KEHYSRIIHESTÄ MYÖNTEISTÄ PALAUTETTA

Tuore kehysriihi osoitti kuuden puolueen hallituksen toimintakyvyn ja halun kantaa vastuuta haastavassa taloustilanteessa. Jokainen joutui taipumaan kompromisseihin ja vaalilupauksiakin jouduttiin lakaisemaan maton alle, koska isänmaan etu sitä vaati.

Kehysriihen toimenpiteillä valtion velkaantumiskierre taittuu ja luottamusta Suomen talouteen vahvistetaan. Vajaan vuoden sisällä Jyrki Kataisen hallitus on päättänyt yhteensä noin 5 miljardin euron sopeutustoimista.

Palaute kehyspäätöksestä on ollut myönteistä, vaikka säästöt eivät tunnu kenestäkään mukavilta. Yhtään turhaa leikkausta tai korotusta ei tehty, eikä yhtään tarpeellista jätetty tekemättä. Kiistelyllä alv:n yhden prosentin korotuksella kerätään puolet uusista veroista. Nosto jakautuu niin laajalle pohjalle, että vaikutus yksittäisten perheiden arkeen on hyvin pieni.

Kehysriihen päätöksissä korostuu oikeudenmukaisuus. Suurituloisimmat osallistuvat talkoisiin aiempaa enemmän ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta ei leikata. Myös sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta vahvistetaan – emme voi elää yli varojen lastemme kustannuksella.

KASVUA, TYÖLLISYYTTÄ JA VASTUUTA NUORISTA

Vain säästämällä ja veroja korottamalla Suomi ei nouse taantumasta. Kehysriihessä tehtyjen päätösten parhainta antia ovatkin uuden kasvun luomiseksi ja pk-yrittäjyyden tukemiseksi suunnatut merkittävät panostukset. Suomen kilpailukykyä on lisättävä ja yrityksiä on aiempaa enemmän kannustettava kasvamaan, kansainvälistymään ja luomaan uusia työpaikkoja.

Yrityksille luodaan kasvun kannusteita muun muassa verohelpotuksin ja tuplaamalla investointien poisto- oikeudet väliaikaisesti vuosille 2013-2014. Käyttöön otetaan myös määräaikainen kasvuyrittäjyyskannustin, jossa tehdystä sijoituksesta puolet voi vähentää saman vuoden pääomatuloverotuksessa. Menestyvät yritykset ovat Suomen etu - tarvitsemme Suomeen ja suomalaisiin investoivia yrityksiä.

Kataisen hallitus pitää nuorille antamansa lupauksen. Huomisen hyvinvoinnin rakentajiin panostetaan. Liian moni peruskoulun päättävistä nuorista jää ilman koulutuspaikkaa tai keskeyttää opintonsa. Kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella on jopa 40 000 nuorta. Näin ei voi jatkua.

Hallitusohjelmassa sitoudutaan toteuttamaan nuorten yhteiskuntatakuu eli turvaamaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, opiskelu-, työpaja - tai kuntoutuspaikka. Kehysriihessä sovittiin, että nuorten yhteiskuntatakuu saa lisäpanostuksia mm oppisopimuskoulutukseen, työpajatoimintaan sekä etsivään nuorisotyöhön. Myös ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijapaikkojen määrärahoihin esitetään korotusta.

Kehysriihen päätöksillä hallitus vei Suomea monta harppausta eteenpäin. Olemme kuitenkin jo uusien haasteiden edessä. Huoltosuhteen heikkeneminen ja työväestön supistuminen tulevat muuttamaan Suomea seuraavien vuosien aikana. Hallitus on jo ryhtynyt toimiin, nyt tarvitaan vastuunkantoa ja uskallusta laajemminkin.