Hyvät Etelä-Savon Maakuntavaltuutetut,

virkamiehet

ja naiset ja miehet!

Kiitos luottamuksesta saada jatkaa maakuntamme valtuuston puheenjohtajana. Etelä-Savo on hieno, kaunis ja ainutlaatuinen maakunta. Meillä on moni asia hyvin: tähän vuodenaikaan, kun saa olla kotona, mökillä Saimaan rannalla tuntuu, ettei parempaa paikkaa maailmasta löydykään. Luonto, metsät, luomu, matkailu, turvallisuus

Meillä on valtavasti mahdollisuuksia; sijaintimme Venäjän ja pääkaupunkiseudun läheisyydessä on kilpailuetu jota edelleenkään emme ole osanneet hyödyntää, vaikka liikenneyhteydet ovat parantuneet, luontomatkailu, vetovoimainen ja turvallinen maakunta asua ja viettää vapaa-aikaa (lapsiperheet ja ikäihmiset),

Me tiedämme myös heikkoutemme erittäin hyvin. Muiden maakuntien vertailussa olemme häntäpäässä kun vertaillaan esim. väestökehitystä, BKT/asukas tai väestömme koulutustasoa.

Lisäksi maailma ympärillämme muuttuu ja haastaa Etelä-Savoakin oikein kunnolla. Väki ikääntyy, palvelujen tarve kasvaa. Nuoret ikäluokat pienenevät, suuri joukko yrittäjiä eläköityy ja kuntien talouden paineet kasvavat verotulojen ehtyessä. Etelä-Savon menestys perustuu jatkossakin siihen, miten hyvin opimme hyödyntämään vahvuuksiamme ja kääntämään kielteisen kehityssuunnan eduksemme. Muutos pakottaa meitä ravistelemaan ajatuksiamme. Sellaista vaihtoehtoa meillä kuntapäättäjillä ei ole, että voisimme takertua tämän hetken tuomaan turvallisuuden tunteeseen ja sulkea silmämme muutoksilta.

Maakuntaliitossa on tehty hyvää tulevaisuustyötä. Maakuntastrategia, ohjelma ohjaavat työtämme. Visio 2020 kertoo suunnan, jota kohti meidän tulisi mennä, jotta me eteläsavolaiset voisimme jatkossakin olla turvallisin mielin ja voisimme hyvin. Edunvalvontamme on ollut hyvää, onnistumisia on tullut ja tätä työtä on aktiivisesti jatkettava.

Olen kiteyttänyt omat painotukseni maakunnan menestyksen reseptiksi neljään peruspilariin:

1. Työ

Me tarvitsemme lisää työtä, yrittäjyyttä ja työpaikkoja. Uudet työpaikat syntyvät yrityksiin. Vain työnteolla luodaan maakunnan kipeästi tarvitsemaa vaurautta. Yrittäjyyteen on kannustettava, kouluihin tarvitaan yrittäjyyskasvatusta, kunnissa on aidosti kuultava yrittäjiä ja oltava toiminnassaan yrittäjämyönteisiä. Kunnissa ei pidä keskittyä ainoastaan uuden yritystoiminnan houkutteluun vaan erityisesti on huolehdittava olemassa olevista yrityksistä. Se on helpoin tapa luoda uusia työpaikkoja. Tarvitsemme myös lisää luovuutta, hulluutta ja rohkeutta, jotta houkuttelemme uudenlaisia startup-yrityksiä syntymään ja ihmisiä toteuttamaan juuri Etelä-Savossa hulluja ajatuksiaan. Hyviä esimerkkejä löytyy - näitä on maakuntaamme toki jo syntynyt, mutta paljon vähemmän kuin naapurimaakuntiin.

Tässä yhteydessä haluan myös kiittää sekä onnitella tänä vuonna 70-vuotta täyttävää Etelä-Savon yrittäjäjärjestöä!

Työtä lisää ja samaan aikaan meidän on huolehdittava siitä, että kaikki työkykyiset ja työhaluiset pääsevät töihin. Nuorisotakuun toteuttaminen on erittäin tärkeää. Takuulle on luotu hyvät edellytykset ja annettu rahaa toteuttamiseen. Lupauksen toteuttaminen vaatii vielä paljon työtä valtakunnan tasolla ja erityisesti kunnissa. Aivan uudenlaista yhteistyötä ja uutta villiä ajattelua tarvitaan, että nuoret löytävät varmasti paikkansa yhteiskunnassamme.

2. Osaaminen on toinen kivijalka

Se liittyy paitsi nuoriimme, mutta koko eteläsavolaiseen väkeen, joka on maan alhaisinta koulutustasoltaan. Hyvä perusopetus ja pätevät opettajat ovat kaiken lähtökohta. Lisäksi jatkossakin meillä on oltava monipuoliset koulutusmahdollisuudet.

Koulutuspaikkaleikkaukset ovat ymmärrettäviä nuoren ikäluokan pienentyessä, mutta Etelä-Savon kohdalla on huomioitava valtavan suuri aikuiskoulutuksen tarve.

Pienessä maakunnassamme on turvattava perusosaajien, kuten terveydenhuoltoalan, opettajien ja rakennusalan ammattilaisten saatavuus. Samaan aikaan meidän on ennakoitava ja saatava osaajia niille aloille, joihin maakunnan yrityksillä on erityistä tarvetta.

Maakunnassa on laadukasta kansallisesti merkittävää t&k toimintaa ja yliopistokoulutusta; ympäristöturvallisuus, metsä ja bioteknologia, digitaalisuus, matkailu. Nämä ovat mahdollisuuksiamme profiloitua, luoda menestystä ja vaurautta.

3. Hyvät palvelut ovat kolmas kivijalka

Ensi vuoden alussa kuntalaiset voivat kaikkialla Suomessa valita vapaasti terveyskeskuksen ja tarvitsemansa terveyspalvelut. Potilaan vapaa liikkuvuus antaa kuntalaiselle mahdollisuuden valita palvelut siellä missä ne toimivat. Tämä on vahva kannuste kunnille laittaa terveyspalvelut kuntoon.

Samaan aikaan on tekeillä historiallisen suuri kunta- ja sote-uudistus. Uudistus, jota on yritetty jo vuosikymmeniä. Uudistus, joka Paras-hankkeena käynnistettiin vajaa kymmenen vuotta sitten.

Sote-uudistus tehdään, koska se on aivan pakko tehdä. Tavoitteena on turvata palvelujen saatavuus ja laatu jatkossakin.  Ammattilaisten mielestä jo nyt ollaan myöhässä. Perusterveydenhuoltomme heikkenee, erikoissairaanhoidon kulut kasvavat, kuntalaiset ovat eriarvoisessa asemassa ja kunnissa loppuvat rahat. Parhaillaan eduskunnan valiokunnissa käsitellään kuntajakolakia, joka sisältää myös Petteri Orpon työryhmän päälinjaukset sosiaali- ja terveyspalveluista.

Uudistus on siis välttämätön ja sen on edettävä.. Tämän on todennut lähes jokainen sote-asiantuntija valiokunnassa. Vaikka kritiikkiä yksityiskohdista on tullut ja moni on todennut ettei uudistus ratkaise vielä kaikkia ongelmia, ” jokainen voi kuvitella, mitä jos ei edetä” : nyt kunnilla on edellytykset tehdä kuntajakolain edellyttämät selvitykset ja johtopäätökset. Kunnissa päästään töihin kunhan yhteisymmärrys löytyy.

Uudistus on kohdannut vastusta eduskunnassa erityisesti keskustan eduskuntaryhmästä. On toivottavaa, että tämä asenne ja suoranainen politikointi tärkeällä palvelu-uudistuksella ei etene kuntiin. Se olisi kohtuutonta kuntalaisia kohtaan. Uudistuksen on nyt edettävä, jotta palvelut voidaan jatkossa turvata. Mutta itku meinasi tulla, kun luin perussuomalaisen kollegani näkemyksiä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisestä. Nyt ei ole pikkupolitikoinnin aika, kyse on vakavasta asiasta ja kuntalaisten kannalta niistä kaikkein tärkeimmistä palveluista.

Uudistuksen pääpointit voisi kiteyttää kolmeen merkittävään linjaukseen

1. sote-integraatio ja pohjautuu vahvoihin peruskuntiin, koska kuntapohjainen malli turvaa paremmin ja kustannustehokkaammin sote-palvelujen integraation ja yhtenäisyyden.
2. hallinnoijien määrä vähenee olennaisesti noin  300sta muutamaan kymmeneen. lopullista määrää ei ole lyöty lukkoon ennen kuin kuntia on kuultu, mutta arvio linjausten perusteella on noin 20-40 aluetta.
3. lähipalvelut turvataan siirtämällä kehittämisen painopistettä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja ehkäiseviin palveluihin.

Orpon työryhmän mallin pohjana on asiantuntijoiden selvitykset sekä Kuntaliiton hallituksen yksimielinen näkemys, jossa siis myös keskusta ja perussuomalaiset ovat mukana.  Malli ei ratkaise kakkia sote ongelmia, mutta on merkittävä askel eteenpäin. Aukiolevia asioitakin on, kuten vastuukunnan määrittely, jota työtä tehdään parhaillaan eduskunnassa.

Etelä-Savon kannalta olennaista on 4 asiaa 

- 1 yli 50000 sote-alue, joka on maakunnan keskuskaupunki. Kati Myllymäki on juuri valittu Etelä-Savon sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäriksi.  Hienoa ja onnea! 

- Savonlinna on 20000-50000 asukkaan alue, joka määritellään perustason sotea-alueeksi. Sen on erikoissairaanhoidossa integroiduttava varsinaiseen sote-alueeseen, mutta se voi tuottaa perustason sotepalvelujen lisäksi jotakin erikoissairaanhoidon palvelua ministeriön luvalla, eristyisvastuualueen koordinoimana ja edellyttäen, että palvelujen kokonaisuus ja talouden kantokyky ei vaarannu.

- Pieksämäellä on useita vaihtoehtoja, jopa oma perustason sote-alue, liittyminen Mikkelin sote-alueeseen täysin tai yhteinen sote-alue Varkauden, Joroisten ja Heinäveden kanssa.

Tässä vaarana maakunnan hajoaminen, mutta ei välttämättä. Varkauden suunnasta on tullut jo yhteydenottoja, että heille voisi sopia myös liittyminen Mikkelin sote-alueeseen, jos se edistäisi yhteistyötä Pieksämäen kanssa. 

Uudistusta on kuitenkin ensisijaisesti tehtävä palvelujen turvaamisen, ei hallinnon vahvistamisen näkökulmasta. Hallinto on vain työkalu hyville palveluille ja viihtyisälle kunnalle. Kukaan ei tule maakuntaamme hallinnon vuoksi, mutta toimivien palvelujen vuoksi saattaa tullakin.

- pienet alle 20000 asukkaan kunnat eivät voi järjestää enää perustason palveluita vaan tukeutuvat isompaan alueeseen. Tämä ei siis todellakaan tarkoita sitä, että palvelut häviävät, vaan päinvastoin. Tällaisia perättömiä pelotteita on ollut liikkeellä. Yhdessä toimimalla pystymme siirtämään painopistettä erikoissairaanhoitoon menevistä suurista summista perusterveydenhuollon vahvistamiseen ja erityisesti osaavan henkilökunnan saatavuuteen. Tämä linjaus ei ole uusi, sillä se määriteltiin jo viime kaudella Paras-lain ns. perälautapykälien yhteydessä.

Itä-Savon osalta olen saanut paljon huolestuneita yhteydenottoja. Moni on ollut sitä mieltä, että perusterveydenhuolto ja ehkäisevät palvelut eivät toimi ja kuntien näkökulmasta kustannukset karkaavat käsistä. STMn tilastot ja tuoreet lehtijutut tukevat tätä huolta. Erikoissairaanhoidon kustannukset syövät perusterveydenhuoltoa ja ehkäiseviä palveluita.

Uudistuksen päälinjaukset pohjautuvat päivystysasetukseen, joka tullaan uuden peruspalveluministeri toimesta antamaan vielä tänä kesänä. Tämä on välttämätöntä paitsi potilasturvallisuuden myös kuntien talouden näkökulmasta. Nykymalli on jo nyt kallis, se on tullut tiensä päähän, puhumattakaan kun katsomme muutaman vuoden eteenpäin.

Ja eteenpäin meidän päättäjien on katsottava, on itsensä huijaamista ja kuntalaisten pettämistä, jos päätöksiä ei kyetä tekemään.

4. Asenne ja ilmapiiri

Maakunta on pitkään ollut eripurainen, Mikkelin ja Savonlinnan keskinäinen vääntö on vienyt puhtia kehittämistyöltä, se on myös heikentänyt yhteistä edunvalvontaamme. Taloudellisesti haastavat ajat eivät saa lamaannuttaa päätöksentekoa ja synnyttää riidan ilmapiiriä. Vaikeat ajat ovat aina tilapäisiä ja ne eivät saa estää vastuunkantoa. Riitelyyn ei enää ole varaa. Kaikki luottamushenkilöiden ja virkamiesten energia on käytettävä maakuntamme asukkaiden parhaaksi.

Viime aikoina on vallalla ollut julkisuudessakin kielteinen keskustelu ja ilmapiiri. Etelä-Savo ei ansaitse sitä uhkakuvien lietsomista, mitä meille on välillä syötetty. Lietsonta vie valon ja innon luovuudelta, kehittämiseltä ja yhteistyöltä. Se katkeroittaa ja tekee meistä onnettomia valittajia. Nyt on muutosten, isojen päätösten ja yhteistyön aika. Meidän on saatava käänne parempaan ja näytettävä, että haluamme pärjätä.

Etelä- Savo on tasan niin houkutteleva, kuinka paljon on työtä tarjolla, kuinka hyvänä yritykset maakuntaa pitävät, kuinka kaunis on luontomme, kuinka hyvin palvelumme toimivat. 

Ja vielä ehdotus: syksyllä 2010 esitin Luomuinstituutin perustamista Mikkeliin maabrändityöryhmän esitysten mukaisesti. Instituutti on nyt perustettu.  Nyt voisimme ryhtyä terveyden edistämisen pilottimaakunnaksi. Se maksaisi itsenä pian kasvavana hyvinvointina takaisin. Puitteet meillä on jo olemassa luonto, hiljaista matkailua, palveluja, turvallisuutta, liikuntapaikkoja yms.

Sana vielä EU-rahoituksesta. Asia ratkeaa ensi viikon aikana. Vapaavuori viisaasti heitti pallon maakuntajohtajille ja maakuntajohtajamme on erittäin hyvin puheenjohtajana koordinoinut tätä työtä. 

Arvoisat maakuntavaltuutetut,

Meillä on edessämme mielenkiintoinen nelivuotiskausi. Toivon hyvää, rakentavaa yhteistyötä. Keskustelevaa ja tosiasiat tunnustavaa ilmapiiriä. Maakuntavaltuusto on ylin päättävä elin. Me vastaamme liiton toiminnasta ja taloudesta.

Hyvässä yhteistyössä maakuntaliiton kanssa meillä kuntapäättäjinä on käsissämme maakuntamme tulevaisuus, vastuumme on suuri.

Visio 2020 on olemassa, se tulee vaatimaan tarkastelua ja hiomista, sillä elämme merkittävien muutosten ja taloushaasteiden aikaa. Toivotan kaikille hyvää valtuustokautta ja haluan korostaa, että maakunnan hyvän tulevaisuuden avaimet ovat meidän käsissämme.