Uusimmat

Jokaisella on oikeus turvalliseen kotiin

Väkivaltarikollisuus on vakava ja laaja ongelma yhteiskunnassamme. Kaikki väkivalta on tuomittavaa, eivätkä teot koskaan ole uhrin vika. Naisten ihmisoikeuksia, ruumiillista koskemattomuutta ja oikeutta väkivallattomaan elämään puolustava Valoa, ei väkivaltaa –kampanja huipentuu tänään 25.11.2015, joka on YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä.

Lokakuussa 2015 YK:n jäsenvaltiot hyväksyivät seitsemäntoista tavoitetta sisältävän Agenda 2030:n, jossa kaikki maailman maat universaalisti sitoutuvat mm. poistamaan köyhyyden maailmasta sekä kitkemään kaiken naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ja syrjinnän.  Suomessa tuo kestävän kehityksen tavoite tarkoittaa erityisesti lähisuhdeväkivallan poiskitkemistä.

Lähisuhdeväkivalta on Suomessa muuta Eurooppaa yleisempää.  Euroopan perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan lähes puolet yli 15 vuotiaista suomalaisista naisista on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppaninsa taholta. Lähisuhdeväkivaltaa tapahtuu kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Vain pieni osa tulee poliisin tietoon asti. Suomessa väkivaltaan menehtyy väestöön suhtautettuna yli kaksinkertainen määrä ihmisiä Länsi-Eurooppaan verrattuna.

Suomi on toistuvasti saanut kansainvälisiltä tahoilta huomautuksia siitä, ettei meillä ole tarjolla riittävästi palveluita väkivaltaa kokeneille naisille. Tarvitsemme lisää tukirakenteita uhrien auttamiseksi. Nyt väkivallan uhria ei osata tunnistaa eivätkä palveluketjut toimi.  Myös kulttuurisensitiivisten palveluiden ja osaamisen lisääminen maahanmuuttajanaisiin ja -tyttöihin kohdistuvan väkivallan tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi on välttämätöntä. Heihin kohdistuva väkivalta jää usein havaitsematta ja siihen voi liittyä kunniaväkivaltaa, pakkoavioliittoja ja sukuelinten silpomista.  Kokoomusnaiset vaativat lainsäädännön muuttamista, jotta pakkoavioliitot voidaan mitätöidä tai purkaa muutenkin kuin avioeron kautta.

Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja poistamista koskeva Istanbulin sopimus astui voimaan elokuussa 2015. Esimerkiksi 24/7-päivystävä tukipuhelin väkivallan naisuhreille on suunnitteilla ja se pyritään ottamaan käyttöön vuoden 2016 aikana. Tukipuhelin on äärimmäisen merkityksellinen palvelu, sillä neljä naista kymmenestä ei kerro kokemastaan väkivallasta kenellekään. Kun hätä kodin seinien sisällä on suurin, turvakotien suoma turva on tärkeä.  Ongelmana on niiden riittämätön määrä ja heikko alueellinen kattavuus. Syksyn talousarvioesityksessä turvakodeille on esitetty vajaa 12 miljoonaa euroa, mikä riittää juuri nykyisen toiminnan ylläpitämiseen. THL:n selvityksen mukaan turvakotiverkoston saattaminen Istanbulin sopimuksen vaatimalle minimitasolle maksaa noin 40 miljoonaa. Istanbulin sopimuksen toimeenpano on siis vielä suurelta osin kesken. Se ei saa jäädä pelkäksi sanahelinäksi.
 
Kokoomusnaiset ovat vuosikausia vaatineet toimia lähisuhdeväkivallan torjumiseksi. Edistystä on vuosien varrella tapahtunut;  lievä pahoinpitely on tullut virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi, vainoaminen on kielletty lailla, kaikki perheen sisäinen väkivalta kriminalisoitu ja turvakotien rahoitus siirretty kunnilta valtiolle. Työtä riittää kuitenkin edelleen.
 
Perheväkivalta on surullinen ja inhimillinen ongelma. Mutta on keskeistä muistaa, että se ei ole kenenkään yksityisongelma. Jokaisella on oikeus turvalliseen kotiin ja elämään ilman väkivallan uhkaa.  Väkivallalle on asetettava nollatoleranssi neuvoloista ja kouluista lähtien. Tutkimusten mukaan naisiin kohdistuvan väkivallan aiheuttamat kustannukset ovat Suomessa miljardiluokkaa. Huomio tulisi keskittää ennaltaehkäisevään, moniammatilliseen sosiaalityöhön ja ongelman mahdollisimman nopeaan hoitamiseen ja tukipalveluihin. Yksikin ihmisoikeutta loukkaava lyönti ja kärsimys on liikaa.

Lenita Toivakka

Kokoomusnaisten puheenjohtaja


Tuoreimmat
kirjoitukset

Tuoreimmat
puheet

Kirjoitusarkisto

puhearkisto