Kirkkopuisto 1.5.2009

Kansanedustaja Lenita Toivakka

Puhuttaessa muutokset mahdollisia

 

Hyvä vappuyleisö, hyvät naiset ja miehet!

 

Tervetuloa aurinkoiseen Kirkkopuistoon. Viime vapun jälkeen sain yhteydenoton tästä lähitalojen asukkailta, että puiston lähettyvillä olisi hyvä vappuna olla käymälät. Tein asiasta välittömästi valtuustoaloitteen ja jo viime kesänä Mikkelin keskustassa oli siirrettävä Bajamaja-vessa. Tänä keväänä vessat on tuotu jo vapuksi. Toinen on tuossa Kirkkopuiston laidalla ja toinen lähempänä toria. Olen oikein tyytyväinen, että tärkeään asiaan on saatu helpotusta ja lähidemokratia näin toimii.

 

On upeata olla taas tänään täällä Porvarivapputapahtumassa. Kokoomus on viimeisimpien tutkimusten mukaan vakiinnuttamassa paikkansa Suomen suurimpana puolueena. Jäsenmäärämme on kasvanut ja puolueiden imagoa selvittäneen tuoreen tutkimuksen mukaan Kokoomus on luotettavin puolue tässä vaikeassa taloustilanteessa. Kokoomus kykenee vahvistamaan uskoa tulevaisuuteen ja lisäämään turvallisuuden tunnetta. Tutkimuksen mukaan myös osaavimmat ja kyvykkäimmät johtajat löytyvät kokoomuksesta.

 

Politiikan uutisoinnissa keskitytään yhä enemmän politiikan henkilöihin ja heidän tekoihinsa niin työssä kuin vapaallakin. Puolueille halutaan tunnistettavat kasvot. Varsinkin hallituskumppanimme Keskusta on ollut vaikeuksissa etsiessään uusia kasvoja puolueen johtoon. Viime perjantaina puolue ilmoittikin yllättäen eurovaalikampanjansa kasvoiksi Urho Kekkosen. Siinä sitä on tuoreet kasvot suomalaiseen päivänpolitiikkaan. Keskusta taitaakin olla palaamassa takaisin aitanpolulle. Modernisti ajattelevat keskustalaiset edustajat joutuvat sivuraiteille. Keskustan kenttä vaatii omien etujen ajamista ja yhteisten etujen ajaminen saa jäädä.  Nyt kuitenkin tässä taloustilanteessa Suomi tarvitsee yhteistä vastuunkantoa ja itsekkyyden ajan on oltava ohi.

 

Myös oppositiopuolue SDP on hakenut uutta voimaa uusimalla ja nuorentamalla puoluejohtoaan. Näyttää kuitenkin siltä, ettei tuloksia ole juurikaan syntynyt, vaikka yritys on ollut kova. Urpilainen on osoittautunut kevyeksi johtajaksi. Suomen toiseksi suurin puolue tarvitsisi vahvaa ja yhteistyökykyistä johtajuutta.  SDP on tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa ja sitä tarvittaisiin näinä haastavina aikoina myös yhteisten asioiden ajajana. Oppositionkin pitäisi näinä aikoina yrittää rakentaa eikä vain räksyttää.

 

Kokoomus on pystynyt säilyttämään yhteyden tähän päivään. Puolue elää ajassa. Keskeisenä syynä tähän on ollut puolueen toimijoiden sitoutuminen ihmisten kuuntelemiseen ja avoimeen kanssakäymiseen. Kokoomus kuuntelee ja Korva-kampanjamme ovat olleet menestytyksiä. Niiden avulla olemme kyenneet rakentamaan toimivan keskusteluyhteyden poliittisten päättäjien ja kansalaisten välille. Politiikassakin suosio on ansaittava joka päivä, nöyryys on tässä tärkeä työkalu.

 

Hyvät kuulijat,

 

Tänään vietetään suomalaisen työn juhlaa. Viime kuukausien aikana moni on kysynyt, mikä on suomalaisen työn tulevaisuus – onko sitä? Vastaus on yksiselitteinen. Suomalainen työ on nyt ja tulevaisuudessa arvokasta ja arvostettua. Olemme tunnettuja korkeasta osaamisesta, mutta myös uutteruudesta sekä antaumuksesta, jolla suhtaudumme työhömme. Työn tekeminen ja yrittäminen ovat tulevaisuudessakin jokaisen ihmisen ja yhteiskunnan hyvinvoinnin perusta.

 

Tässä vaikeassa taloustilanteessa sinivihreän hallituksen ensisijainen tehtävä on ollut suomalaisten työpaikkojen turvaaminen.  Vientiyritysten tilauskirjojen tyhjentyessä on hallitus käynnistänyt nopeasti valtavan määrän erilaisia elvytyshankkeita, joissa lähtökohtana on juuri työllistävän vaikutuksen maksimointi nopeasti ja kustannustehokkaasti.

 

Toisaalta hallitus on lähtenyt voimakkaasti tukemaan tulevaa kasvua panostamalla tutkimus- ja kehittämistyöhön sekä osaamiseen. Suhdanteen kääntyessä on tärkeää saada Suomen talous nopeasti kasvu-uralle, ensimmäisten joukossa. Siten pystymme parhaiten takaamaan suomalaisten hyvinvoinnin säilymisen myös tuleville sukupolville.

 

Kukaan ei varmuudella tiedä, kuinka pitkä tästä taantumasta tulee. Hallitus ei voi omin toimin kansainvälistä kriisiä pysäyttää, mutta sen vaikutuksia Suomessa voidaan lieventää. Elvytystoimet ovat keskittyneet kotimarkkinoiden kysynnän ja luottamuksen ylläpitämiseen, jotta mahdollisimman monta työpaikkaa voidaan säilyttää. Kaikin keinoin pyritään varmistamaan, ettei kukaan työikäinen ja työkykyinen pääse putoamaan työmarkkinoiden ulkopuolelle, kuten 1990 luvun lamassa kävi.

 

Kriisi on kuitenkin raju ja koettelee Suomea. Maassamme on työttömyys rajusti kasvanut. Etelä-Savossa työttömyysaste on noussut vuodessa kaksi prosenttia. Se koskettaa montaa eteläsavolaista perhettä. Työttömänä tai lomautettuna on nyt monenlaista ammattiosaajaa. Nyt on tärkeää pitää heistä huolta.  Taloudellinen tuki ja työvoimatoimistojen palvelut ovat tärkeitä. Muuttuneessa taloustilanteessa työvoimatoistojen resurssit on arvioitava uudelleen ja apua ja neuvontaa on saatava nopeasti. Työttömyys tai lomautusjakson aikana voi päivittää osaamistaan. Hallitus onkin monin toimenpitein luonut mahdollisuuksia opiskeluun ja kouluttautumiseen työttömyysjakson aikana. Taantuman jälkeen syntyvät työpaikat ovat osittain erilaisia.  Panoksia onkin lisätty erityisesti aikuiskoulutukseen ja täydennyskoulutukseen.

 

Valon merkkejäkin on ollut jo ilmassa, erityisesti Etelä-Savossa. Aivan viimeisimmän tiedon mukaan maakunnassamme on työttömiä yli 700 vähemmän kuin alkuvuodesta. Samaan aikaan, kun koko maassa työttömyysaste on edelleen noussut. Viimeisimmän kuluttajabarometrin mukaan maan paras taloustunnelma löytyy täältä. Etelä-Savo on ainoa maakunta, jossa talousluottamus on positiivisen puolella. Eteläsavolaiset uskovat etenkin säästömahdollisuuksiinsa ja Suomen talouteen lujemmin kuin muiden maakuntien asukkaat.  Tätä selittää maakuntamme elinkeinorakenteesta, joka on pienyritys- ja palvelupainotteinen. Nousuaikoina emme pääse kiinni niin rajuun kasvuun kuin muualla, mutta taantumassa elinkeinomme ei ole niin herkästi haavoittuva.

 

 

Hyvät naiset ja miehet ,

 

Eurovaaleihin ei ole enää kuin reilu kuukausi. Ennakkoon on arvioitu äänestysprosentin jäävän näissä vaaleissa laimeaksi, mutta toivon suuresti että nämä ennusteet osoitetaan vaali-iltana vääriksi. Demokratian kannalta on kestämätöntä, mikäli äänestysprosenttia ei saada merkittävällä tavalla nousemaan.

 

Suurin kysymys tietenkin on, miksi eurovaalit eivät kiinnosta: onko syynä unionin toiminta, europarlamentin vaikeasti hahmotettava rooli päätöksenteossa vai koetaanko, ettei yksittäisellä europarlamentaarikolla ole riittävästi vaikutusvaltaa päätöksenteossa? On myös pohdittu, onko medialla roolia kiinnostuksen vähyyteen.

 

Suomalaisten EU-myönteisyys on kuitenkin voimistunut. Puolet suomalaisista pitää EU-jäsenyyttä myönteisenä asiana. Suomalaisille EU merkitsee vapautta matkustaa, tehdä työtä, opiskella kaikkialla Euroopassa. Seuraavaksi tärkeimpänä pidetään yhteisvaluuttaa. talouden vakaus näkyy muun muassa tässäkin tilanteessa jokaisen asuntovelallisen kukkarossa. EU on tuonut meille myös rauhaa ja vakautta.

Euroopan unioni syntyikin juuri rauhan ja toivon projektina sodan runteleman Euroopan raunioille.. Kuluneen viidenkymmenen vuoden aikana voimme todeta Euroopan unionin olleen todellinen menestystarina. Se on ollut niin talouskehityksen kuin rauhan prosessi.

 

Toki on niin, että unioni on vuosikymmenten saatossa myös muuttanut muotoaan. Nykyinen 27 jäsenmaan unioni on huomattavasti haasteellisempi suomalaisten vaikuttamismahdollisuuksien kannalta kuin se unioni johon me vuonna 1995 liityimme. Suomesta on tullut yksi pienistä maista ja näissä vaaleissa europarlamenttiin valitaan enää 13 suomalaisedustajaa. Me kokoomuksessa uskomme kuitenkin, että jos saamme Suomesta parhaat mahdolliset toimijat europarlamenttiin asioitamme edistämään, voimme vaikuttaa päätöksentekoon jopa suurempia jäsenmaita enemmän. Tästä esimerkeiksi sopivat Alexander Stubbin ja Piia-Noora Kaupin erinomainen toiminta europarlamentissa, jossa he todella pystyivät ajamaan merkittäviä päätöksiä läpi rautaisen asiantuntijuuden, ahkeruuden ja osaamisen avulla.

 

Ihmettelenkin nyt ääneen, mihin EU:ssa tarvittaisiin Timo Soinin kaltaisia kyläpoliitikkoja. Meppiehdokas, jolla ei ole kontakteja ja verkostoja EU:n sisällä, ei edistä Suomen kannalta tärkeitä tavoitteita. Onko siihen edes halua, kun maitojunalla aikoo jo parin vuoden päästä palata kotimaahan. Soini olisi EU:ssa Suomen kannalta hukkaan heitetty mahdollisuus, koska protestiäänillä siellä ei vaikuteta.

 

Oma ehdokkaamme Riikka Railimo on jo osoittanut työllään Itä-Suomen EU-toimiston päällikkönä hallitsevansa alueemme edunvalvonnan Brysselissä. Itse on todella iloinen siitä, että meillä on Riikan kaltainen, nuori ja erittäin asiantunteva ehdokas parlamenttiin. Ei todellakaan ole yhdentekevää meille eteläsavolaisille, kuka etujamme parlamentissa ajaa. Parlamentin käsittelemät asiat tuntuvat usein kaukaisilta, mutta monilla päätöksillä on suoria vaikutuksia ihmisten arkeen.

Jos ymmärtäisimme Etelä-Savossa keskittää yli puoluerajojen äänemme omalle pätevälle ehdokkaallemme Riikalle, jolla on osaamista, kontaktit ja kielitaito valmiina, niin saisimme maakunnastamme parlamenttiin oman erittäin osaavan mepin.

 

Hyvä juhlaväki,

 

Kävimme syksyllä menestyksekkäät kuntavaalit. Kokoomus on nyt myös maan suurin kuntapuolue, Etelä-Savossakin monessa kunnassa kokoomusvaltuutettujen määrä kasvoi. Kuntien uudet päättäjät aloittivat työnsä haastavassa tilanteessa. Taantuma on jo vaikuttanut kuntatalouteen. Hallitus on monin toimin kantanut vastuuta kuntatalouden puolesta mm. muuttamalla väliaikaisesti yhteisöverotuoton jako-osuutta kuntien hyväksi.  Myös Kela-maksun poisto elvyttää erityisesti työvoimavaltaista kunta-alaa. Mutta myös kunnissa on käärittävä hihat ja haettava tehokkaampia tapoja tuottaa palveluja. Palvelujen turvaaminen on tärkeintä, ei se, miten ne tuotetaan. Vaikeassa tilanteessa on pidettävä viime laman opit kirkkaina mielessä: peruspalvelut on turvattava ja ennaltaehkäisevästä terveystyöstä ei voi karsia. Kustannukset ovat myöhemmin moninkertaiset. Edellisen laman ajattelemattomien leikkauksien seurauksista kärsitään yhä.

 

Maakuntamme tulevaisuudesta ja menestyksestä on käyty paljon keskustelua. Ja niin tuleekin käydä.

Maakuntamme ei mielestäni ole siinä kunnossa, missä se voisi sijaintinsa, osaamisensa ja mahdollisuuksiensa puolesta olla. Miksi näin?  Mielestäni suurin syy on yhteisten tavoitteiden puute ja yhteistyön vähäisyys. Käytämme turhaan energiaa, aikaa ja resursseja keskinäiseen kisaan. Jokaisella maakunnan kaupungilla ja seudulla on oma roolinsa ja niitä tulee kehittää. Jokaisella maakunnalla on oltava selkeä keskus ja Etelä-Savossa se on kiistatta Mikkeli, tämä tulee muiden seutujen hyväksyä. Vahva maakunnan keskus on koko maakunnan etu. Etelä-Savo tarvitsee nyt positiivista virettä. Äänemme kuuluu ja kantaa tehokkaammin silloin kun se on yhtenäinen. Yhteistyötä koko maakunnan toimijoiden kesken olisi tervettä lisätä.

 

Maakunnallamme on oltava oikeus kehittyä. Paras osaaminen ja tieto siitä, miten maakuntaa tulee kehittää, on Etelä-Savossa, ei Helsingissä. Maakuntaamme ei voi kehittää samoilla periaatteilla kuin kasvukeskuksia. Meidän kasvuamme ja liikennevirtojamme ei ole syytä rajoittaa, ei edes ilmastonmuutokseen vedoten. On hyvä muistaa, että maakuntamme nielee enemmän päästöjä kuin tuottaa. Elinkeinoelämällämme, palvelu- ja matkailuyrittäjyydellä on oltava mahdollisuus kasvaa ja kehittyä, kun emme vielä edes kasvuun ole kunnolla päässeet kiinni. Tarvitsemme toimintaa ja työpaikkoja, jotta väki ei katoa maakunnastamme.

Siihen meillä on oltava oikeus!

 

Ja vielä aivan lopuksi hyvä vappua juhliva väki,

 

Vapun päivä on myös kevään saapumisen juhla. Kesä lähestyy…Me eteläsavolaiset voimme olla ylpeitä, monesta asiasta.  Maakunnan kesä on täynnä omaperäisiä ja mielenkiintoisia tapahtumia. Kesäteatteria, musiikkia, urheilua, kyläjuhlia mitä erikoisempia suomalaiskansallisia kisoja  riittää (mm. ukonvetokisa Juvalla). Muistetaan osallistua niihin ja pyytää kesävieraitamme mukaan. Näin sana leviää ja ahkerat järjestäjätahot saavat kiitosta runsaiden kävijämäärien ansioista. Nautitaan siis kotimaakuntamme tarjonnasta tänäkin kesänä. Kotimaanmatkailun uskotaan taantuman vuoksi piristyvän ja tämä on mahdollisuus meille eteläsavolaisille.

 

Tänä kauniina päivänä haluan kiittää teitä ja toivottaa kaikille oikein aurinkoista, iloista ja porvarillista vappua!