uusimmat

Suomalaiselle ruoalle haetaan uusia markkinoita

(Helsingin Sanomien Vieraskynä 31.10.2014)

Uusi vientiohjelma ja muut ponnistelut avaavat lupaavia näkymiä etenkin Itä-Aasiassa.

Suomalainen elintarviketuotanto on korkealaatuista, mutta maailmalla vahvuuksiemme tuntemus on vähäistä. Suomesta ei ole kilpailijaksi halpojen peruselintarvikkeiden tuottajana, mutta korkealuokkaisten erityiselintarvikkeiden tuotannossa olemme yksi maailman kärkimaista. Vahvuuksiksemme voidaan lukea ruokaketjun turvallisuus, jäljitettävyys sekä terveysvaikutteiset ruoat ja ruoka-allergikoille soveltuvat tuotteet.

Ongelmana on tuonnin ja viennin epätasapaino. Elintarvikevientimme on viime vuosina kasvanut tasaisesti 1,6 miljardiin euroon vuodessa. Tästä huolimatta elintarvikkeiden tuonti kasvaa nopeammin ja kauppataseemme on 2,7 miljardia euroa alijäämäinen.

Suomi analysoi Ruotsin, Tanskan ja EU:n toimenpiteet elintarvikeviennin edistämiseksi ja loi uuden elintarvikkeiden vientiohjelman. Tavoitteena on nostaa vienti 3 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä ja luoda elintarvikesektorille 5000 uutta työpaikkaa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomen osaamista markkinoidaan järjestelmällisesti valituissa kohdemaissa.

Suurimpia ongelmia ovat elintarvikealan toimijoiden pienuus ja vientiosaamisen puute. Alalla toimii paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joille kynnys viennin aloittamiseen on korkea. Vain hieman yli 10 prosenttia suomalaisista elintarvikealan pk-yrityksistä toimii kansainvälisillä markkinoilla. Osuus on selvästi pienempi kuin kilpailijamaissa.

Pienillä yrityksillä ei ole vielä tarvittavaa kohdemarkkinoiden, myynnin, logistiikan tai kohdemaan lainsäädännön tuntemusta. Vientiohjelmalla pyritään vähentämään alkuvaiheen ongelmia tarjoamalla tietoa ja käytännön apua.
Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa ruokasektori nimettiin tulevaisuuden kasvualaksi, jonka kilpailukykyä ja yhteistyötä kehitetään kansallisen ruokastrategian ja ruokapoliittisen selonteon mukaisesti.

Uusi elintarvikkeiden vientiohjelma kiinnittää huomiota yritysten tarpeisiin. Virkakoneisto tukee yrityksiä ja tekee yhdessä määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisen mahdolliseksi. Vientimarkkinoilla suomalaiset yritykset eivät kilpaile keskenään – ne voivat saavuttaa enemmän toimimalla yhdessä.

Venäjän elokuussa asettamat elintarvikkeiden tuontikiellot käänsivät huomion Suomen elintarvikeviennin rakenteeseen ja siihen liittyvään riskiin. Vienti Venäjälle on muodostanut yli neljänneksen Suomen koko elintarvikeviennistä. Venäjä on vastedeskin tärkeä suomalaisten elintarvikkeiden vientimaa.

Nyt pitää tunnustaa keskittämiseen liittyvät riskit ja arvioida perusteellisesti myös muiden viennin kohdemaiden mahdollisuuksia. Kun elintarvikkeiden kotimarkkinat eivät enää kasva, kasvua pitää etsiä ennakkoluulottomasti kansainvälistymisen ja uusien vientimarkkinoiden kautta. Yrityshaastattelujen perusteella elintarvikeyritysten suurin mielenkiinto uusia markkinoita etsittäessä kohdistuu erityisesti Itä-Aasiaan: Kiinaan, Japaniin ja Etelä-Koreaan.

Suurin vientipotentiaali on terveysvaikutteisilla, terveyttä edistävillä ja allergikoille sopivilla elintarvikkeilla. Myös kauratuotteille sekä suurta lisäarvoa tuottavalle teollisuus- ja raaka-ainemyynnille avautuu lupaavia näkymiä. Vientimenestystä voi ennustaa myös suomalaisille marjoille, riistalle, viljalle, porolle, kalalle sekä luomu-, hemmottelu- ja luksustuotteille, suomalaista ruokaturvallisuusosaamista sekä lasten ja iäkkäiden elintarvikkeita unohtamatta.

Vaurastuneesta Kiinasta on tullut tärkeä tekijä maailman ruokamarkkinoilla. Maatalouden modernisoinnista huolimatta Kiinan kotimaisen ruokatuotannon kasvu ei yksin riitä vastaamaan maan kasvavan ja entistä vaativamman väestön tarpeisiin.
Suomi on tehnyt pitkäjänteistä työtä elintarvikeviennin avaamiseksi Kiinaan. Maiden maatalousministeriöiden yhteistyötä on viety määrätietoisesti entistä enemmän kaupallisen yhteistyön suuntaan.

Elintarvikevienti Kiinan markkinoille on kuitenkin erittäin vaativaa. Se vaatii usein pitkiä ja monimutkaisia, tuotekohtaisia viranomaissopimusneuvotteluja. Toisaalta markkinat tarjoavat pitkäjänteisen yhteistyön kautta lupaavia näkymiä

Petteri Orpo ja Lenita Toivakka
Orpo on maa- ja metsätalousministeri (kok) ja Toivakka eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri (kok)


Tuoreimmat
kirjoitukset

Tuoreimmat
puheet

Kirjoitusarkisto

puhearkisto