Oikeus elää ilman väkivallan pelkoa kuuluu kaikille

OIKEUS ELÄÄ ILMAN VÄKIVALLANPELKOA KUULUU KAIKILLE

Lähisuhdeväkivallasta on uskallettava puhua. Aiheesta on vaikea puhua ja ilmoituskynnys sitä kokeneilla on useinkin korkea. Silti tiedämme, että naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa valitettavan yleistä. Kenenkään ei tarvitse sietää väkivaltaa ja sen pelkoa sukulais-, pari- ja tuttavuussuhteissaan.

Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ihmisoikeusloukkaus, ja YK:n valvontaelimet ovat monesti huomauttaneet Suomea korkeista lähisuhdeväkivallan luvuista. Erään tutkimuksen mukaan nainen ottaa yhteyttä viranomaiseen keskimäärin, kun häntä on pahoinpidelty 40 kertaa. Erityisen huolestuttavaa on se, että nainen ei uskalla lähteä väkivaltaisesta suhteesta. Meidän tulee pureutua nykyistä enemmän väkivallan suureen määrään ja sen syihin.

Nykyiset oikeuskäytänteet eivät vastaa kansan oikeustajua. Ihmisiä kuunnellessani enemmistö on sitä mieltä, että rikoslakimme suojelee nykyisin enemmän tekijää kuin uhria. Ihmettelen suuresti sitä, että miksi rikoslaissa raiskaus kategorisoidaan 11 eri tavalla, vaikka raiskaus on aina yksiselitteisesti toisen ihmisen fyysisen koskemattomuuden ja itsemääräämisoikeuden riistämistä väkivalloin.

Toivakka luovutti eduskunnan puhemiehistölle perjantaina 5.3. naisjärjestöjen Valoa – ei väkivaltaa yhteiskampanjan julistuksen. Julistuksessa vaaditaan rikoslain uudistamista naisiin kohdistuvan väkivallan osalta.

Julistuksen allekirjoitti 122 kansanedustajaa.

Lisätietoja:
Lenita Toivakka, gsm. 050 512 2928