Uusimmat

Ei maailma tähän lopu

(Savon Sanomat 17.8.2014)

Ei maailma tähän lopu

Matka linnunteitse Helsingistä Kiovaan ja Utsjoelle on lähes samanpituinen – Moskovaan matkaa on vieläkin vähemmän. Ei siis ole ihme, että Ukrainan kriisin tyrskyt lyövät myös Suomeen.

Venäjän asettama tuontikielto on vakava paikka monelle suomalaiselle yritykselle. Erityisen kipeästi se osuu elintarviketeollisuuteemme. Myös välilliset vaikutukset esimerkiksi rahoituksen saannin osalta ovat haitallisia.

Eniten Suomen talouteen vaikuttavat kuitenkin Venäjän jo pidempään jatkunut talouden alamäki ja kriisin luoma epävarmuus. Maantieteellisesti Venäjän-kaupan merkitys ymmärretään juuri meillä Itä-Suomessa.

Kriisin seurauksia ei pidä missään nimessä vähätellä, mutta on hyvä muistaa, että kyseessä ei ole maailmanloppu. EU:n asettaman vientikiellon vaikutus on suurimmillaan noin puoli prosenttia Suomen viennistä Venäjälle – Venäjän pakotteiden vaikutus noin viisi prosenttia.

Suomi elää viennistä, mutta ei yksin idänkaupasta. Esimerkiksi EU-maihin suuntautuva viennin arvo on yli seitsenkertainen Venäjän vientiin verrattuna. Venäjän viennin osuus taas on alle kymmenes Suomen kokonaisviennistä.

Venäjä on Ukrainaan kohdistuneilla toimillaan rikkonut kansainvälistä oikeutta. Venäjä on laittomasti liittänyt osan Ukrainan itsenäistä valtiota itseensä ja luo epävakautta Itä-Ukrainassa tukemalla venäjämielisiä separatisteja sotatilassa olevalla alueella. Samalta alueelta separatistit mitä ilmeisimmin ampuivat alas Hollannista lähteneen malesialaiskoneen johtaen yli 300 ihmisen kuolemaan.

Suomi tuomitsee toimet ja vaikuttaa tilanteeseen keskeisimmän kansainvälisen kanavamme, eli Euroopan unionin kautta. EU:n rajoittavat toimet ovat olleet asteittaisia. Niitä on kohdennettu tahoihin, jotka ovat aktiivisesti edistäneet Krimin liittämistä Venäjään ja Itä-Ukrainan epävakauttamista.

Pakotteista päätettäessä EU:n perustana on koko ajan ollut arvio siitä, mitkä toimet vaikuttaisivat eniten Venäjän politiikkaan. Tavoitteena on saada kriisi loppumaan mahdollisimman pian ja päästä purkamaan pakotteet. Kyse on lopulta myös Suomen omasta edusta. Kansainvälinen oikeus ja järjestys ovat pienen maan turva. Niitä kannattaa puolustaa.

Sen sijaan, että Venäjä olisi etsinyt ratkaisua tilanteeseen neuvotteluteitse, se pahensi tilannetta langettamalla yksipuolisen tuontikiellon pakotteita asettaneiden maiden elintarvikkeille. Teko on paheksuttava ja tarpeeton toimi, joka kohdistuu paitsi eurooppalaisiin elintarviketuottajiin myös itänaapurimme omiin kuluttajiin.

Vaikeina aikoina on tärkeää, että maamme ulkopolitiikalla on laaja tuki. Arvostankin suuresti sitä, että myös molempien oppositiopuolueiden puheenjohtajat Juha Sipilä ja Timo Soini ovat julkisesti pitäneet EU:n pakotteita välttämättöminä. Veneen keikuttamiselle ei ole nyt sijaa.

Suomen valtiojohto on koko ajan pitänyt tiiviisti yhteyttä Venäjän johtoon. Presidenttimme Sauli Niinistön tapaaminen Vladimir Putinin kanssa alleviivaa toimivaa keskusteluyhteyttä. Diplomatiaa ei ole siis unohdettu, päinvastoin.

Suomi teki valtavasti töitä komission ja jäsenmaiden suuntaan, että pakotteiden vaikutus ei olisi Suomelle kohtuuton. Suomessa olemme toimineet tiiviissä yhteistyössä suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa. Tästä olemme saaneet myös yritysten edustajilta kiitosta. Kiitos kuuluu hyville virkamiehillemme.

Miltei ensimmäinen kysymys, joka päätyi pöydälleni aloitettuani eurooppa- ja ulkomaankauppaministerinä, oli rajat ylittävien yhteistyöohjelmien lopettaminen. Ilman pääministeri Alexander Stubbin (kok.) henkilökohtaisia yhteydenottoja tämä meille äärimmäisen tärkeän yhteistyömuodon lopettaminen olisi ollut hyvin lähellä. Tieto oli tärkeä erityisesti Itä-Suomelle, missä ohjelman työ eniten näkyy ja vaikuttaa.

Valtiovarainministeriö ja Suomen Pankki analysoivat jatkuvasti pakotteiden ja erityisesti Venäjän vastapakotteiden vaikutusta Suomen talouteen. Olen tavannut menneen viikon aikana yrityksiä, joihin Venäjän pakotteiden vaikutukset osuvat kipeimmin.

Viesti yrityksiltä on selkeä. Keskuskauppakamarin tuoreen kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa yrityksistä hyväksyy EU:n asettamat pakotteet.

Tapaamieni yritysten huolet liittyvät edelleen liiketoimintaympäristön parantamiseen kotimaassa. Miten Suomi voisi olla entistä parempi maa yrittää, menestyä ja luoda näin yhteistä hyvinvointia?

Kävimme maatalousministeri Petteri Orpon (kok.) kanssa Valion Seinäjoen tehtaalla keskustelemassa yhteisistä ratkaisuista. Myös heidän viestinsä oli kilpailun esteiden poistaminen. Heidän tilanteensa on kiireellinen. Tässä asiassa Orpo ansaitsee kiitosta aktiivisesta yhteydestä EU:n suuntaan. Hän on selvittänyt mahdollisuutta hakea EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kriisirahastosta tukea suomalaisille elintarvikealan yrityksille.

Samalla kun etsitään ratkaisua etenkin elintarvikealan välittömiin haasteisiin, on tärkeä katsoa eteenpäin: miten parhaiten autamme yrityksiä tässä tilanteessa.

Suomalaisyrityksille on etsittävä uusia markkinoita ja varauduttava siihen, että kriisi pitkittyy. Siksi matkustan Norjaan, Ruotsiin, Saksaan, Kiinaan ja Yhdysvaltoihin vauhdittamaan yritysten kauppaa. Team Finland -vienninedistämismatkat ovat avoimia kaikille yrityksille.

Suomalainen osaaminen on maailmanluokkaa. Suomalaiset yrittäjät ovat löytäneet lukuisia tapoja tehdä asiat paremmin kuin missään muualla maailmassa. Vaikka maailman tyrskyt joskus keinuttavat yhteistä Suomi-venettämme ja tuovat hetkellisiä esteitä viennillemme, on jossain maailmassa aina Suomen kokoinen tarve huippuosaamiselle.


Tuoreimmat
kirjoitukset

Tuoreimmat
puheet

Kirjoitusarkisto

puhearkisto