Erofoorumi eduskunnassa

Erofoorumi –kommenttipuheenvuoro
30.9.2009
 
Keskustelu on ollut hyvin mielenkiintoista ja pidän tämän seminaarin teemaa hyvin tärkeänä. Lapsiperheiden erot koskettavat vuodessa valtavaa määrää lapsia, jopa 30 000. Poliitikkona olen huolissani lasten asemasta eroissa – siitä miten lapsen hyvinvointi turvataan kaikissa eroissa, ei pelkästään riitaisissa tapauksissa. Lasten todellisuus eron aikana voi olla hyvin traumaattinen, he voivat jäädä helposti jalkoihin.
Lasta käytetään usein pelinappulana. Aikuisen oma paha olo on niin vahva, että lapsi tunteineen jää sivuun.
 
Eroperheiden tukemiseen tarvitaan palveluita. Nyt palvelujärjestelmä keskittyy liikaa huoltoriitojen ratkaisemiseen. Pitkittyneet huoltajuus- ja lapsen prosessit liittyvät kiistat jatkavat riitoja ja kerryttävät yhteiskunnalle kustannuksia. Ennemminkin tarvittaisiin ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jotta vaikeilta huoltajuuskiistoilta vältyttäisiin. Peruspalvelujärjestelmässä työskenteleville tarvitaan ohjeistus erotapauksia varten – miten auttaa eron kanssa kamppailevia perheitä ja miten ottaa asia puheeksi eron kanssa kamppailevan vanhemman kanssa. Yksi mahdollisuus olisi perustaa eroon liittyvää neuvontaa perhekeskusten yhteyteen. Lainsäädännöllä ja viranomaisilla on kuitenkin vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa lapsen edun huomioon ottamiseen käytännön riitatilanteissa. Lapsen edun huomioon ottaminen riippuu nyt vanhempien kyvystä nähdä lapsen tarpeet. Tämä ei silti poissulje sitä, että palvelujärjestelmäämme erotilanteissa tulee kehittää.
 
Perhekeskukset / Mikkelin kaupunki ja MLL:
On hienoa kuulla, että neuvonnassa käyneet esittävät, että Eroneuvon tulisi olla pakollinen kaikille pienten lasten vanhemmille. Moni ottaisi apua vastaan varhaisemmassa vaiheessa ja onneksi nyt on näitä hankkeita eri puolella Suomea. Varhainen tuki eroprosessin alkuvaiheessa helpottaisi kaikkien oloa ja parantaisi erityisesti lapsen asemaa erotilanteessa. Ydinkysymys lapsen kannalta on, miten vanhemmuus säilyy vaikka parisuhde päättyy.
 
Nytkin meillä on sovittelusta määritelty laissa ( Laki huollosta ja tapaamisoikeudesta) , mutta se ei kunnissa ilmeisesti resurssien puutteen vuoksi oikein toteudu. Samainen laki poisti syyllisyysvaateet.
 
Eräs kollegani esitti, että olisi luotava pakkosovittelujärjestelmä, jos vanhemmat eivät tietyn ajan sisällä kykene sopimaan lapsen hoitoon ja huoltajuuteen liittyviä käytäntöjä. Pakkona toimisi sanktio, osallistua oikeuskuluihin tai maksaa ne itse.
 
Meidän päättäjien olisi tässäkin asiassa otettava lapsi keskiöön ja pohdittava ja edistettävä asiaa lapsen oikeuksien näkökulmasta.  Myös oikeudellisissa prosesseissa lapsen kuulemista tulee kehittää, tätä on vaatinut Lapsen Oikeuksien Komitea Suomelta. Koskee erityisesti näitä huoltajuusprosesseja.
Tärkeintä olisi kehittää järjestelmää niin, ettei oikeusprosessiin jouduta.
 
Lapsen edun ja hyvinvoinnin tulee korostua ja nousta keskiöön eroprosesseissa. Tämä vaatii toimenpiteitä meiltä päättäjiltä täällä eduskunnassa, kunnissa, joissa lainsäädäntöä ja suosituksia toteutetaan tai niissä voidaan ottaa käyttöön näitä uusia innovatiivisia palvelumuotoja yhdessä kolmannen sektorin kanssa perheitä tukemaan.
 
Asian edistäminen vaatii julkista keskustelua, jota viime aikoina on hyvin ollut ja tämä vaatii asennemuutosta. Tärkeintä on, että lapset kokevat rakkautta erotilanteessa, se ei saa hävitä eroprosessin vuoksi. Rakkautta omien vanhempien lisäksi voivat antaa lähiomaiset ja ystävät. Heillä on tärkeä rooli eroprosessissa tukea perhettä ja lasta.