Arvoisa juhlaväki,

Hyvät naiset ja miehet,

Kiitän kutsusta saapua vanhustenviikon juhlaan tänne Pieksämäelle. On kunnia olla teidän kanssanne juhlimassa tätä tärkeää juhlapäivää.

Vanhusten päivää on Suomessa vietetty jo liki 60-vuoden ajan. Voikin sanoa, että päivä on ikääntynyt arvokkaasti ansaitsemiensa juhlallisuuksien kera.

Vanhusten viikko ja siihen sisältyvät juhlallisuudet ovat löytäneet tiensä suomalaisten sydämiin. Viikon teema saattaa itse kunkin pohtimaan sitä, millainen vanhuus meistä jokaisella on ja tulee olemaan. Millainen on terveydentilamme, millaisia palveluja tarvitsemme ja millaisen elinympäristön haluamme itsellemme ja läheisillemme.

Hyvät kuulijat,

Tuskin on montaa tulevaisuuspuheenvuoroa, jossa puhuja ei esittäisi huoltaan nopeasti ikääntyvästä yhteiskunnasta ja hyvinvointipalveluiden kasvavasta tarpeesta. Huolestuneina kysytään, kuka jatkossa maksaa eläkkeet ja julkisten palveluiden kustannukset, kun maksajia on hetki hetkeltä vähemmän.

Kysymys saattaa olla oikeutettu, koska vanhusten ja ikäihmisten rooli tulee väistämättä yhteiskunnassamme kasvamaan.

Vanhuudesta puhutaan meillä voimavarana aivan liian vähän. Monet isovanhemmat hoitavat lapsenlapsiaan ja kuljettavat heitä harrastuksiin. Työelämän kiireissä painiville vanhemmille, kuten minulle ja meidän perheelle tämä apu on ollut aivan korvaamatonta. Ikäihmiset ovat paremmassa kunnossa kuin ikinä, matkustelevat ja pitävät yllä monissa järjestöissä arvokasta kansalaisyhteiskuntaamme jamonet osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja keskusteluun

Olisi tärkeää koko Suomen kannalta muistaa ja arvostaa enemmän sitä laajaa elämänkokemusta, josta me kaikki voimme ammentaa viisautta omaan toimintaamme ja nykypäivään. Se, että kuuntelemme tätä vanhempia sukupolvia, on viisas tapa lisätä omaa ymmärrystämme yhteiskunnasta ja maailmanmenosta.

Meille kaikille tekee hyvää välillä pysähtyä, löytää aikaa kuunnella ja keskustella, aikaa vastaanottaa hiljaista tietoa ja viisautta.

Hyvät juhlijat,

Lääketieteen kehittyminen sekä kasvava vastuu ja tietoisuus omasta toimintakyvystämme ovat lisänneet terveitä elinvuosia merkittävästi.

Jokainen meistä voi edelleen omilla valinnoillaan vaikuttaa omaan terveyteensä. Toimintakykyä ylläpitämällä lisäämme hyvinvointiamme. Liikunta  on tärkeää kaikenikäisille, mutta ikääntyessä sen merkitys kasvaa. Liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta - vain kolmannes vanhenemisesta. Varmin tapa ikääntyä onkin lopettaa liikkuminen. Me istumme liikaa ja tuore tutkimus kertookin, että istuminen on haitallisempaa kuin liikkumatta oleminen. Kaikenikäiset suomalaiset  istuvat aivan liikaa ja siitä aiheutuu verenkiertohäiriöitä ja kaikenlaista kremppaa. Taukojumppaa, seisominen , hyppely tekee hyvää.

Elämä kohtelee meitä eri tavalla ja huolimatta elintavoistamme jossain vaiheessa ikääntyminen alkaa tuntua arjessa . Toimintakyvyn heikkenee ja avun tarve arjen askareissa kasvaa. Tuolloin läheisten ja yhteiskunnan on kuitenkin kyettävä huolehtimaan siitä, että jokaisen ikääntyvän oikeus arvokkaaseen ja mielekkääseen elämään toteutuu.

Hyvät naiset ja miehet,

Vanhuspalvelulaki tuli voimaan heinäkuun alussa. Lain valmistelu alkoi jo viime kaudella ministeri Risikon johdolla. Hallitusneuvotteluissa puolustimme ministeri Risikon kanssa lain tarvitsemaa rahoitusta. On hyvä, että laki on nyt voimassa ja sen tavoitteet ja henki saavuttavat niin kunnan kuin jokaisen suomalaisen. Tuoreessa  kansainvälisessä ikäihmisten hyvinvointivertailussa Suomi jäi sijalle 15. Vertailun kärkeen kiilasivat mm Ruotsi ja Norja.

Suomessa on tuore laki, joka tulee parantamaan paitsi  sijoitustamme erityisesti ikäihmisten hoivaa ja turvallisuudentunnetta jatkossa. Tällä historiallisella lailla edistetään ikääntyvien hyvinvointia, tuetaan jaksamista ja itsenäistä elämää. Samalla laki varmistaa, että mahdolliseen toimintakyvyn heikkenemiseen ja riskitekijöihin puututaan ajoissa. Palveluiden tarvetta arvioidaan yksilöllisesti iäkkään kanssa ja pohditaan tarkoituksenmukaisinta tapaa edistää terveyttä.

Esitys on iso askel oikeaan suuntaan. Lain tavoitteena on varmistaa, että kunnissa varaudutaan palvelujen kysynnän kasvuun. Kunnissa tarvitaan monipuolista vanhushoivan osaamista ja siksi laitoshoidon henkilöstömitoituksia ei lakiin ole kirjattu. Vanhuspalvelujen henkilöstösuunnittelun on aina lähdettävä ikäihmisen hoidon tarpeesta, ei mekaanisesta mitoituksesta.

Osaavan hoitohenkilökunnan jaksaminen ja riittävyys on kysymys, jota tulee pohtia tarkasti. On panostettava osaavan henkilöstön koulutusmääriin, hyvinvointiin sekä erityisesti hyvään johtamiseen ja työn organisointiin. Tarvitaankin avointa ajattelua yritystoiminnan ja kolmannen sektorin osaamisen paremmaksi hyödyntämiseksi. Kun pelisäännöt palveluiden tuottamisessa ovat riittävän selvät uskon, että osaavaa yritystoimintaa palveluiden tuottamiseen löytyisi lisää. Tämä myös osaltaan lisäisi uusien tehokkaiden toimintatapojen syntymistä.

Vanhuspalvelulain painopisteen tulee olla kotihoidossa, omaishoidossa, kuntoutuksessa sekä henkilöstön ammatillisessa osaamisessa.

Tosiasia on, että jokainen meistä on erilainen. Yksilölliset eroavaisuudet on otettava huomioon hoivassa ja palveluissa. Vanhuspalvelulain myötä ikäihminen ja hänen läheisensä ovat mukana hoivan suunnittelussa.  Mutta laajemminkin kunnissa on kuultava ikäihmisten ääntä ja ideoita. Vanhusneuvostot ovat hyvä toimija. Niiden kuuleminen ei saa jäädä näennäiseksi vaan myös asenteiden ikäihmisiä kohtaan on muututtava lainhengen mukaiseksi.

Ikäihmisten Hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää kunnilta määrätietoisia päätöksiä, mutta myös aivan uusia ennakkoluulottomia toimintatapoja. Monista kunnista löytyy erinomaisia hoivainnovaatioita, joita täytyy saada käyttöön laajemmin kunnissamme.

Kotona asuminen on useimmiten se mieluisin vaihtoehto, tarvittaessa lähimmäisen tukemana. Puolisoiden on saatava asua yhdessä mahdollisimman pitkään. äTuoreen lain myötä myös tämä oikeus vahvistuu. Puolisoita enää erottaa eri laitoksiin vastoin heidän tahtoaan.

Myös Omaishoitoon panostetaan ja lisäksi on käynnissä omaishoidon kehittämishanke tasavertaisemman omaishoidon tuen kehittämiseksi.. Lisäksi kaikkien eduskuntapuolueiden ryhmänjohtajien tekemällä yhteisellä aloitteella lisätään jälleen määrärahoja rintamaveteraanien kuntoutukseen.

Hyvät kuulijat,,

Kuntarakennetta ja sosiaali- ja terveyspalveluita uudistetaan. Uudistukset ovat suuria ja vaativat oman aikansa, mutta ne ovat sitäkin välttämättömämpiä. Nykymallilla ei voida jatkaa, sillä rahat ja osaava työvoima eivät riitä.. Uudistuksilla varmistetaan, että laadukkaita ja tasavertaisia palveluita on tarjolla myös tulevaisuudessa.

Uudistukset etenevät rintarinnan. Kuntarakenne ja sote-palvelut perustuvat vahvoihin peruskuntiin ja palveluiden järjestämisvastuu määräytyy pääsääntöisesti kunnan asukasluvun mukaan. Järjestäjinä ovat kunnat ja sote-alueet.

Töitä sen eteen, että jokaisesta suomalaisesta pidetään huolta, tehdään koko ajan.  Laajeneva vanhusväestö tarvitsee tukea, palveluita sekä riittävästi osaavia ja motivoituneita työntekijöitä. Monella meistä on huoli lähipiirimme ikäihmisistä ja myös omasta ikääntymisestä. Turvallinen ikääntyminen edellyttää, että palvelut ja tukiverkot ovat kunnossa.

Arvokas vanhuus ja turvallinen ikääntyminen ovat jokaisen perusoikeuksia. Valtiovallan, luottamushenkilöiden ja nuorempien sukupolvien velvollisuutena on huolehtia siitä, että arvokas vanheneminen voi toteutua turvallisesti myös käytännössä kaikkialla Suomessa.

Hyvä juhlaväki,

Etelä-Savossa meillä on  valtava urakka. Maakunnan pitkät etäisyydet , harva asutus ja eripurainen mieli haastavat kuntapäättäjiä oikein kunnolla. Sote-uudistus olisi pitänyt tehdä meillä jo vuosia sitten. Rohkeus ei tuolloin riittänyt ja nyt olemme pakon edessä. Kunnissa ollaan tiukassa tilanteessa kun valtiovallan päätöksiä odotellaan ja toisaalta samaan aikaan kuntatalous pakottaa tekemään päätöksiä pikaisesti.

Tärkeintä nyt on löytää ne kumppanit kenen kanssa perusterveydenhuolto ja terveysasemat vahvistuvat, sosiaalipalvelut turvataan ja pääsy laadukkaaseen erikoissairaanhoitoon varmistetaan. Kuntien pitää nyt Etelä-Savossa ennakkoluulottomasti, vanhat kaunat unohtaen lähteä rakentamaan uutta yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi jatkossa. Monet palvelut ovat pienelle kunnalle liian raskaita tuottaa, mutta kun toimitaan yhdessä turvataan osaavan henkilökunnan saatavuus ja se että rahat riittävät paremmin.

Kolme pointtia joita korostan pidän maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen kannalta aivan välttämättömänä.

1. Painopiste on siirrettävä perusterveydenhuoltoon, terveysasemiin ja ehkäiseviin palveluihin.
2. Mikkelin , Savonlinnan ja Pieksämäen on löydettävä toisensa jotta laadukas, monipuolinen erikoissairaanhoito säilyy kohtuullisen lähellä. Työnjakoa tehtävä etteivät osaajat ja palvelut karkaa liian kauas.
3. Yhteinen hallinto, kuten valtakunnan linjaus on, perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Tämä tarkoittaa käytännössä sairaanhoitopiirien lakkaamista ja yhteisen uuden , kevyemmän hallinnon rakentamista sote-alueille.

Pieksämäen toivon kovasti lähtevän mukaan omana sote-alueenaan hakemaan entistä laadukkaampia sairaalapalveluja sekä vaativia sosiaalipalveluja Mikkelin suunnasta.

Hyvä juhlayleisö,

Hallitus on tehnyt ja tekee koko ajan kovasti työtä vanhuksien hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisäämiseksi. Myös kunnissa on tehty paljon erittäin hyvää työtä.  Monet vanhusten elämänlaatua parantavat teot eivät kuitenkaan aina vaadi taakseen lakimuutosta tai lisäsääntelyä. Sen sijaan omilla toimillamme ja ajattelullamme voimme huomioida ikääntyneet paremmin ja lisätä heidän hyvinvointiaan jokapäiväisessä elämässä.

Ikäihmiset ovat suomalaisen yhteiskunnan voimavara, jota emme ole vielä täysimääräisesti oppineet arvostamaan. Opittavaa on kaikilla osapuolilla, mutta suvaitsevaisuuden lisäämisellä pääsemme jo pitkälle. Ikärasismi vaihtukoon hiljaisen tiedon ja kokemuksen arvostamiseen. Voin kertoa omana vahvana tunteeni kun menetin isäni äkillisesti muutama vuosi sitten eduskuntavaalien alla. Mikään ei kaivele niin paljon kuin ne ei-käydyt keskustelut ja kävelyretket , jotka aina siirtyivät kiireen vuoksi.

Me kaikki pidämme yllä toistemme toimintakykyä. ihminen tarvitsee rinnalleen toisen ihmisen, jotta hyvä olo ja turvallisuuden tunne ovat aitoja. Tärkeintä on pitää hyvää huolta omista läheisistämme.  Yhteiskunta ja viranomaiset eivät voi koskaan korvata läheisen ihmisen antamaa aikaa ja turvan tunnetta. Jokaisen meistä kiireisistä on hyvä pitää mielessä se, että me kaikki olemme joskus vanhoja.

Ikääntymistä voimavarana tuleekin siis juhlia! Ikääntymisen arvostamisen teemat eivät saa jäädä vain vanhusten viikon juhlapuheisiin, vaan niiden tulee siirtyä jatkossakin hyviin käytäntöihin ja viisaisiin päätöksiin.

Näillä sanoilla haluan toivottaa teille mitä antoisinta juhlaa ja hyviä tulevia vuosia. Pidetään huolta itsestämme ja läheisistämme, jotta kaikki voisimme ikääntyä arvokkaasti ja turvallisin mielin. Hyvää syksyä ja Kiitos kun sain tulla juhlaanne!