Arvoisat juhlavieraat, hyvät kollegat,

Onpa mukavaa olla omien parissa! Puhun nyt yrittäjyydestä.

Oma yritys ei ole vain työpaikka – se on elämäntapa. Olen elänyt yrittäjän kanssa yli puolet elämästäni ja tiedän, mitä yrittäjyys on. Hyvässä ja pahassa.

Olen itse elänyt yrittäjän arkea kymmenen vuotta, kauppiaana Mikkelissä. Niihin vuosiin mahtui ylämäkiä ja alamäkiä, mutta ennen kaikkea aivan valtavan paljon työtä.

Itselleni kaikkein palkitsevinta yrittäjyydessä oli se, että saattoi tarjota ihmisille työtä. Aloitimme mieheni kanssa kauppiaina keskellä 90-luvun lamaa. Se oli aikaa, jolloin jokainen uusi yksityisen sektorin työpaikka oli kultaakin kalliimpaa tälle yhteiskunnalle.

* * *

Hyvät ystävät,

Työpaikkojen suhteen Suomi on nyt pitkälti samassa tilanteessa. Työttömyysluvut eivät onneksi ole 90-luvun tasoa, mutta silti tähän maahan tarvitaan kipeästi uutta työtä – nimenomaan yksityiselle sektorille. Uudet työpaikat syntyvät yrityksiin, erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Ajat ovat vaikeat sekä taloudessa että kansainvälisessä politiikassa.

Aloitetaan Ukrainan-kriisistä.

Väitän, että Suomi on löytänyt kriisin hoitamisessa varsin tasapainoisen linjan.

Suomi on johdonmukaisesti todennut, että Venäjä rikkoo Ukrainassa kansainvälistä oikeutta ja lukuisia yhdessä sovittuja periaatteita, kuten ETYKin päätösasiakirjaa.

Olemme korostaneet neuvotteluratkaisun välttämättömyyttä ja edellyttäneet, että Venäjä lopettaa separatistiryhmien tukemisen.

Olemme myös olleet valmiita asteittain kiristyviin taloudellisiin vastatoimiin, ellei Venäjä muuta toimintalinjaansa. Tällä tavalla olemme ajaneet Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista etua. Kuten sanottua, kansainvälinen oikeus ja järjestys ovat pienen maan paras turva.

Mutta samaan aikaan olemme valvoneet taloudellisia etujamme.

Euroopan unionin pakotteet valmisteltiin erittäin huolella ja voin luvata teille, että Suomi teki maaliskuusta lähtien hartiavoimin työtä jotta kokonaisuudesta saatiin tasapainoinen. Suurin kiitos tästä kuuluu osaaville virkamiehillemme.

Jokaisen pakotevalmistelun yhteydessä arvioimme eri vaihtoehtojen taloudellista vaikutusta Suomeen yhdessä yritysten kanssa. Tämän yhteisen analyysin pohjalta käymme neuvotteluja Euroopan komission ja muiden jäsenmaiden kanssa.

Tätä työtä on tehty myös viime päivinä.

Kaikkien EU-maiden yhteisenä tavoitteena on, että pakotteilla on mahdollisimman suuri vaikutus Venäjän politiikkaan ja mahdollisimman pieni ja tasapuolinen vaikutus EU-maiden omiin talouksiin.

Kuten hallitukselle budjettiriiheen tehdyssä selvityksessä todettiin, Suomen kansantalouden tasolla vaikutus jää kuitenkin pieneksi. Mutta yksittäiset toimialat ja yritykset kärsivät pahasti – pahiten elintarvikeala ja meijeriteollisuus.

Venäjän asettamasta tuontikiellosta kärsivät toki muutkin EU-maat, etenkin Liettua, Puola, Hollanti ja Saksa. Menetetyn viennin arvolla mitattuna Suomi on listalla seitsemäntenä. Emme silti vähättele yksittäisille yrityksille aiheutuvaa vahinkoa. Tämän takia tapasin itse heti vastapakotteiden voimaantultua sellaisia toimijoita, jotka niistä eniten kärsivät ja pohdimme, miten voimme heitä parhaiten auttaa. Tämän takia myös maatalousministeri Petteri Orpo on tänään Brysselissä neuvottelemassa EU:n tukitoimista. Ulkoministeriö on järjestänyt Venäjän-kauppaa käyville yrityksille jo kaksi neuvontatilaisuutta pakotteiden vaikutuksista ja jatkamme tätä työtä myös jatkossa.

***

Se jää nähtäväksi, miten pakotteet vaikuttavat Venäjän politiikkaan. Olemme kuitenkin varmasti kaikki samaa mieltä, että EU:n velvollisuus on kuitenkin pyrkiä saamaan Venäjä neuvottelupöytään. EU käyttää sitä voimaa, mitä sillä on, eli taloutta.

Suomelle on koko ajan ollut tärkeää myös se, että EU pysyy ulkopolitiikassaan yhtenäisenä. Ukrainan kriisissä EU on ollut kiitettävän yhtenäinen.

***

Suomen ja muun Euroopan talouskasvu voi olla hidasta vielä pitkään. Ukrainan kriisi ja Venäjän toiminta lisäävät talouden epävarmuutta. Venäjän talouden hiipuminen vaikuttaa suoraan Suomen talouteen.

Mutta meidän pitää tehdä mielessämme valinta: Jäämmekö kauhistelemaan maailman menoa ja surkuttelemaan kohtaloamme? Vai käärimme hihat ja lähdemme etsimään uutta kasvua?

Tiedän, mikä tämän joukon vastaus on: ilman muuta se, että käärimme hihat ja käymme töihin uuden kasvun luomiseksi. Tiedän, että te yrittäjät teette sen kyllä. Ja tiedän, että meiltä päättäjiltä odotatte, että toimintaympäristö on ennustettava ja kannustava, jotta riskinotto on mahdollista. On selvää, että talouskriisin jälkeen ja Ukrainan kriisin yhteydessä epävarmuutta ja uhkia on ja on ollut liikaa.

Meidän täytyy katsoa eteenpäin. Yrittäjyys on ennenkin kantanut Suomea vaikeiden aikojen yli.

Entisenä yrittäjänä ymmärrän täysin tuskan ja turhautumisen niissä yrityksissä, joihin Ukrainan tilanne iskee.

Mutta entisenä kauppiaana tiedän myös sen, että liiallinen pessimismin lietsominen ei auta yrityksiä. Päinvastoin, se pelottelee pois asiakkaita ja sijoittajia.

* * *

Haluan tässä yhteydessä myös kiittää teitä tuesta Suomen ulkopolitiikalle.

Kauppakamarien kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista yrityksistä tukee Venäjälle asetettuja pakotteita.

Ylen kyselyn mukaan kaikista vahvimmin Venäjä-pakotteiden takana seisovat maanviljelijät.

Tämä on selvä viesti siitä, että vaikka olemme kauppakansaa, arvomme eivät ole kaupan.

***

Hyvät ystävät,

Suomen kaltaisessa taloudessa kasvu syntyy ennen kaikkea viennistä. Suomessa on huippuosaamista ja upeita vientiyrityksiä.

Mutta meillä on kuitenkin liian vähän vientiyrityksiä. Kymmenen suurinta vientiyritystä vastaa noin kolmasosasta tavaraviennistä. Esimerkiksi Saksassa kymmenen suurimman yrityksen osuus kokonaisviennistä on 20 prosenttia.

Ulkomaankauppaministerinä panostan siihen, että yritykset voivat kansainvälistyä ja kasvaa. Nyt jos koskaan on hetki etsiä suomalaisyrityksille, näiden tuotteille ja osaamiselle uusia markkinoita.

Haluan myös kannustaa aiempaa useampia yrityksiä tarttumaan viennin mahdollisuuksiin. Tiedän, ettei kansainvälistyminen ole helppoa etenkään pienemmille yrityksille. Siihen tarvitaan rahoitusta, osaamista ja aikaa.

Mutta ei vienti ole vain suuryrityksiä varten. Meillä on paljon esimerkkejä pienemmistäkin yrityksistä, jotka ovat löytäneet hyviä asiakkaita Suomen ulkopuolelta. Eikä aina tarvitse lähteä Kiinaan tai Afrikkaan – yhtä hyvin voi aloittaa Ruotsista ja Norjasta.

Ulkomaankauppaministerinä keskeinen työkaluni ovat Team Finland-matkat, jotka suunnataan Suomen lähialueille kuten Saksaan, Ruotsiin, Norjaan tai Puolaan – markkinoille, joille suomalaisten yritysten on helppo lähteä. Lisäksi matkoja on luvassa keskeisille kasvaville markkinoille kuten Kiinaan, Yhdysvaltoihin ja Turkkiin. Viimeisten viikkojen aikana olen tavannut myös lukuisia suurlähettiläitämme eri puolilta maailmaa. Jokaiselta on tullut sama viesti: Suomi näkyy maailmalla vielä liian vähän. Jokainen on myös ollut valmis Team Finlandin puitteissa auttamaan, jotta tähän saataisiin muutos. Tavoite uudesta noususta on laaja ja yhteinen.

Venäjä on toivon mukaan tärkeä markkina myös jatkossa, mutta täytyy muistaa, että vientimme länteen on seitsenkertaista.

Kilpailu päämarkkinoillamme on kovaa. Suomalaiset palvelut ja tuotteet ovat kuitenkin niin laadukkaita, että niille varmasti löytyy ostajia kun osaamme ja jaksamme niitä myydä.

Näkisin mielelläni teidät runsaslukuisina mukana näillä matkoilla.

***

Kansainvälistyminen alkaa kuitenkin kotoa. Olen kesän aikana tavannut ja keskustellut monen teistä kanssa ja viesti on ollut selvä: huomiota tarvitaan kansainvälistymisen alkuvaiheeseen, kun ollaan siinä vaiheessa, että kansainväliset markkinat houkuttavat, mutta vielä ei aivan tiedetä miten ja minne suunnata. Toisin sanoen valtion tukitoimiin vientitoimintaa aloitettaessa.

Vakuutan teille, että tämä viesti on kuultu. Tavoitteenani on saada kotimaan Team Finland-verkosto palvelemaan mahdollisimman hyvin yrityksiä niiden kansainvälistymisessä. Tiedän, että Team Finlandiin kohdistuu paljon odotuksia. Team Finlandin kansainvälistymispalvelut on nyt on nyt jäsennetty asiakkaan kannalta loogiseksi kokonaisuudeksi, työnjakoa on selkiytetty ja päällekkäisyyksiä karsittu. Keskeistä on, että yritykset, siis te, löydätte tarvitsemanne palvelut helposti ja yhteen koottuna.

Yksi esimerkki näistä palveluista on elintarvikealan Team Finland-vientiohjelma, joka etenee hyvin. Tähän liittyen matkani Pariisin elintarvikealan messuille ja Kiinaan ovat ajankohtaisia.

Syksyn alkaessa käynnistyvät ulkomaille suuntautuvien Team Finland-matkojen lisäksi myös kotimaiset Team Finland-matkani. Niiden aikana vierailen myös paikallisissa yrityksissä – jos teidän yritystenne ovet ovat minulle auki, olkaa minuun yhteydessä. Samoin jos teidän kansainvälistymistarinaanne voi jakaa mallina muille kansainvälistymistä vielä pohtiville yrityksille, kuulisin ne mielelläni. Niiden avulla luodaan Suomeen taas positiivista tekemisen meininkiä. Sitä tarvitaan.

***

Käynnissä on myös useita alueellisia kauppa- ja investointineuvotteluita, joiden toteutuessa yritysten markkinoillepääsy helpottuu.

EU-komissio arvioi, että parhaillaan käytävien vapaakauppaneuvottelujen loppuun saattaminen lisäisi EU:n BKT:tä 2,2 prosenttia ja toisi työmarkkinoille 2,2 miljoonaa uuttaa työpaikkaa.

Tärkeintä tällä hetkellä on edetä EU:n neuvotteluissa Yhdysvaltojen kanssa. Kyseessä on merkittävin vapaakauppaneuvottelu ikinä missään.

EU:n ja USA:n sopimus on tilaisuus, jota meidän ei kannata tuhlata. Yhdysvallat on EU:n selvästi suurin vientimarkkina. Euroopan komissio on laskenut, että pelkästään tämä sopimus loisi Eurooppaan satoja tuhansia uusia työpaikkoja. Se tarjoaa hyvät näkymät myös suomalaisille yrityksille, sekä suurille että pienemmille.

***

Eurooppaministerinä tiedän, että uuden kasvun ja uusien työpaikkojen luominen on enemmän kiinni Euroopan talouden vakaudesta, dynaamisuudesta ja kilpailukyvystä kuin isoista julkisista investoinneista.

Laitetaan Euroopan sisämarkkinat kuntoon ja raivataan esteet digitaalisen talouden kehittymisen tieltä. Ja varmistetaan, että Euroopan unionista tuleva lainsäädäntö tukee talouden sujuvuutta, antaa mahdollisuuksia eikä lyö kapuloita yritysten rattaisiin. Luodaan Eurooppaan toimintaympäristö, joka kannustaa yrittäjyyteen.

**

Suomi on tutkimusten mukaan kymmenen yrittäjähenkisimmän maan joukossa. Tämä oli iloinen uutinen, sillä tulevina vuosina työntekijöiden, siis myös yrittäjien määrä tulee merkittävästi vähenemään eläköitymisen myötä. Tarvitsemme lisää vastuunkantajia tekemään arvokasta työtä hyvinvoinnin säilyttämisen eteen.

Tervehdin myös ilolla viimevuosien kehitystä yrittämisen arvostuksen kasvusta Suomessa.  Kapea näkökanta on, että yrittäminen on itsekästä voitontavoittelua. Itse kuulun niihin, jotka näkevät yrittämisen ennemmin yhteisen hyvän kartuttamisena, josta on myös kohtuullista ja oikein saada korvausta. Monia yrittäjyyteen ja omistamiseen liittyviä ennakkokäsityksiä onkin vielä rikottavana, mutta suunta tuntuu kuitenkin olevan oikea.

Arvoisat yrittäjät. Valtion tehtävä on luoda edellytykset yrityksille menestyä, sillä vain yrityksissä voivat syntyä ne työpaikat, jotka isänmaatamme ja hyvinvointiamme kannattelevat. Tahdonkin näin yrittäjän päivänä mitä nöyrimmin kiittää teitä kaikkia tekemästänne työstä ja toivottaa mitä suurinta menestystä tulevaisuudessa.

Kiitos.