Hyvä juhlayleisö!

Kiitokset kutsusta saapua viettämään vappua kanssanne. Kevään juhlan lisäksi, vappu on myös suomalaisen osaamisen ja sivistyksen juhla. Vappuna on hyvä puhua koulutuksesta ja työstä. Suomi on rakennettu kovalla työllä, ammattitaidolla ja välittämisellä. Näihin perustuu hyvinvointimme myös tulevaisuudessa.

Korkea osaaminen ja ennen kaikkea sen hyödyntäminen ovat tärkeintä kansallista pääomaamme muuttuvassa maailmassa. Huolehtimalla ja satsaamalla koulutuksen laatuun rakennamme vahvan pohjan tuleville sukupolville. Aivan kuten aikaisemmat sukupolvet aikanaan rakensivat meille. Siitä kumpuaa nykyinen PISA-menestyksemme.

Koulutusjärjestelmämme tila ja tulevaisuus ovat aivan ratkaisevassa asemassa suomalaisten pärjäämisen kannalta jatkossa. Tämä ei ole vain juhlapuheen fraasi.

Hyvät naiset ja miehet,

Jotta voimme huolehtia laadukkaan koulutuksen saatavuudesta ja saavutettavuudesta, on meidän huolehdittava koko Suomesta ja sen talouden kestävyydestä.

Kansainvälinen finanssikriisi ja euron kohtaamat haasteet ovat vaatineet meitä katsomaan isoa kuvaa ja hakemaan ratkaisuja velkaantumiskierteen taittamiseen. Kaikki maat eivät tähän ole kyenneet ja seuraukset ovat hyvin tiedossamme.

Samalla kun on monin tavoin huolehdittu uuden kasvun luomisesta, hallitus on joutunut tekemään epämieluisia, mutta sitäkin välttämättömämpiä sopeutuspäätöksiä. Kaikki julkisen sektorin alat ovat mukana velkaantumisen pysäyttämisessä. Sopeutustoimet ovat koskettaneet myös koulutusjärjestelmäämme.

Itse koulutuksen laatuun on panostettu. Kokoomus haluaa varmistaa, että vaikeana taloudellisena aikana koulutuksen perusta turvataan ja että suomalaislapset saavat laadukasta opetusta riippumatta asuinkunnasta. Viime hallituskaudella Kokoomuksen ajama määrärahan suuntaaminen koulujen toimintaan jatkuu edelleen, minkä avulla perusopetuksen ryhmäkokoja on pienennetty ja kouluihin palkattu uusia opettajia.

Hallitus on päättänyt myös tuntimäärän lisäämisestä kolmella vuosiviikkotunnilla, joka kohdennetaan valinnaisiin aineisiin. Koulutuksen laadun parantamiseen tähtäävän työn on edelleen jatkuttava. Nyt on aika keskittyä koulutuksen sisällön vahvistamiseen ja kehittämiseen.

Arvoisat kuulijat,

Oppiminen on elinikäinen polku, jonka varrella keskeinen kysymys on korkealaatuisen perusopetuksen kehittäminen. Perusopetus on kaiken oppimisen ja itsensä kehittämisen perusta.

Jotta voimme varmistaa laadukkaan perusopetuksen myös tulevaisuudessa, on meidän uudistettava ajatteluamme. Oppiainekeskeisyyttä tulisi lieventää ja sen sijaan keskittyä taitoihin, joita tarvitsemme muuttuvassa maailmassa, hyödyntämään oppimaamme ja käyttämään tietoa yhteistyössä ja oppimaan tietoa uusin tavoin.

Vanhat oppimismenetelmät ovat jo osittain väistyneet uusien tieltä. Pänttääminen ja mahdollisimman suuren tietomäärän sisäistäminen ei enää takaa sivistystä. On kiinnitettävä huomiota erityisesti osaamisen ja ajattelun laatuun.

Oppilaat ovat erilaisia ja tämän tunnustaminen on tasa-arvoisen perusopetuksen edellytys. Opetuksen tulisi tukea jokaisen oppijan yksilöllistä kasvua ja kehitystä, oli kyse sitten vahvuuksien tunnistamisesta ja tukemisesta tai haasteiden selvittämisestä ja ylittämisestä.

Kokoomuksen tavoitteena on, että jokainen suomalainen voi elättää itsensä omalla työllään. Siihen on luotava edellytykset jo perusopetuksessa. Tämä edellyttää, että opettajien osaaminen on ajan hengen mukaista.

Hyvät sivistystyöntekijät,

Koulutusjärjestelmämme ja opettajiemme osaamistaso ovat meille kansainvälisiä ylpeydenaiheita. Korkeasti koulutetut opettajat ovat merkittävin tekijä koko koulutuksemme onnistumisessa. Korkea taso tulee säilyttää ja opettajien ammattiosaamista jatkuvasti uudistaa ja päivittää. Tälläkin hetkellä esimerkiksi valtaosa opettajista ei kuitenkaan saa täydennyskoulutusta uusien teknologioiden ja laitteiden käyttöön. Miten voimme edellyttää, että te siirrätte tätä osaamista lapsillemme.

Työ lasten ja nuorten parissa on todella tärkeää ja vastuullista. Omalla innostavalla ja osaavalla otteellaan opettaja kykenee tempaamaan oppilaat mukaan, tuomaan mielenkiintoa oppimiseen ja synnyttämään oppimisen ilon. Hyvät kokemukset edistävät elinikäistä oppimista ja opettajilla tärkeä rooli siinä. Työnne on pitkäjänteistä ja tulokset voivat näkyä vasta usean vuoden kuluttua.

Meillä jokaisella on mieluisin opettaja, joiden vaikutus kulkee edelleen mukanamme. Itse rakastin käydä koulua. Suvivirren soidessa, itkin, että koulu loppuu.

Noista ajoista opettajan rooli on kehittynyt. Aiemmin auktoriteettina koettu opettaja on tullut lähemmäksi oppilasta ja oppilas lähemmäksi opettajaa. Myös yhteistyö vanhempien sekä muiden lapsen elinpiiriin kuuluvien kanssa on lisääntynyt.

Esi- ja perusopetuksessa koulu ja koti toimivat parhaimmillaan kasvattajina yhteistyössä. Tässä on kuitenkin säilytettävä tasapaino – koulu ei voi ottaa kokonaisvastuuta, vaikka sitä yhä enemmän vaaditaankin. Loppujen lopuksi huoltajat ovat vastuussa myös oppivelvollisuuden toteutumisesta.

Hyvät opettajat,

Oppiminen ja kasvaminen jatkuu perusopetuksen jälkeenkin. Valmisteilla oleva lukion tuntijakouudistus ja opetussuunnitelmatyö ovat avainasemassa siinä, miten mahdollistamme sujuvan oppimispolun ja koulutuksen eri asteiden sujuvamman yhteyden. Tutkitusti 75 % lukioon menevistä ei tiedä, mitä haluaisivat isona tehdä. Siksi on tärkeää, että jo lukioaikana tehtäisiin järjestelmällisempää yhteistyötä korkeakoulujen kanssa.

Myös lukioiden keskinäistä yhteistyötä tulisi lisätä ja entisestään laajentaa yhteyksiä työelämän puolelle. Tämä tarjoaisi mahdollisuuden entistä yksilöllisempiin valintoihin, kokemusta jatko-opinnoista ja työelämästä sekä mahdollisuuksia syventävään oppimiseen.

Ammatillisen koulutuksen puolella työelämäyhteyttä on edistetty oppisopimuskoulutuksen kautta. Ammattikoulutuksesta onkin tullut houkutteleva koulutusmuoto niin laadultaan kuin vaikuttavuudeltaan. Tästä on huolehdittava myös jatkossa varmistamalla, että koulutus vastaa työelämän tarpeita.

Valinnanmahdollisuuksien lisääminen on tärkeää juuri siksi, että me tulemme erilaisista lähtökohdista ja että mahdollisimman moni voisi suuntautua oman mielenkiintonsa tai lahjakkuutensa perässä. Me kaikki emme tule samasta muotista eikä meitä kaikkia voi siihen koulutuksessakaan pakottaa. Kannustetaan oppijaa olemaan luova ja innovatiivinen.

Hyvät eteläsavolaiset,

Maakunnassa tehdään pitkäjänteistä työtä koulutuksen ja tutkimuksen saralla. Laadukas perusopetus, hyvät opettajat, monipuolinen koulutustarjonta sekä niin opetusta kuin erityisesti alueen elinkeinotoimintaa tukeva tutkimus- ja kehitystyö ovat maakunnan keskeisiä kilpailutekijöitä. Se myös houkuttelee nuoria ulkomaita myöten opiskelemaan ja tekemään työtä maakuntaamme.

Näistä oppilaitoksista ja opetuksen laadusta on huolehdittava jatkossakin. Työelämäyhteyksien kehittäminen edistää sitä, että nuoret myös jäävät maakuntaan tekemään työtä.

Mutta on meillä myös haasteemme. Rakennusten sisäilmaongelmia on aivan liian paljon ja ne ovat ajaneet oppilaat monissa kouluissa tilapäisiin tiloihin, niin meillä Etelä-Savossa kuin koko maassa. Esimerkiksi Mikkelissä tästä ongelmasta päästään eroon liian hitaasti.

Ongelma on tiedostettu myös eduskunnassa. Home- ja sisäilmaongelmien korjaamiseen liittyviä haasteita käsitelty useaan otteeseen. Rahaa on hallituksen budjettiesityksen lisätty myös eduskunnassa. Tosiasia kuitenkin on, että korjausvelka ylittää valtion kantokyvyn. Kaikkiin tarpeellisiin hankkeisiin ei tässä taloustilanteessa ole varoja. Ensisijaisesti sisäilmaongelmat ovat kuntien vastuulla. Ei ole oikein, että kunnissa viivästellään remontteja valtionavun saamisen toivossa.

Hyvä yleisö,

Nuorisotakuulla ja nuorten oppisopimuskoulutusta kehittämällä halutaan edistää jokaisen nuoren mahdollisuutta löytää oma se oma polku ja saada tärkeää kokemusta työelämästä. Etelä-Savossa tehdään paljon erinomaista työtä nuorten hyväksi.

Esimerkiksi Mikkelissä pilottikokeilussa oleva Tajua mut –projekti ehkäisee nuorten syrjäytymistä mahdollistamalla paikallisten viranomaisten ja toimijoiden yhteistyön. Aiemmin varhainen huoli nuoren pahoinvoinnista jäi liian usein yksittäisten ihmisten murheeksi tai yhden viranomaisen tietoon. Etsivällä nuorisotyöllä on meillä koko maakunnassa merkittävä rooli nuorisotakuun onnistumisessa, sillä se tavoittaa ne nuoret, jotka oikeasti apua tarvitsevat.

Lisäksi oppivelvollisuusikä aiotaan nostaa 17 vuoteen ensi vuodesta alusta. Rahaa uudistukseen on varattu 15 miljoona euroa eikä se riitä koko ikäluokan velvoitteeseen. Muutoinkaan en näe pakkoa oikeana keinona syrjäytymisenvastaisessa työssä. Tuki onkin kohdennettava niille nuorille, jotka eivät hae ja pääse peruskoulun jälkeen opiskelemaan.

Maakunnan kouluissa tapahtuvaan yrittäjyyskasvatukseen on myös panostettava. Hallituksen tavoitteena on luoda Suomeen lisää työtä. Kasvavissa määrin uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin. Meidän on välttämätöntä luoda yrittäjämyönteisempää ilmapiiriä ja kannustaa nuoria yrittäjyyteen.

Hyvät vapunjuhlijat,

Koulutus, sivistys ja omien vahvuuksien tunnistaminen valmistavat meitä kaikkia elämään ja lisäävät työelämvalmiuksia.

Kevät herättää luonnon kasvuun – samoin työ ja osaaminen luovat kasvua ja hyvinvointia meille kaikille ja koko yhteiskunnalle. Toivotan jaksamista, iloa ja aurinkoa koulumaailman kevääseen sekä hauskaa osaamisen juhlaa.