Tasa-arvoinen työelämä on kilpailuetu                                                                                 

On kovin yleistä, että vanhemmat karsivat harrastuksiaan tai luopuvat yöunistaan, jotta saavat hoidettua oman työnsä tai yrityksensä ohella lapset päivähoitoon, kouluun tai harrastuksiin. Työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyvät ongelmat korostuvat naisvaltaisilla hoito-, hoiva- ja palvelualoilla.

Niin iloinen asia kuin perheenlisäys onkin, on työntekijän äitiysloma monelle yrittäjälle iso taakka. On laskettu, että yksi lapsi maksaa työnantajalle 10 000–15 000 euroa. Monet yrittäjät yrittävät selvitä haasteista lisäämällä omaa työmääräänsä ja tyytymällä alhaisempiin tuloihin. Tämä ei voi olla kestävä ratkaisu.

Asia on myös työelämän tasa-arvon näkökulmasta ongelmallinen, sillä useimmiten vanhemmuuden kustannukset lankeavat juuri naisvaltaisilla aloilla toimivien naisyrittäjien maksettavaksi. Epätasaisesti jakautuvat kustannukset hankaloittavat erityisesti nuorten naisten työllistymistä, ylläpitävät pätkätyösuhteita ja lisäävät sijaisten palkkaukseen liittyviä väärinkäytöksiä. Pahimmillaan kustannukset estävät kasvua hakevien yritysten investointiaikeita.

Olisi oikeudenmukaista, että raskaudesta ja pienten lasten hoidosta aiheutuvat kustannukset maksettaisiin molempien vanhempien työnantajien voimin, ei ainoastaan äidin työnantajan panostuksella. Onhan lapsella äidin lisäksi myös isä! Yhteiskuntakin voisi tulla työnantajia vastaan.

Nyt vanhemmuuden kustannuksista vajaan puolikkaan kantavat kaikki veronmaksajat Kelan korvausten kautta, mutta muitakin vaihtoehtoja on. Ruotsissa on käytössä vakuutusmalli, jossa vanhemmuuden kustannukset korvataan työnantajalle täysmittaisesti työnantajien maksamasta vakuutuksesta. Vakuutusmaksu on 2 prosenttia palkkakustannuksista. Myös sosiaali- ja terveysministeriön viime vuonna tekemä selvitys on hyvä pohja keskustelulle.

Naisyrittäjyyden kasvupotentiaali on yhteiskunnalle merkittävä, sillä naisyrittäjistä on yksinyrittäjiä tai mikroyrittäjiä lähes kolme neljäsosaa. Naisyrittäjillä on parhaat edellytykset toimia kasvuyrittäjyyden etujoukkoina ja talouskasvun vetureina. Näin vanhemmuuden kustannusten oikeudenmukainen jakaminen hyödyttää myös miehiä.

Naisilla on erinomaiset mahdollisuudet parantaa asemaansa työmarkkinoilla sekä tuoda talouteen kaivattua piristysruisketta. Edellytyksen on kuitenkin se, että työ- ja perhe-elämää koskevat epäkohdat saadaan ratkaistuiksi.

Tasa-arvoinen työelämä ei ole rasite, vaan kilpailuetu.

Leena Harkimo

Lenita Toivakka

Kansanedustajia (kok)