Suomi nousuun yrittäjyyden positiivisella kierteellä

Me suomalaiset sorrumme usein liialliseen synkistelyyn. Sama taipumus pätee myös julkiseen keskusteluun vallitsevasta taloustilanteesta. Helposti unohtuu, että Suomella on paljon pelimerkkejä hihassaan.

Suomalaiset ovat osaavaa kansaa, koulutustasomme on maailman kärkitasoa. Vaikka sijaintimme on monesta näkökulmasta syrjäinen, tarjoaa Venäjän naapuruus suomalaisille yrityksille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Vaikka monet perinteiset alamme ovat rakennemuutoksen kourissa, on Suomeen syntynyt todellinen strartup-yritysbuumi. Yhä useamman nuoren unelma on ryhtyä yrittäjäksi ja uudet yritykset tavoittelevat jo syntyessään korkealle. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta julkista talouttamme on hoidettu vastuullisesti ja Suomi on onnistunut säilyttämään parhaan mahdollisen luottoluokituksen. Tämä on mahdollistanut edullisen lainansaannin myös suomalaisille yrityksille ja kotitalouksille.

Lisäksi Suomessa on onnistuttu sopimaan monista talouttamme vahvistavista uudistuksista. Maltillinen, kattava tuloratkaisu on osoitus siitä, että suomalaiset ovat valmiita vetämään yhtä köyttä suomalaisten työpaikkojen turvaamiseksi. Ensi vuoden alusta voimaan astuva yhteisöveron historiallinen kevennys ja kasvuun kannustava osinkoverouudistus tähtäävät samaan maaliin. Nämä rahat jäävät käytettäväksi yrityksiin työllistämistä ja investointeja varten. Kilpailukyvyn vahvistumisesta hyötyvät myös vientiyritysten alihankkijaverkostot ja viennin elpymisen myötä kaikki suomalaiset.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on käynnistänyt tärkeän työn pk-yritysten ja yrittäjyyden suurimpien esteiden, turhan säätelyviidakon ja byrokratian purkamiseksi. Tässä työssä on tärkeää kuunnella yrittäjiltä tulevia viestejä ja etsittävä parhaita käytäntöjä myös ulkomailta. Esimerkiksi Saksassa pieniin, alle 10 henkeä työllistäviin yrityksiin sovellettava kevennettyä säätely auttaa niitä selviämään hallinnollisesta taakasta ja tarjoaa matalamman kynnyksen työllistää ensimmäiset työntekijät.

Julkisin varoin rahoitetaan monia tehtäviä, jotka voisivat tulevaisuudessa olla yritysten tai kolmannen sektorin vastuulla. Kuntien tehtävien karsimisen ohella kuntiin on synnytettävä toimivat palvelumarkkinat muun muassa edistämällä palvelusetelin ja palvelualoitteen käyttöä kuntien palvelutuotannossa. Myös hankintalakia tulisi uudistaa siten, että pienet yritykset pääsisivät mukaan julkisiin tarjouskilpailuihin. Vahva paikallinen yritysverkosto vahvistaa myös kunnan elinvoimaa ja tuo verotuloja julkisten palveluiden rahoitukseen.

Yrittäjyyden ja yritysten työllistämismahdollisuuksien lisääminen on parasta mahdollista tulevaisuuspolitiikkaa. Lähes kaikki yksityisen sektorin työpaikat ovat viime vuosina syntyneet pk-yrityksiin. Suomessa on pohdittava yhdessä sitä, minkälaisessa yhteiskunnassa yritykset viihtyvät. Suomen tulee olla idearikas ja luova. Maa, jossa on mahdollista rakentaa ja jalostaa uusia innovaatioita tuotteiksi, palveluiksi ja jälleen uusiksi yrityksiksi ja työpaikoiksi.

Tätä yrittäjyyden positiivista kierrettä me päättäjät voimme vahvistaa tekemällä jatkossa enemmän päätöksiä, jotka vakauttavat yritysten toimintaympäristöä ja lisäävät ennustettavuutta veropolitiikassa. Suomalaiset yritykset kyllä huolehtivat lopun siitä positiivisesta kierteestä, joka nostaa Suomen uuteen kasvuun. Suomi elää yrittäjyydestä!