Marraskuu II 2013

Hyvät Ystävät

Jatkona viime viikkoiseen kirjeeseeni, avaan lisää hallituksen perjantaina tekemiä päätöksiä.

Suomen talous on tilassa, jossa menot ylittävät tulot. Aukon suuruudeksi on arvioitu lähes 9 miljardia euroa. Pelkät veronkorotukset tai menoleikkaukset eivät olisi järkevää politiikkaa. Siksi on tärkeää uudistaa taloutemme rakenteita: pidentää työuria, lisätä julkisten palveluiden tuottavuutta ja vähentää kuntien tehtävien määrää.

Hallituksen perjantaisella rutistuksella aloitetaan työ kestävyyden palauttamiseksi. Tavoite on säilyttää Suomen hyvinvointi. Tehdyt päätökset ovat välttämättömiä, ettei valtion nopea velkaantuminen johda valtavaan velkaongelmaan. Valitulla linjalla pystytään säilyttämään peruspalvelut ja jopa parantamaan niitä, koska painopiste siirtyy peruspalvelujen turvaamiseen joidenkin muiden tehtävien jäädessä pois

Rakennepaketin kaikki osat etenevät. Osa uudistuksista on hallituksen, osa kuntien ja osaan tarvitaan yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Alla koontia merkittävimmistä päätöksistä:

Kuntatalous

Kuntien velvoitetaakkaa yksin sosiaali- ja terveyspalveluissa on 2000-luvulla lisätty noin 1,5 miljardilla eurolla. Samalla uusien tehtävien hoitamiseen ei kuitenkaan ole valtion toimesta osoitettu riittävää rahoitusta, mikä on ajanut kuntatalouden ahtaalle.

Tämän korjaamiseksi, hallitus päätti kuntien tehtäviä vähentävistä toimista, kuntien velvoitteiden ja palveluiden tuottamista ohjaavien normien purkamisesta yhteensä 1231 miljoonan euron edestä. Kuntien sääntelyä ja normitusta vähennetään mm. valvontatehtäviä ja suunnitteluvelvoitteita vähentämällä.

Kuntien menoja ei myöskään lisätä ilman, että samalla tehtäviä ja velvoitteita karsitaan vastaavasti tai vaihtoehtoisesti rahoituksesta huolehditaan.

Velvoitteiden vähentämiseksi tehdään kuntakokeiluja eri aloilla mm. hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, koulutuspalvelukokeilut, palveluasumisen toimintamalli sekä nuorisotakuu. Haku kokeiluihin käynnistetään vielä tämän vuoden puolella.

Kuntatalouden tasapainottamiseksi käyttöön otetaan myös uusi ohjausjärjestelmä, joka on verrattavissa valtion kehysmenettelyyn. Järjestelmä lisää suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä kuntatalouteen.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Sote-järjestämislaki tulee eduskunnan käsittelyyn keväällä ja voimaan vuoden 2015 alusta. Lisäksi palveluiden monikanavaista rahoitusta selvitetään ensi vuoden alusta alkaen. Tässä työssä olisi syytä huomioida Ruotsin-malli, jossa raha seuraa potilasta. Malli toimisi hyvänä pohjana alkavalle pohdinnalle. Varsinaisen selvitys valmistuu viimeistään 2015 alussa.

Muutama nosto STM:n hallinnonalalta:

  • Hallituksen päätöksellä vähentää laitoshoitoa ja panostaa vanhusten avo- ja kotipalveluihin pyritään tukemaan kotona asumista niin pitkään kuin mahdollista. Hoidon painopisteen on oltava inhimillisestä näkökulmasta palveluasumisessa, kotihoidossa, kuntoutuksessa, omaishoidossa sekä henkilöstön ammatillisessa osaamisessa. Toimenpideohjelmalla pyritään vähentämään kuntien menoja 300 miljoonalla eurolla vuoteen 2017 mennessä.

  • 1.9.2014 alkaen kuntien ei tarvitse arkistoida potilastietoja paperimuodossa, vaan kansallinen arkisto Kanta hoitaa sähköisen arkistoinnin. Säästöjä arvellaan kertyvän lähes 100 miljoona euroa.

  • Hajanaiset hoitoketjut ja ihmisten pallottelu luukulta toiselle ovat todellinen haaste. Siiloutunut osaaminen hankaloittaa tehokasta hoidonsaantia. Suomessa osataan hoitaa sairautta, mutta kokonaisuus jää liian usein hämäräksi ja potilas maksaa henkisesti, fyysisesti ja taloudellisesti. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalityön integraation myötä saavutettaviksi julkistalouden säästöiksi arvioidaan 50 miljoonaa euroa.

Koulutus, työntarjonta ja työurat

Koulutuksen jatkuvuuden turvaamiseksi, oppivelvollisuusiän nostamisessa keskitytään nuoriin, jotka eivät pääse tai hakeudu jatkokoulutukseen perusopetuksen jälkeen.

Työuria pidennetään alusta mm. kehittämällä opintukea valmistumista nopeuttavaksi, korkeakoulujen hakijasumia purkamalla sekä korkeakoulujen rahoitusta uudistamalla. Lisäksi työurien katkoksia ja vajaatyöllisyyttä vähennetään mm. uudistamalla kotihoidon tukea ja vuorotteluvapaajärjestelmää.

Kelpoisuusvaatimuksia kevennetään siten, että kelpoisuuden tuottavia opintoja voidaan suorittaa nykyistä joustavammin. Tämä mahdollistaa ammattitaitoisten työntekijöiden siirtymisen työelämään mahdollisimman jouhevasti.

Eläkeikään liittyviä toimia valmistellaan kolmikantaisesti. Tavoitteena on saada eläkeuudistus voimaan 2017 mennessä.

Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosuuksilla halutaan kannustaa työhaluisia työn vastaanottamiseen. Työpaikkoja tarjotaan myös oman alan ulkopuolelta kolmen kuukauden suoja-ajan jälkeen ja yli 80 kilometrin säteellä kodista.

Vanhemmuuden kustannusten tasaamiseksi, hallitus arvioi mahdollisia toimenpiteitä yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Lisää tietoa hallituksen päätöksistä valtioneuvoston sivuilla.