Julkaisut
Lähipalvelut kunniaan!
Huoli sosiaali- ja terveyspalvelujemme tilasta ja tulevaisuudesta yhdistää meitä kaikkia. Jos haluamme säilyttää palvelut ikääntyvässä Suomessa, meidän on tehtävä jotain. Kuntauudistuksen olennainen tavoite on vahvistaa näitä palveluja. Peruspalveluiden saatavuudessa ja toimivuudessa on vakavia puutteita. Odotusajat ovat liian pitkiä ja kouluterveydenhoitajalle ei pääse silloin kun on tarve. Onkin ihmeellistä, että keskustalaiset poliitikot niin kovasti haluavat jarruttaa kaikkea uudistustyötä.
Palveluita uudistettaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä terveydenhuoltojärjestelmämme kivijalkaan eli perusterveydenhuoltoon. Lähellä ihmistä tarvittavat laadukkaat palvelut, kuten terveyskeskus, kouluterveydenhuolto, neuvola tai vaikkapa vanhustenhoiva luovat turvallisuutta. Valitettavasti jo vuosikymmeniä erikoissairaanhoito ja häiriöpalvelut ovat kehittyneet perusterveydenhuollon kustannuksella.
Ehkäisevät ja terveyttä edistävät palvelut ovat kehittyneet lähinnä satunnaisina hankkeina. Kun hallintoa karsitaan, on mahdollisuus parantaa palveluja. On itsestään selvää, että sairaaloiden on edelleen säilyttävä niin Mikkelissä kuin Savonlinnassakin.
Ongelmat eivät enää ratkea euroja lisäämällä. Tarvitaan suurempi remontti, jossa painopisteen on oltava peruspalvelujen kehittämisessä. Ennaltaehkäisyyn, varhaiseen puuttumiseen sekä terveyden edistämiseen on ryhdyttävä kunnissa tosissaan. Terveydenhuoltoa tulee kehittää saumattomana kokonaisuutena, jossa yhteistyö ja tietojärjestelmät pelaavat. Apua tarvitseva kuntalainen ei saa enää pudota palvelujen katveeseen.
Viime viikolla hallituksen ministerit esittelivät alustavan mallin, jonka pohjalta sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä jatketaan. Malli täsmentyy kuntauudistustyön rinnalla. Kuntarakennetta on yhtenäistettävä, jotta kunnat kykenevät kantamaan paremmin vastuuta kuntalaisistaan ja kasvavasta sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeesta.
Lapsistamme ja nuoristamme meidän on pidettävä erityisen hyvää huolta. Nopeimmin ikääntyvässä Etelä-Savossa ei ole varaa päästää nuoria syrjäytymään. Paitsi ehkäiseviä palveluita, nuoret tarvitsevat aikuisten tukea, jotta oma urapolku ja tie aikuisuuteen löytyisivät. Vanhemmat ja läheiset ovat ne kaikkein tärkeimmät tukijat. Valtio panostaa kymmeniä miljoonia euroja vuosittain nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen. Monissa kunnissa ja oppilaitoksissa tehdään hyvää työtä syrjäytymistä vastaan.
Etelä-Savossa tarvitaan laajemmat talkoot nuorten tukemiseksi. Maakuntavaltuuston puheenjohtajana esitin viime viikolla, että kaikki nuorten kanssa työskentelevät kokoontuisivat yhteisen pöydän ympärille. Yhteistyötä ja tiedonkulkua on lisättävä eri toimijoiden, kuten oppilaitosten, järjestöjen, seurakuntien, puolustusvoimien ja viranomaisten välillä. Maakuntaliitto voisi olla koollekutsuja. Välitetään lapsistamme ja nuoristamme. Ja näytetään se heille.
- 04.06.2012
