkaa kasvaa.

 

Kuljetusyrittäjien kannalta taloustaantuma näyttää varmasti uhkaavalta. Kun kysyntä hiljenee, vähenee myös kuljetusten tarve. SKALin tekemän barometrin mukaan kuljetusyrittäjien arviot kevään työtilannetta kohtaan ovat pääosin pessimistisiä. Toisaalta joka kymmenes yrittäjä ennakoi taloustilanteesta huolimatta liikevaihtonsa ja kannattavuutensa parantuvan ja kolmannes uskoi tuloksen säilyvän nykyisellä tasollaan. Kuljetusyrittäjien asemaa pyritään muiden yrittäjien tapaan helpottamaan erilaisin keinoin. Tärkeitä ovat etenkin elvytyspakettien sisältämät tiehankkeet, Kela-maksun poistaminen sekä kuljetusyritysten ottaminen mukaan korotetun poisto-oikeuden piiriin tänä ja seuraavana vuonna. Yritysten poisto-oikeuksien kasvattaminen onkin jo käynnistänyt investointeja. Kela-maksun poistaminen puolestaan auttaa työnantajia, kun muutoin korkeat työvoimakustannukset laskevat.

 

Hallituksen kaikki toimet tähtäävät tällä hetkellä työllisyyden sekä kotimaisen kulutuksen ylläpitoon, joilla kansainvälisen talouskriisin vaikutuksia voidaan loiventaa. Elvytystoimet on valikoitu niin, että työllistävä vaikutus on mahdollisimman suuri. Lisätalousarviot viime vuodelta sekä vasta julkaistu hallituksen vuoden 2009 ensimmäisen lisätalousarvion luottamuspaketti ovat kaikki sisältäneet hyviä uutisia kuljetusalan yrittäjille väylähankkeiden muodossa. Myös Itä-Suomi on saanut osansa. Lusi-Mikkeli –osuuden perusparannukseen on luvassa 42 miljoonaa, Kuopiossa Kallan siltojen parannuksen kokonaisvaikutus on 90 miljoonaa. Savonlinnan keskustan liikennejärjestelyiden kokonaisvaikutus on 135 miljoonaa euroa. Perustienpidon parannukseen lisättiin viimeisimmässä lisätalousarvioesityksessä 50 miljoonaa euroa. Eduskunta puolestaan lisäsi yli 20 miljoonaa perustienpidon parannukseen jo aiemmin. Ympäri Suomen kehittämiskohteita on aikaistettu ja niiden kustannusvaikutukset ovat satoja miljoonia euroja.

 

Elvytyskohteita on kiitellyt myös kattojärjestönne SKAL. Kuljetusyrittäjien lisäksi perustienpidon satsauksista hyötyvät luonnollisesti myös muut tienkäyttäjät sekä ympäristö. Tiestön kunnon parantuessa ja liikenneyhteyksien lyhentyessä raskaan liikenteen hiilidioksidipäästöt alenevat ja polttoaineen kulutus pienenee. Samalla myös tieliikenteen turvallisuuden voi perustellusti olettaa parantuvan.

 

Kaikki elvytystoimet eivät toki kohdistu liikenteeseen. Luvassa on massiivisia panostuksia rakentamiseen, energiatehokkuuteen, koulutukseen, työvoimapoliittisiin toimiin sekä tutkimus- ja kehitysrahoitukseen. Mikkelin osalta onnistuimme esimerkiksi saamaan Mikael-koulun peruskorjauksen ja laajennuksen osaksi elvytyshankkeita. Muutkin elvytyskohteet on valittu siten, että toimet lähtevät liikkeelle nopeasti, ovat työllistäviä ja edesauttavat tulevaa kasvua. Valtion rahaa käytetään sytykkeenä, joka innostaa mukaan muitakin toimijoita. Näin ollen velkaraha on tehokkaimmassa mahdollisessa käytössä eikä sitä lisätä kevyin perustein.

 

Kokoomuslaisessa talouspolitiikassa on aina painotettu velan pois maksamista hyvinä aikoina. Nykyhallituskin lyhensi velkaa merkittävästi viimeisiin hetkiin asti. Hallitusta arvosteltiin vielä viime syksynä kovin sanoin, kun pysyviä menonlisäyksiä ei opposition vaatimuksista huolimatta tehty. Velanlyhennyksen ansiosta meillä on kuitenkin nyt varaa ja uskottavuutta elvyttää, kun tarve on suurimmillaan. Hyvän taloudenpidon ansiosta saamme velkaa myös pienemmällä korolla kuin monet muut maat. Tämä näkyy jopa satojen miljoonien säästönä korkokuluissa.

 

Arvoisat kokousvieraat,

 

Taloustilanteen heikkenemiseen on herätty hienosti myös SKALin toimesta. Olen tutustunut tammikuun lopussa yrittäjille tarkoitettuun Liiketoiminnan sopeuttamissuunnitelmaan. Se sisältää monia konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka oman yrityksen asemaa voi pyrkiä parantamaan heikkenevästä talouskehityksestä huolimatta. Henkilöstövähennyksiä kannattaa kuitenkin pyrkiä välttämään jos se vain suinkin on mahdollista. Suomi kohtaa taantuman jälkeen varmasti työvoimapulan, se on selvää jo ikärakennettamme tutkimalla. Parempien aikojen koittaessa ei työvoiman saatavuus ole lainkaan itsestään selvää. Sen sijaan esimerkiksi henkilöstön koulutustarve kannattaa nyt arvioida. Hallituksen elvytyspaketissa panostuksia on tehty myös koulutuspaikkojen lisäämiseen ja työvoimapoliittisen koulutuksen kehittämiseen.

 

Taloustilanteen lisäksi kuljetusalan yrittäjiä ja alalla toimivia on puhuttanut myös maantiekuljetusalojen työaikadirektiivin muutosesitys. Euroopan unionin komissio teki ensimmäiset esityksensä maantiekuljetusaloja koskevasta työaikadirektiivistä jo yli kymmenen vuotta sitten. Sopua ei syntynyt, joten komissio päätti ottaa ohjat käsiinsä. Yllätys olikin suuri, kun komission esityksessä työaikadirektiivi oli ulotettu koskemaan myös yrittäjiä! Suomen hallitus, eduskunta sekä maantiekuljetusalat ovat johdonmukaisesti vastustaneet laajennusta. On selvää, ettei yrittäjän työaikaa voi säädellä työntekijöiden työajan mukaisesti. Ajoaikojen säätely onkin jo eri asia ja liittyy olennaisesti mm. liikenneturvallisuuteen ja työssä jaksamiseen. Asia on viimein ratkeamassa suomalaisten yrittäjien eduksi pysyvästi, kun yrittäjien kokonaistyöaikaa ei tulla jatkossakaan rajoittamaan.

 

Itsekin yrittäjänä pitkään toimineena ymmärrän paremmin kuin hyvin, ettei työ aina katso aikaa. Joskus päivät vain venyvät. Siksi yrittäjien olisikin tärkeää muistaa huolehtia myös omasta jaksamisestaan ja työhyvinvoinnistaan. Esimerkiksi monet yksinyrittäjät ovat vaikeassa tilanteessa. Vaikka tilauksia riittäisikin, ei välttämättä ensimmäistä työntekijää uskalleta palkata, etenkin kun talousnäkymät ovat epävarmat. Ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamiseen on saatavissa tukea, mutta tuen saanti edellyttää vakituisen työsopimuksen solmimista. Minulle on tullut eri aloilta toimivilta yrittäjiltä paljon yhteydenottoja asian vuoksi. Yrittäjät kertovat, että riski vakituisen työntekijän palkkaamisesta tuntuu liian suurelta. Olenkin alkanut valmistella lakiesitystä palkkatuen saamisen ehtojen muuttamiseksi niin, että heikkojen talousnäkymien aikana yksinyrittäjät voisivat saada palkkatukea myös määräaikaisen työntekijän palkanmaksuun.

 

Kolmas ajankohtainen kuljetusyrittäjiä puhuttava asia on laillisen kabotaasin määritteleminen Suomessa. Liikenne- ja viestintäministeriö kerää parasta aikaa sidosryhmiltä ja etujärjestöiltä lausuntoja hallituksen esityksestä. Tarkoitus on rajata ulkomaan kuljetuksen yhteydessä Suomeen tulevan ajoneuvon oikeutta maan sisäiseen liikenteeseen niin, että kabotaasikuljetuksia voitaisiin suorittaa ajallisesti rajattuna viikon verran maahantulosta. Itse ymmärrän hyvin asiaan liittyvät huolet. Jos kuljetustapahtumien lukumäärää ei rajata, on mahdollista että erityisesti pääkaupunkiseudulla toimivat kuljetusyrittäjät kärsivät Baltian maiden edullisemmasta hintatasosta ja häviävät kuljetuksia.

 

Euroopan unionin komission antamassa esityksessä kuljetuskerrat on rajattu kolmeen. Onkin todennäköistä, että suomalaisessa lainsäädännössä tullaan noudattamaan samaa rajausta. Tähän samaan käytäntöön ovat päätyneet jo Saksa ja muutamat muut jäsenmaat.

 

Hyvät kuulijat,

 

Tulevaisuuden ennustaminen on tässä vaiheessa vaikeaa. On selvää, että kokonaan kotimaisin voimin emme pysty kansainvälisen talouskriisin vaikutuksia torjumaan. Paljon on kuitenkin tehty ja tehdään myös jatkossa. Lopullisesti taloustaantuma taittuu kuitenkin Suomenkin osalta vasta, kun kansainväliset markkinat elpyvät.