Kiitos kutsusta saapua avaamaan mielenkiintoista seminaaria.

Tuoreet terveiset taiteen perusopetuksen seminaarista. Siellä teemana oli innostu ja innosta, se olkoon terveiseni myös tähän seminaariin. Työelämän arki kaipaa lisää innostusta, innostuneita ja innostajia.

Seminaarin teema on todella ajankohtainen.  Mikä on pop- työelämässä ?Työelämän kehittäminen, eri-ikäisten osaajien innostaminen ja kunnioittaminen.

Millä tavoin ikä näkyy työelämässä, mahdollisuuksissamme tai vahvuuksissamme? Onko työelämässä parasta ennen-päiväyksiä?  On tärkeää, että aiheesta keskustellaan ja tuodaan  uusia tulevaisuuteen katsovia näkökulmia

Suomi elää suurta muutoksen aikaa – talouden haasteet koettelevat koko maata, yrityksiä, kuntia , kotitalouksia. Liian suuri joukko suomalaisia on työelämän ulkopuolella tahtomattaan. Ja monet niistä jotka ovat työelämässä kuormittuvat liikaa kodin arjen ja työelämän vaatimusten keskellä. Toisaalta osaaminen on arvossaan ja työpaikoilla on vaalittava osaamista ja osaajia.

Vaikka talouden tilanne nyt hankala, Suomella ei mene huonosti. Haasteet on talouden kestävyydessä, ja talouden rakenteissa. Tarvitaan uudistumista ja uusia tapoja toimia. Rohkeutta,  uskallusta ja Vanhan kyseenalaistamista. Talouden kestävyyden ongelmat ratkeavat kun uskallamme tehdä asioita toisin. Muutos pelottaa usein  mutta se on välttämätön ja se on aina myös suuri mahdollisuus.

Tämä vaativa taloustilanne kiristää tunnelmia monilla työpaikoilla ja työntekijöiden keskuudessa, monissa työyhteisöissä on paljon epävarmuutta. Kiristää ilmapiiriä ja asettaa vaatimuksia johtamiselle, esimiestyölle ja kaikelle yhteiselle tekemiselleon.

Oma kokemukseni on, että paras työpaikka on sellainen jossa kaikenikäisiä työntekijöitä. Terveessä työyhteisössä on kaikenikäisiä työntekijöitä, sopivassa suhteessa kokemusta, hiljaista tietoa, intoa ja uutta osaamista. Se on rikkautta.

Koska työntekijät ovat eri-ikäisiä myös elämäntilanteet vaihtelevat. Ne vaihtelevat samanikäisillä. Ymmärrys kuuluu myös työpaikoille. Erilaiset elämäntilanteet huomioitava, jotta sitoudutaan työpaikkaa. Ja tavoitteisiin. Monilla aloilla työntekijöiden vaihtuvuus on ongelma, se on kallista yrityksille ja työnantajille.

Tarvitaan perheystävällisiä työpaikkoja , joissa huomioidaan pienten lasten vanhempien tarpeet ja elämäntilanne. Tai erilaiset yllättävät elämäntilanteet.

Ikääntyminen Ikäsyrjinnästä puhutaan paljon ja saan ainakin itse siitä aika paljon viestejä. Erityisesti naisilta. Työntekijän parasta ennen päiväys.

En tiedä onko tervehtiminen tavallista kaikkien kesken sinun työpaikallasi. Minun työpaikoissani, se ei ole ollut. Toinen tärkeä lause, jonka useammin haluaiisin kuulla niin työpaikoilla kuin Suomessa muuallakin on; Mitä sinulle kuuluu?

Hyvät kuulijat,

Paljon puhutaan työurien pidentämisestä. Se on yhteiskunnan ja tulevaisuutemme kannalta välttämätöntä, mutta tuntuu monen työntekijän näkökulmasta raskaalta ajatukselta.

Minusta Eläkeiän sitominen elinajanodotteeseen olisi jatkossa järkevää. . Tulevaisuudessa suomalaiset pääsevät eläkkeelle pari vuotta  nykyistä myöhemmin. Porrastetusti ja hiljalleen lisättäisiin työssäolokuukausia. Kun elämme koko ajan pidempään, on maalaisjärjen mukaista, että teemme työtä pidempään. Suomi tarvitsee pidempiä työuria ehkäistäkseen eläkkeiden leikkauksilta tai jätämme valtavan laskun lapsillemme.

Kannustettava jokaista jatkamaan työelämässä niin kauan kuin se on mielekästä.

Tilanteemme poikkeaa esim Ruotsista paljon.

VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen on huomauttanut, että työllisyysasteessamme on nähtävissä selkeä pudotus 60-ikävuoden tienoilla. Suuret joukot jättävät työelämän tuolloin (vain osa selittyy työkyvyttömyydellä). Jos pääsisimme ikääntyneiden työllisyydessä esimerkiksi Ruotsin tasolle, kestävyysvajeemme olisi aivan toisella tasolla. Suomessa voitaisiin ottaa käyttöön Ruotsin malli, jossa työaikaa voi lyhentää ja palkka laskee sen mukaisesti. Onkin siis syytä pohtia, miten ikääntyneiden asemaa ja mahdollisuuksia työelämässä voitaisiin edistää.

Onko meillä jotenkin vääristynyt arvomaailma, ihaillaanko nuoruutta liikaa ja kokemusta jotenkin aliarvioidaan? Kokemusta on arvostettava, kokemus on perusta innovaatoille. Helposti kun ikää tulee, työtehtävät muuttuvat rutiininomaisiksi, ehkä monesta syystä. Ikäihmisiä pitäisi kannustaa innovoimaan, se ei ole nuorten etuoikeus!  Kun vapaudutaan rutiineista ja vallalla olevista normeista, voi saada ikääntyneenkin työntekijän kukoistamaan. Se olisi tosi terveellistä koko työyhteisölle.

Ikäsyrjinnälle on pantava stoppi ja ikääntyvien kokemusta ja työpanosta on arvostettava entistä enemmän. Erityisen haasteellinen tilanne on ikääntyvien työttömien kohdalla. Erityistä pohdintaa on vaativat tilanteet, joissa työntekijä joutuu pois tahtomattaan eikä pääse takaisin työmarkkinoille. Iso huoli tästä!

Pääministeri on usein nostanut esille ikääntyvien aseman työelämässä:

Työyhteisön arvostus ikääntyneitä työntekijöitä kohtaan. Kansakunta ei voi olla henkisesti riittävän vahva, jos 55 vuotta täyttänyt ihminen ei työttömäksi joutuessaan pysty saamaan uutta työtä ikänsä takia.

Kokemusta on arvostettava enemmän. Ei ole oikein, että kaikkein kokeneimmat työntekijät eivät löydä uutta työpaikkaa. Monet sanovat: "Olen 55 tai 50, olen käynyt useassa työpaikkahaastattelussa. Ei sitä minulle suoraan sanota, mutta jotenkin tulee sellainen vaikutus, että tämä ikä on se ongelma." Silloin yhteiskunta ei ole arvoiltaan täysin vahva ja kunnossa, jos kokemus tai 50 vuoden ikä on esteenä työllistymiselle.

Työyhteisö, jossa on pelkästään nuoria ihmisiä, ei ole välttämättä hirveän hyvä. Me tarvitsemme miehiä ja naisia, eri-ikäisiä ihmisiä. Sitä paitsi joillakin aloilla työvoimapula on jo arkipäivää.

Kuten sanoin aiemmin: Terveessä työyhteisössä on kaikenikäisiä. Iäkkäämpien kokemus, arvomaailma siirtyy nuoremmille. Nuorten into ja uudet taidot vanhemmille. Avainasemassa ikääntyvien työskentelymahdollisuuksien edistämisessä ovat ikärakenteen huomioivat johtamisjärjestelmät sekä ikäasenteista vapaa työilmapiiri.

Hyvä esimerkki ikäjohtamisesta: Berner Oy ja Suomen työelämäpalkinto. Bernerillä 55 vuotta täyttävät työntekijät pääsevät johdon, esimiesten ja työntekijöiden yhdessä laatimaan senioriohjelmaan. Perheyrityksen työntekijöiden eläköitymisikä on noussut viime vuosina merkittävästi ja on nyt 63,6 vuotta. Yritys tehnyt johdonmukaista työtä työhyvinvoinnin ja työssä viihtymisen parantamiseksi.

Työntekijän hyvinvointi edesauttaa työkykyä ja mahdollistaa työskentelyn, mikä puolestaan lisää toiminnan tuottavuutta ja yrityksen toimintaedellytyksiä. Mitä paremmin työntekijä voi, sitä paremmin voi yritys ja sitä paremmin se voi edistää työntekijänsä hyvinvointia. Positiivista kehää on ylläpidettävä niin hyödyntämällä teknologista kehitystä kuin kiinnittämällä huomioita johtamiskulttuuriin ja erityisesti työntekijöiden kokemaan oikeudenmukaisuuden.

Avoimuus ja luottamus työpaikalla edistävät työhyvinvointia ja edelleen yritystoiminnan edellytyksiä. Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2012 tekemän työolobarometrin mukaan, erityisesti pk-yritysten työntekijät ovat kaikkein tyytyväisimpiä työoloihinsa. Hallituksen tavoitetta työurien pidentämisestä voidaan edistää hyvillä työoloilla ja puuttumalla mahdollisiin ongelmakohtiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kaikki voimme ottaa mallia pk-sektorilta.

Yhteiskunta muutoksessa, Työelämä muutoksessa

Työelämä muuttuu monipuolisemmaksi ja – muotoisemmaksi. Perinteinen koulun penkiltä työuran kautta eläkkeelle –ajattelu väistyy. Suoraviivaisuuden sijaan työelämä polveilee ja vaihtaa reittiä mukautuen työntekijän motivaation ja tarjolla olevien mahdollisuuksien mukaisesti.

Hallitusohjelmaan ja Työelämästrategia 2012 -strategiaan pohjautuvan Työelämä 2020 –hankkeen tavoite on nostaa Suomen työelämä Euroopan parhaaksi. Suomen kilpailukyvyn perustana ovat hyvin toimivat, tulokselliset ja uutta työtä luovat työpaikat.

Suomi tarvitsee lisää työtä ja työntekoon on suhtauduttava rakentavammin ja positiivisemmin, jotta se maistuu ja on mielekästä erilaisissa elämäntilanteissa.   Olennaisena osana työnteon lisäämisessä on kaikenikäisten mahdollisuudet työntekoon. Kaikkien työpanosta tarvitaan.  Todellisuudessa työ parhaimmillaan on hyvinvoinnin ja innostuksen lähde. Se on tapa tulla toimeen ja kuulua johonkin yhteisöön. Suomalaiseen työelämään on luotava lisää luottamusta ja innostusta. se on paljon kiinni johtamisesta, mutta myös meistä jokaisesta. Arvot ja asenteita on uudelleenarvioitava. Suomalainen työ tarvitsee kaikenikäiset osaajansa, kokemuksen ja innostuksen.   Vastakkainasettelua nuorten ja iäkkäämpien välillä ei saa enää vahvistaa. Siihen on kiinnitettävä enemmän huomiota.

Haluan toivottaa oikein antoisaa ja menestyksekästä seminaaria teille kaikille!