Tasa-arvoa työ ja perhe-elämään
Tasa-arvoa työ- ja perhe-elämään
Kataisen hallitus on ylittänyt ennakko-odotukset. Palaute budjettiriihen ratkaisuista ja rakenneuudistuspaketista on ollut kannustavaa. Päätökset koostuvat isoista ja pienistä uudistuksista, jotka koskevat meitä kaikkia. Tehdyt ratkaisut sisältävät paljon hyvää ja kokoomusnaisillekin tärkeitä tavoitteita.
Julkisen talouden menot ja tulot on saatettava tasapainoon, työntekoa on lisättävä ja siihen on myös kannustettava paremmin. Tavoitteena ovat hyvinvointimme turvaaminen ja vahvistaminen myös tulevaisuudessa. Edessä on vielä paljon työtä ja kipeitäkin päätöksiä.
Riitelyn sijaan on ryhdyttävä yhteistyöhön, jota suomalaiset ovat kesätoreillakin toivoneet. Näkyvin keskustelu on käyty perheitä koskettavasta uudistuksesta.
Kotihoidon tuen jakaminen tasan isän ja äidin kesken parantaa naisten työmarkkina-asemaa. Samalla se lähettää viestin siitä, että myös isällä on oikeus jäädä kotiin ja jakaa kasvatusvastuu äidin kanssa. Nykyään kotihoidontukea käyttävät lähes yksinomaan äidit ja tukea nostavista noin puolet nostaa tukea korkeintaan vuoden ajan. Suureen osaan perheitä kotihoidon tuen tasaaminen ei siten vaikuta lainkaan. Tärkeää on, että vanhemmilla on halutessaan mahdollisuus hoitaa lasta kotona. Valtion ei kuitenkaan pidä kannustaa pitkiin poissaoloihin työelämästä, jotka vaikeuttavat naisten työllistymistä heikentäen ura- ja palkkakehitystä sekä eläkekertymää.
Moni vanhempi haluaa hoitaa lastaan kotona, mutta moni myös haluaisi käydä töissä. Joustamattomat rakenteet kuitenkin estävät sen.
Tavoitteena onkin purkaa rajoittavia ja epätasa-arvoisia rakenteita, jotta perhe voi järjestää arkensa parhaaksi katsomallaan tavalla. Osa-aikaiseen työntekoon kannustetaan myös uudella osittaisella hoitorahalla ja päivähoitomaksujen porrastamisella, mikä helpottaa joustavaa paluuta työelämään lasten ollessa pieniä parantaen työn ja perheen yhteensovittamista.
Lisäksi hallitus on päättänyt selvittää vanhemmuuden kustannusten jakamista tasaisemmin, mikä entisestään parantaisi naisten asemaa työmarkkinoilla ja kannustaisi erityisesti pk-yrityksiä uusien työntekijöiden palkkaamiseen. Tällä hetkellä vauvalasku jää lähes yksinomaan äidin työnantajien maksettavaksi, rasittaen erityisesti naisvaltaisia aloja. Työnantajat näkevät heissä ”äiti-riskin” riippumatta siitä, onko lapsen hankinta ylipäänsä ajankohtaista vai ei. Vaikeudet saada pysyvää työpaikkaa työuran alussa heijastuu usein äidin koko urakehitykseen.
Budjettipäätösten myötä työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu. Osittainen hoitoraha ja kotihoidontuen jakaminen kannustavat työn tekemiseen ja luovat samalla perheille uusia mahdollisuuksia. Päätösten toteuttaminen vaatii kuitenkin yksityiskohtaista ja huolellista valmistelua. Tärkeintä on, että lapsen oikeus saada hoivaa molemmilta vanhemmilta paranee.