Juhlapuheeni Perheyrittäjyydestä Sulkavalla

K-Market Wiljami

Soutustadion, Sulkava

Juhlapuhe

Kansanedustaja, eduskuntaryhmän vpj  Lenita Toivakka

3.8.2013

Puhuttaessa muutokset mahdollisia

Hyvä juhlayleisö, hyvät naiset ja miehet.

Olemme juhlistamassa 100-vuotiasta perheyritystä K-market Wiljamia. Tämä on todella huikea saavutus ja hyvin harvinaista Suomessa. Yritin saada selville kuinka monta 100 vuotta täyttänyttä yritystä Suomesta löytyy, en saanut tarkkaa lukua, mutta varmaa on, että 100-vuotiaat K-ryhmän kaupat voi laskea yhden käden sormilla. Varmaa on, että suurin osa sata vuotta täyttäneistä yrityksistä on juuri perheyrityksiä, koska niiden toiminta perustuu sukupolvelta toiselle kurottuvaan vastuulliseen ajatteluun.      

Vihavaisen suku on tehnyt kauppaa ja palvelut asiakkaita Etelä-Savossa jo neljän sukupolven ajan. Kauppa perustettiin jo ennen itsenäistä Suomea. Laivanrakentaminen ja vesiliikenne tekivät Sulkavasta vilkkaan sataman. Kauppaa käytiin ulkomaita Pietaria myöten. Historiikkia lukiessa ja kuullessa ei voi muuta kun ihailla sitä sinnikkyyttä ja suomalaista sisua, jolla työtä on tehty ja hyvinvointia luotu omalle paikkakunnalle ja koko maakuntaan.

Hyvät kuulijat,

Yrittäjyys on kantanut Suomea vaikeiden aikojen yli ja niin se kantaa edelleen. Perheyrittäjyys on erityisen arvokas yrittämisen muoto. Perheyrittäjiä yhdistää pitkäjänteinen ja vastuullinen yrittäminen sekä yrityksen kehittäminen. Asiakkaita kuunnellaan ja arvostetaan. Osaava ja motivoitunut henkilökunta on tärkein pääoma. Kvartaalitalouden heilahtelut eivät päällimmäisenä ohjaa toimintaa vaan vastuu niin yrityksen toiminnan laadusta kuin henkilökunnan hyvinvoinnista on pitkäjänteistä. Sanotaankin että perheyrityksen kvartaali on 25 vuotta.   Työtä tehdään tunteja laskematta ja vakuutena on koko perheen omaisuus. Sitoutuminen ja vastuunkanto omasta seudusta ja sen hyvinvoinnista on perheyrityksissä perinteisesti vahvaa. Suomessa tuoreen tutkimuksen mukaan valtaosa työntekijöistä suosii juuri perheyritystä työnantajana.

Hyvä juhlayleisö

Kuten kaikki tiedämme, yrittäjyys on se,  joka kantaa Suomea jatkossakin. Yrittäjyys kantaa Suomea myös näiden taloudellisesti vaikeiden aikojen yli.  Uudet työpaikat syntyvät yrityksiin, erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Suomi tarvitsee nyt erityisen paljon uutta yrittäjyyttä ja niiden synnyttämää työtä. Suomi tarvitsee myös yrittäjien rohkeita ideoita, riskinottoa ja periksi antamattomuutta. Jotta uutta yrittäjyyttä syntyy, tarvitsemme enemmän yrittäjyyden arvostusta.  Yrittäjyyskasvatus kuuluu kouluihin jotta yrittäjämäinen asenne ja elämäntapa tulee tutuksi nuorillemme .Positiivista onkin, että tuoreen lukiolaisten keskuudessa tehdyn kyselyn mukaan, yrittäjyys kiinnostaa nuoria aiempaa enemmän.

Yritykset luovat kotikuntaansa työpaikkoja ja tuovat verotuloja, joilla hyvinvointia ja palveluja rahoitetaan. Silti politikassa liian usein törmää yrittäjäkateuteen. Menestystä ei jotenkin Suomessa suvaita. Kunnissa yrittäjien arvostuksen tulee näkyä päätöksenteossa, ei vain juhlapuheissa. Samoin valtakunnan tasolla, eduskunnassa. Yritysten on voitava kokea päättäjät kumppaneita, ei kampittajina. Päättäjinä, jotka luovat vakautta ja toivorikkautta.

Hyvät kuulijat,

Talous haastaa Suomea rajusti, Euroopan talous ei vedä ja meillä on samaan aikaan käynnissä erittäin syvä teollisuuden rakennemuutos.  Tärkeintä juuri nyt on saada Suomeen menestyvää yritystoimintaa ja työpaikkoja. Tämä vaatii rohkeita panostuksia, aivan kuten hallitus on tehnytkin päättäessään alentaa roimasti yhteisöverokantaa.

Elokuun budjettiriihen päätarkoitus on saattaa toimeen keväällä päätetyt hyvät taloutta vauhdittavat toimet, joita yhteisöveron alentamisen lisäksi ovat mm kotitalousvähennyksen laajentaminen, yritysrahoituksen saatavuuden parantaminen, pienten palkkatulojen veronkevennykset, osatyökykyisten työllistymisen helpottaminen ja oppisopimuspaikkojen lisääminen ja oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Nämä vain esimerkkeinä.

Tällä hetkellä keskustelu käy kiivaana siitä, pitääkö elvyttää ja kuinka paljon. Tässä keskustelussa on kokonaan unohtunut se, että budjettiriihessä laitetaan toimeen lukuisia kehysriihen päätöksiä, joiden elvytysvaikutus on miljardiluokkaa ja ne astuvat pääsääntöisesti voimaan vuoden 2014 alussa .Kaiken kaikkiaan Suomi elvyttää jatkuvasti vuositasolla n 8 miljardin edestä velkarahalla.

Pientä täsmäelvytystä voidaan toki harkita kuluvalle vuodelle, mikäli järkeviä määräaikaisia, aidosti työllistäviä ja nopeasti vaikuttavia kohteita löytyy. Elvyttämisen on tapahduttava jo päätettyjen menoraamien puitteissa. Homekoulujen ja teiden parantaminen ovat hyviä kohteita, koska ne on tehtävä joka tapauksessa. Kuitenkin on harhaanjohtavaa väittää, että parin sadan miljoonan elvytyspotti olisi ratkaisu Suomen talouskasvun ja julkisen sektorin velkaantumisen ongelmiin.

Lisäksi pitäisin viisaana, että riihessä haettaisiin edelleen  keinoja yrittäjyyteen kannustamiseksi. Yhteisöverouudistus oli erinomainen päätös, vaikka sen vaikutuksia emme vielä tunne, olisi järkevää edelleen keventää kaikkein pienimpien yritysten eli elinkeinoharjoittajien ja toiminimien verotusta. Pk –yrityksistä noin puolet ovat edellä mainittuja ja näin luotaisiin mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja myös kaikkein pienimpiin yrityksiin. Myös yrittäjien sukupolvenvaihdoksiin olisi löydettävä kannustavia malleja. Tarvitaan täsämätoimia, jotta mahdollisimman moni yritys löytää jatkajan ja työpaikat sekä palveöut säilyvät.  Yrittäjiä onkin nyt syytä kuulla herkällä korvalla.

Kestävään talouskasvuun tarvitaan rohkeita uudistuksia. Yrityksille on luotava sellainen vakaa toimintaympäristö, että Suomessa kannattaa yrittää ja työllistää. Kunta- ja soteuudistusta on vietävä eteenpäin samoin eläkeuudistusta. Lähikuukausina suurin vaikutus taloutemme kestävyyteen ja yritysten toimintaympäristöön  on kuitenkin  työmarkkinajärjestöjen palkkaratkaisulla. Kilpalaulantaan ei Suomella ole varaa vaan nyt jos koskaan tarv itaan hyvin maltillinen palkkaratkaisu. Työmarkkinapöydissä on kilpailukyky nostettava kaikkien yhteiseksi tavoitteeksi. Vahva ja ennustettava talous sekä työrauha ovat sekä työntekijän että työnantajan etu. Maltillinen ratkaisu voi samaan aikaan parantaa kilpailukykyä mutta myös kaivattua, talouden ostovoimaa.

Hyvä juhlayleisö, hyvät naiset ja miehet

Voi sanoa, että Etelä-Savossa meillä on ollut onni,, että emme ole yhden teollisuuden alan menestyksen varassa niin kuin moni vaikeuksissa oleva seutu tällä hetkellä on esim Nokian ongelmien vuoksi on. Maakunnassamme on runsas pk-yrittäjien joukko, jotka ovat vaikeinakin aikoina sinnitelleet melko hyvin ja pystyneet hyvin säilyttämään työpaikat.  Monet eteläsavolaiset yritykset ovat vaikeina aikoina onnistuneet luomaan uutta kasvua löytämällä sopivan raon jopa kv. markkinoilta. Uudistuminen onkin nyt erityisen tärkeää ,kun perinteiset vahvat vientialamme ovat suurissa vaikeuksissa.

Etelä-Savossa uusia vahvoja yrityksiä nousee paitsi palvelualoille, myös metsätalouden , vihreän ja puhtaan teknologian sekä digitaalisuuden ympärille. Lähiruoka- ja luomu nopeasti kasvavina trendeinä ovat mahdollisuus eteläsavolaiselle maataloudelle ja kaupalle.

Matkailu on iso ja vielä heikosti hyödynnetty mahdollisuus maakunnassamme. Venäjän, miljoonakaupunki Pietarin läheisyys täytyy rohjeta hyödyntää paremmin. Mitä olisikaan jo tapahtunu , jos Pietarin sijaan toinen miljoonakaupunki Lontoo olisi 3 tunnin matkan päästä Sulkavalta tai Mikkelistä, olisiko tilanne toinen? Venäjä on meille edelleen myös henkinen este. Etelä-Savon matkailu tulee kasvamaan, jos haluamme, varsinkin kun keskiluokkaiset venäläiset lähtevät matkustamaan. Nyt vain joka kolmannella pietarilaisella on passi. Kasvua tulee, jos osaamme siihen tarttua.

Valitettavasti matkailun kasvun esteenä on myös sisäinen eripuraisuus . Itä-Suomessa kiistellään edelleen brändistä ja yhteistä mainontaa, saatikka tietojärjestelmää esim. Saimaa-brändin alle ei vaan saada aikaiseksi. Savonlinna ja Mikkeli ovat tässäkin asiassa eripuraisia. Matkailija joutuu netissä käyttämään paljon aikaa ennen kuin sopiva majoitus Saimaan rannalta löytyy.

Voi kunpa käyttäisimme kaiken tämän kiistelyenergian yhteisten tavoitteidemme edistämiseen.

Sulkava haluan onnitella.  Yksi Etelä-Savon tunnetuimpia tapahtumia Sulkavan Soudut keräävät valtavan määrän yleisöä ympäri Suomea vuosi toisensa jälkeen. Tämä on hieno saavutus ja toivotankin menestystä tapahtumalle jatkossakin!

Hyvä juhlayleisö

olen tavannut kauppiaat Tiinan ja Heikin ensimmäisen kerran täällä Sulkavalla ollessamme perheemme kanssa veneilemässä Saimaalla.  Yövyimme tuolloin Kulkemuksen satamassa .Vietimme iltaa yhdessä ja  Meitä yhdisti K-kauppiaan työ ja arvomaailma.

K-kauppiaat ovat perinteisesti kantaneet vahvaa vastuuta ympäristöstään. Erityisen tärkeää on saada kasvattaa uusia nuoria työntekoa kunnioittavia suomalaisia. Työ kaupassa on vaativaa ja välillä rankkaa, moni  nuori on täällä Sulkavallakin saanut ensikosketuksensa työelämään juuri K-Market Wiljamissa: Vastuu nuorista ja siitä että he löytävät paikkansa yhteiskunnassamme sekä oman urapolkunsa on meillä kaikilla, myös nuorilla itsellään.. Toivonkin, että kaikki yrittäjät vahvasti lähtevät mukaan toteuttamaan hallituksen nuorille rakentamaa yhteiskuntatakuuta.

Hyvät kuulijat,

Olemme harvinaisen hienossa ja arvokkaassa juhlassa. Juhlassa, jossa kova työnteko ja yrittäminen palkitaan.

Vuonna 1913 kun Wiljamin toiminta alkoi, Suomi ei ollut vielä itsenäinen. Elettiin toista sortokautta jolloin Venäjän keisarikunta yritti määrätietoisesti venäläistää Suomea. Tuo aika oli Suomessa kuitenkin toimeliaan kehityksen ja edistyksen aikaa. Tuolloin syntyi paljon sellaista uutta, jota pidettiin hyvin modernina. Maakunnassamme Pietarin kauppa kukoisti ja toi vaurautta

Vuonna 1913 tapahtui muutakin

• Ensimmäinen Suomessa valmistettu auto Korvensuu saatiin ajokuntoon
• eduskuntavaalit alkoivat Suomessa 1. elokuuta. Äänestysprosentti oli 51.1%
• Mikkelin nykyinen Taidemuseo-rakennus valmistui
• Norjassa naiset saivat äänioikeuden, Suomen naisillahan se oli jo ollut tuolloin 7 vuotta
• Igor Stravinskin kohuttu baletti Kevätuhri sai ensi-iltansa Pariisissa
• ensimmäinen ristisanatehtävä ilmestyi New York World lehdessä

Tämän kaiken jälkeen sotavuodet runtelivat ja koettelivat maakuntaamme ja Päämajakaupungin ympäristöä. Niistäkin K-market Wiljami selviytyi. Suomessa on aina näytetty ja pärjätty silloin kun on vaikeat ajat. Suomalainen ahkeruus, sisu ja välittäminen vahvistuvat kun hyvinvointiamme ja suomalaisuutta  haastetaan. Näinä päivinä Suomi elää uutta taloudellista murrosta. Yhteenkuuluvuutta, sisua ja sinnikkyyttä tarvitaan myös nyt.

Näillä sanoilla haluan lämpimästi onnitella 100-vuotiasta perheyritystä K-Market Wiljamia, henkilökuntaa, Vihavaisen sukua ja koko Sulkavan kuntaa,  merkittävästä saavutuksesta ja kiittää siitä työstä mitä Vihavaisen suku on sulkavalaisten ja  maakunnan hyväksi tehnyt. Menestystä tuleville vuosille!