Uusimmat

Tervehdys Saimaa Summitissa Savonlinnassa

Hyvät kokousvieraat, dear conference guests!

On hienoa olla tässä kansainvälisessä oopperakaupungissa juuri nyt. Savonlinna on upea ympäristö kesäiselle pohdinnalle ajankohtaisista yhteiskunnallisista aiheista. Saimaa Summit on jo pitkään ollut tärkeä foorumi päättäjille, vaikuttajille ja yleisölle sekä Suomesta että muualta maailmasta. Olen erityisen iloinen siitä, että tämä arvokas tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Ja tämä suuri ja arvovaltainen yleisö osoittaa, että Saimaa Summitille on tilausta – tarve ajankohtaiseen keskusteluun ei suinkaan poistu SuomiAreenan päättyessä.

I would also wish to warmly welcome our international guests. You have chosen wisely. You will not regret spending this summer day in this beautiful town discussing topical issues that concern us all. I hope that you will find this debate refreshing. Finns are known to be pragmatic and practical but also frank and open in their approach to international issues including difficult and controversial ones.

Tämän vuoden Kesäfoorumin teemana on "Saimaa nyt ja tulevaisuudessa". Teema on osuvasti valittu. Saimaa on Suomen suurin järvi ja neljänneksi suurin makeavetinen luonnonjärvi Euroopassa. Ei liene salaisuus sekään, että vietän mielelläni suuren osan vapaa-ajastani Saimaan rannalla.

Saimaasta lähtevät kanavat muodostavat Suomen vesiteiden verkoston, jonka sydän on Saimaa. Saimaan kanava kulkee lisäksi Lappeenrannasta Viipuriin ja Suomenlahteen. Tänään matkani jatkuukin täältä Lappeenrantaan.
Suomen sisävesikanavia käytettiin pitkään puun ja muun rahtitavaran kuljettamiseen ja ne ovat siinä mielessä osa Suomen taloushistoriaa. Nykyisin kanavat täyttyvät matkailijoista, veneilijöistä ja risteilyalusten matkustajista. Sekin on yksi osoitus palvelujen merkityksen kasvusta taloudessamme. Saimaan kanavan vilkas rahtialusliikenne kuitenkin jatkuu, mikä taas osaltaan muistuttaa teollisuuden ja kaupan merkityksestä hyvinvoinnillemme.

* * *
Olen myös iloinen voidessani avata juuri tämän Venäjän ja Suomen taloussuhteita koskevan seminaarin. Aihe on ajankohtaisempi kuin pitkään aikaan. Venäjä on nimittäin toiseksi suurin kauppakumppanimme Saksan jälkeen.
Trendi on kuitenkin huolestuttava. Suomen vienti Venäjälle laski tämän vuoden tammi-maaliskuussa 16 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tuonti laski alkuvuonna vieläkin enemmän, 18 prosenttia. Vienti Venäjälle alkoi kuitenkin laskea jo viime vuoden syksyllä kolmen kasvuvuoden jälkeen. Laskua kertyi vuonna 2013 viennissä kuusi prosenttia, mutta vienti ylsi arvoltaan silti lähes 5,4 miljardiin euroon.

Tilastot osoittavat kiistatta sen, että olemme kärsineet ennen kaikkea Venäjän heikentyneestä taloustilanteesta. Siihen emme valitettavasti voi juurikaan vaikuttaa. Voimme kuitenkin omilla toimillamme parhaamme mukaan edistää liiketoiminnan jatkumista heikentyneistä näkymistä huolimatta. Siksi aion esimerkiksi itse osallistua Finnish Business in Moscow –tapahtumaan lokakuun lopulla Moskovassa.

* * *
Viimeaikaiset tapahtumat eivät valitettavasti ole omiaan parantamaan liiketoiminnan edellytyksiä Venäjällä. Suomi ei EU:n jäsenenä hae mitään poikkeuksia tai erivapauksia päätettäessä niistä toimista, joita tilanne edellyttää. Venäjä voi – ja sen täytyy – tehdä enemmän Ukrainan tilanteen rauhoittamiseksi.

Siksi Euroopan unioni on eilen päättänyt uusista taloudellisista toimista, joilla Venäjää kannustetaan toimimaan rakentavammin. Kukaan meistä ei varmasti kaipaa lisää häiriötekijöitä talouteen, mutta Suomi on muun EU:n mukana valmis puolustamaan itselleen tärkeitä arvoja.

Samalla kun etsimme neuvotteluratkaisua Ukrainan kriisiin, meidän on tärkeää pitää avoinna kaikki yhteistyökanavat, jotka parantavat osapuolten välistä ymmärrystä. Siksi meille oli niin tärkeätä, että esimerkiksi rajayhteistyö EU:n ja Venäjän välillä jatkuu.

* * *
Synkkien uutisten keskellä on syytä nähdä myös myönteiset merkit ja pitää asiat oikeissa mittasuhteissaan.

Venäjä on meille ilman muuta tärkeä taloudellinen kumppani. Suomen talous ei kuitenkaan ole samalla tavalla riippuvainen idänkaupasta kuin se on joskus ollut. Olemme vuosien varrella joutuneet tottumaan vientimme suuriinkin vaihteluihin. Nyt valitettavasti edessä näyttäisi olevan taas vaikeampi kausi. Toivomme kaikki, että se jää lyhyeksi.

Ilahduttavaa on se, että venäläisten kiinnostus Suomi-lomiin on palaamassa. Kesäkuussa Suomen Pietarin pääkonsulaatti myönsi lähes yhtä paljon viisumeita kuin vuosi sitten. Suurin syy viisumien hakemiseen on ruplan kurssin vahvistuminen.
Suomi yrittää houkutella venäläisiä helpottamalla viisumien hakemista. Hakemuksia otetaan vastaan neljän oman edustuston lisäksi yhdessätoista ulkoistetussa viisumikeskuksessa eri puolilla Venäjää.

Venäläiset matkailijat jättivät vuonna 2013 Suomeen reilusti yli miljardi euroa tavaroiden ja palveluiden ostoina. Tästä noin kolmanneksen venäläiset kuluttivat Kaakkois-Suomessa ja loput pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa. Matkailun ja sitä kautta matkailutulojen ennustetaan kasvavan edelleen lähivuosina.

Siksi jatkamme panostuksia rajanylityksen helpottamiseen. Kaikkien rajanylityspaikkojen kapasiteettia lisätään merkittävästi. Vaalimaan, Nuijamaan ja Imatran kautta tapahtui vuonna 2013 yhteensä kymmenen miljoonaa rajanylitystä. Vuoden 2014 loppuun mennessä näiden rajanylityspaikkojen yhteen laskettu kapasiteetti tuplaantuu kahteenkymmeneen miljoonaan.

Vaalimaan raja-asemalla kokeillaan rajaliikenteen ennakkovarauspalvelua, jolla kuljettajat varaavat etukäteen aikaikkunan rajan ylitykseen.

Imatran rajanylityspaikkaa kehitetään EU-rahoituksen tuella siten, että rajan kapasiteetti kasvaa noin viiteen miljoonaan rajanylitykseen vuodessa. Rakennustöissä sijoitetaan yhteensä 14 miljoonaa euroa. Muutostyöt valmistuvat kokonaisuudessaan vuoden 2014 lopulla.

Jatkamme myös Parikkala–Syväoro-rajanylityspaikan kehittämistä tavoitteena avata se uudeksi kansainväliseksi rajanylityspaikaksi viimeistään vuonna 2018. Venäjän puolella olevien tieyhteyksien parantuminen luo sille hyvät edellytykset eikä suuria investointeja enää tarvita. Kansainvälisen statuksen arvellaan tuovan alkuvaiheessa 50 000–100 000 rajanylittäjää vuosittain

* * *
Liikkeellä on siis myös paljon myönteistä virettä. Suomalaiselle osaamiselle on aina kysyntää jossakin päin maailmaa. Meidän yritystemme – myös pienten ja keskisuurten – täytyy rohkeasti kansainvälistyä. Aina ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan. Tärkeimmät markkinamme ovat lähellä: Totta kai jatkossakin Venäjällä mutta myös Ruotsissa, Saksassa ja muualla EU:n kotimarkkinoilla.

Vaikeassa maailmanpoliittisessa tilanteessa on tärkeää, että voimme turvata ihmisten vapaan vuorovaikutuksen ja vuoropuhelun – myös rajojen yli. Tämä kokous on hieno esimerkki tästä toiminnasta ja uskon, että voimme tänään kuulla monista mahdollisuuksista kehittää yhteistyötämme kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla.

Kiitos!


Tuoreimmat
kirjoitukset

Tuoreimmat
puheet

Kirjoitusarkisto

puhearkisto