Arvoisat seminaarivieraat,  

 

Olen erittäin iloinen saadessani avata tämän Turvallisuus kaduilla ja kodeissa –seminaarin. Aihe on tärkeä ja meille kaikille läheinen sekä henkilökohtainen. Jokaisella on varmasti mielessä kokemuksia, joissa oma tai läheisen arkinen turva on järkkynyt. on kaikkialla niin kotona, kadulla, kaupoissa, kouluissa kuin työpaikoillakin jopa netissä. Turvattomuus ei synny vain väkivallan uhasta. Esimerkiksi rikkinäinen palovaroitin, huterat tikkaat tai hiekoittamattomat kadut voivat aiheuttaa suurempaa vahinkoa kuin äkkiseltään arvaammekaan.  Ikääntyvien määrä kasvaa. Tämä edellyttää, että monia toimintatapoja arvioidaan uudelleen ja kehitettään uudenlaista teknologiaa. Toisaalta turvallisuutta voidaan parantaa välillä hyvinkin helposti, esimerkiksi kiinnittämällä liukuesteet kenkiin.

 

Henkilökohtaisesti olen huolissani erityisesti naisten ja lasten turvallisuudesta. Ainakin itse koen, että väkivalta ja sen pelko on ehkä useammin tai konkreettisemmin läsnä juuri naisten elämässä. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreina Suomessa kuolee vuosittain noin 23 naista ja arvioiden mukaan 40–60 000 naista joutuu vuosittain eriasteisen lähisuhdeväkivallan kohteeksi. Lapset puolestaan ovat uhreja silloinkin, kun väkivalta ei kohdistu heihin itseensä. Lasten pelko vanhempiensa puolesta näkyy usein esimerkiksi oppimisvaikeuksina, pelkotiloina tai somaattisina oireina. Kadulla kulkiessaan nainen usein pelkää.

 

Naiset kohtaavat miehiä useammin väkivaltaa myös työssään. Monilla naisvaltaisilla työpaikoilla, esimerkiksi terveyskeskuksissa tai jopa kouluissa, ihmisten pahoinvointi näyttäytyy väkivaltaisena käytöksenä. Päihdeongelmien lisääntyminen ei ole ainakaan helpottanut tilannetta. Suurimmat sisäiset turvallisuusuhkamme ovatkin alkoholi ja syrjäytyminen. taloustaantuma lisää turvattomuutta.

 

Pelkällä viranomaistyöllä ei turvallisuutta lisätä vaan tähän työhön tarvitaan kaikkia, huolenpitoa läheisistä yhteydenpitoa ja kiinnostusta toisista ihmisistä. Mitä sinulle kuuluu? on tärkeä lause. Aikuisten rooli esimerkkinä on tärkeä lasten turvallisuudelle.

 

Sisäisen turvallisuuden kysymykset koskettavat meitä kaikkia. Pikaisesti sivuamistani aiheista kuulemme pian lisää kahdelta alan asiantuntijalta. Ensimmäisenä meillä on kunnia kuulla sisäisen turvallisuuden huippuasiantuntijaa, sisäasiainministeri Anne Holmlundia. Hänen jälkeensä erityisesti naisten turvallisuudesta puheenvuoron käyttää toinen oman alansa erityisasiantuntijaa, rikosylikonstaapeli Marja Vuento.

 

Oman puheenvuoroni lopuksi haluan sanoa vielä muutaman sanan seminaaripäivän järjestäneestä Naiset yhdessä - Nasy ry:stä, jonka tuoreena puheenjohtajana minulla on kunnia toimia ministeri Virkkusen siirryttyä uusiin tehtäviin.

 

Nasy ry:n toiminta on aktiivista ja sen ytimen muodostavat perhe- ja virkistyslomat. Järjestö tuottaa tuettuja lomia kaikenikäisille naisille ja perheille.  Toiminta-ajatus on säilynyt perustamisvuodesta 1952 samana: nasylaiset haluavat tarjota tavallisille ihmisille lepohetken, jolloin arjen huolet ja murheet voi jättää taakseen. Olen ollut todella iloinen päästessäni mukaan porukkaan, joka tunteja laskematta tekee vapaaehtoistyötä, vapaaehtoisvoimin muiden iloksi ja virkistykseksi. Monet jäsenemme ovatkin kertoneet mukavista muistoistaan jotka liittyvät jo legendaariseksi muodostuneeseen Harjattulan kartanoon Turun lähellä, joissa lomia on järjestetty jo pitkään. Lomat ovat myös ilmeisen virkistäviä, sillä eräänkin kerran reilusti yli 70-vuotias herrasmies oli kiivennyt parvekkeen kautta sisälle toisessa kerroksessa olleeseen huoneeseensa. Ihmeteltäessä urotyötä mies kertoi, ettei viitsinyt odottaa huonekaveriaan saapuvaksi retkeltä, olisihan siinä mennyt vielä ainakin 20 minuuttia. Olikohan tässäkin toiminnassa kuitenkin myös pieni turvallisuusriski?

 

Reippaan herrasmiehen tapaan olette varmasti jo malttamattomia kuulemaan seminaarin pääpuhujia. Omasta puolestani haluan toivottaa teille kaikille oikein antoisaa seminaaripäivää!