Uusimmat

Puhe Espoon Elinkeinofoorumissa (3.2.2016)

Arvoisat kuulijat,

OECD julkaisi viime viikolla maaraporttinsa Suomesta. Tämänkin kattavan raportin suositukset voi tiivistää muutamaan lauseeseen: tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia, jotta saamme taloutemme taas kasvuun. Meidän on siis nyt todella ryhdyttävä toimiin tuottavuutemme ja kilpailukykymme parantamiseksi. Näitä me hallituksessa olemme valmiita tekemään ja näitä peräänkuulutan nyt työmarkkinajärjestöiltä. Yritykset tarvitsevat ennakoitavan ja kannustavan toimintaympäristön. Vientisektorin tarpeet tulee asettaa etusijalle.

Meillä on liian vähän yrityksiä, jotka kokevat Suomen houkuttelevana investoinnin tai yritystoiminnan kasvattamisen paikkana. Poikkeuksiakin on, onneksi. Esimerkiksi terveysteknologia-ala on tällä hetkellä nopeimmin kasvava sektori. Tai Finnair, joka parhaillaan investoi, kasvaa ja palkkaa lisää väkeä hankalien sopeutustoimien jälkeen. Näitä menestystarinoita tarvitsemme lisää!

Olen tuonut monissa yhteyksissä esille yhden meidän suurimmista vahvuuksistamme, josta olisi opittavaa. Suomesta on viime vuosina tullut elinkelpoisten, mielenkiintoisten ja luovien yrittäjien ja startuppien hubi. Slush on tästä vain jäävuoren huippu. Slushissa on kuitenkin yksi asia silmiinpistävää ja opittavaa - se on kaukana suomalaisesta vaatimattomuudesta ja ujoudesta. Päinvastoin, siellä ollaan täynnä intoa ja rohkeutta. Eikä se tunnu yhtään suomalaisittain oudolta vaan täysin luontevalta. Rohkeus ja itsevarmuus houkuttelevat sijoittajia mukaan yrityksiin. Näin koko kansainvälistyvän toimijakentänkin pitää toimia - olla innostava, luova ja keskittyä olennaiseen.

Tämän luovuuden ja innostuksen toivon leviävän entistä laajemmin koko vientiyrityskenttäämme. Sillä ei saa unohtaa, että valtaosa viennistämme tulee perinteisiltä vahvoilta osaamisalueiltamme. Sielläkin on tilaa innostukselle ja uudelle ajattelulle. Ja näille ratkaisuille muun muassa cleantechin ja biotalouden alalta on kysyntää ympäri maailman.

Innovaatiot ovat aina olleet Suomen vahvuus. Me olemme hyviä synnyttämään verkostoja yritysten ja julkisten toimijoiden välille. Valtion tarjoama tuki on mittavaa ja riskisijoittaminenkin kasvaa koko ajan. Osaavaa ja luovaa työvoimaa on runsaasti tarjolla, dialogi yritysten, tutkijoiden ja julkisen sektorin välillä on avointa ja tarjoamme turvallisen toimintaympäristön.

Jos meillä on opittavaa nuorista alkavista yrittäjistä, niin samoin meillä on opittavaa keskisuuristakin yrityksistämme. Haluan tässä yhteydessä nostaa esille ETLAn tuoreen tutkimuksen "Suomen Mittelstand". Kyseinen tutkimus on selvittänyt, minkälainen keskisuurten Mittelstand -yritysten joukko Suomesta löytyy ja mikä niiden merkitys on Suomen talouden kasvulle. Näitä 250-500 henkeä työllistäviä yrityksiä löytyy Suomesta vain 51 kpl. Se on hirvittävän vähän. Esimerkiksi Saksassa määrä on moninkertainen.

Silti näiden 51 yrityksen merkitys on suuri. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto on 3 miljardia euroa ja ne työllistävät yli 17 000 henkilöä, joista 12 800 Suomessa. Puolet näistä yrityksistä vie tuotannostaan yli 50 % vientiin ja yli kolmasosa tavoittelee aggressiivisesti laajentamista uusiin maihin. Tutkimus osoittaa, että näillä yrityksillä oli keskeinen merkitys Suomen selviytymisessä vuonna 2008 alkaneessa talouskriisissä. On huomioitava, että nämä Mittelstand -yritykset ovat juuri sitä ydinryhmää, mitä elinkeinopoliittisen keskustelun "vientiyrityksillä" tarkoitetaan. Niillä on takanaan kansainvälistä menestystä ja niiden kasvu vaikuttaisi niin omistuksen kuin tuotannon maantieteellisen jakautumisenkin kautta melko suoraan suomalaisten hyvinvointiin.

Varsin moni Mittelstand -kokoluokan yritys on saavuttanut hyvän markkina-aseman maailmalla. Peräti puolet Mittelstand -yrityksistä on markkinajohtaja jossain maanosassa tai on markkinaosuudeltaan globaalisti kolmen suurimman joukossa. Osuudet tuntuvat varsin korkeilta. Tärkein selitys korkeille osuuksille löytyy siitä, että monet näistä yrityksistä ovat keskittyneet kapeille tuotealueille. Hyvä esimerkki on lasten ulkoleikkitelineitä valmistava Lappset Oy. Toisen, täysin eri alalla toimivan esimerkin tarjoaa Teknopower. Sen yhtenä erikoisalana on kiinteistöjen ja laivojen turvavalaistus, jota tarvitaan tulipaloissa tai muissa hätätilanteissa. Molemmat alat ovat sellaisia, jotka kokonsa puolesta eivät välttämättä kiinnosta kansainvälisiä suuryrityksiä. Tämä luo pienemmille yrityksille hyvän mahdollisuuden – ja voihan olla, että jonain päivänä tuo pieni markkina onkin kasvanut suureksi.

Mitä tutkimus ja kyseiset yritykset meille sitten opettavat? Toisin esille yhden keskeisen havainnon: Kansainvälisen kasvun esteenä ei nähdä rahoituksen puutetta vaan puutteet myynnissä, markkinoinnissa ja jakelukanavissa. Julkisella sektorilla on kuitenkin hyvin rajalliset mahdollisuudet auttaa suoraan yrityksiä myynnissä ja markkinoinnissa. EU:n kilpailulainsäädäntö kieltää avustusten käytön suoriin myynti- ja markkinointitoimiin. Sallittua on kuitenkin rahoittaa myynnin ja markkinoinnin suunnittelua ja markkinapotentiaalin selvitystä muun tuote- ja palvelukehitysprojektin osana. Tämän haasteen pitää koko Team Finlandin julkisena vientitukiverkostona ottaa vastaan. Juridisista rajoitteista huolimatta vientiä tukevia palvelutuotteita pitää pystyä kehittämään sellaisiksi, että ne osuvat juuri näihin kansainvälistyvien yritystemme kipeimpiin kasvun esteisiin. Toki kuitenkin entisenä yrittäjänä haluan muistuttaa, että valtio ei tule tekemään myyntiä ja markkinointia yritysten puolesta - uskon, että yritykset osaavat sen itse paremmin ja tämä on myös yritysten itse tehtävä.

Hyvät kuulijat, meillä Suomessa on osaamista. Olemme huippuja monilla korkeaa osaamista vaativaa sektoreilla. Ja maailma tarvitsee meidän osaamistamme. Kannustan teitä kaikkia tarttumaan näihin mahdollisuuksiin rohkeasti.


Tuoreimmat
kirjoitukset

Tuoreimmat
puheet

Kirjoitusarkisto

puhearkisto