uusimmat

Suomen vastaus propagandaan on avoimuus

Alla Suomen Kuvalehdessä tänään julkaistu kirjoitukseni:

Ukrainan kriisi on muistutus siitä, kuinka keskeinen osa väärän tiedon välityksellä on nykypäivän konflikteissa. Etenkin Venäjän mediassa levitetään tarkoituksella väärää tietoa sekä Ukrainasta että sitä tukevista länsimaista. EU:n jäsenenä myös Suomi on saanut osansa. Vaikka Suomeen ei kohdistu erityistä uhkaa, täytyy valheellisen tiedon levittäminen ottaa meilläkin vakavasti.

Suomi on ajoittain joutunut venäläismedian hampaisiin, koska olemme johdonmukaisesti tuominneet Venäjän toimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Olemme muun EU:n rintamassa vaatineet Venäjää muuttamaan linjaansa ja käyttäneet painostuskeinona talouspakotteita.

Ulkoministeriö luonnollisesti seuraa venäläismedian kirjoittelua Suomesta. Olemme nähneet kuinka maamme poliittisen johdon lausuntoja vääristellään, jotta Suomi näyttäisi olevan erillään EU:n linjasta. Ikävimpiä ovat suoranaiset valheet, joilla lietsotaan väärää kuvaa suomalaisista kansana. Muistissa ovat myös parin vuoden takaiset väitteet Suomen lastensuojelun venäläisvastaisuudesta.

Harhaanjohtavaa tietoa ei ole vain virallisessa venäläismediassa, vaan sitä ujutetaan myös muiden maiden viestimiin. Eniten vääriä tietoja on sosiaalisessa mediassa.

Myös suomalaiset tiedotusvälineet saavat olla tarkkana lähteidensä kanssa. Suomessa viranomaiset eivät puutu median kirjoitteluun ellei kyse ole laittomuuksista, ja silloinkin vasta jälkikäteen. Vastuu sisällöstä on siis toimituksilla itsellään.

Jos väärät käsitykset leviävät ja juurtuvat, ne voivat vaikeuttaa Suomen kansainvälistä asemaa ja luoda aiheetonta epäluuloa myös Suomessa asuvien väestöryhmien välille. Suomelle on erittäin tärkeää, että kansalliset vähemmistöt ja maahanmuuttajat kokevat maamme kodikseen.

Suomen vastaus propagandaan ei kuitenkaan voi olla oma propaganda. Se ei kuulu toimintatapoihimme eikä arvoihimme. Suomen vastaus on avoimuus.

Oikean tiedon välittäminen on erottamaton osa avointa, demokraattista hallintoa ja kuuluu jokaisen viranomaisen tehtäviin. Suomen ulkomaanedustoilla on keskeinen rooli viestien välittäjänä, mutta vastuu asiasisällöstä kuuluu luontevasti kullekin hallinnonalalle. Suomi ei tarvitse erillistä valtiollista tiedotuskoneistoa eikä ’trolliarmeijaa’ vastaamaan vääriin väitteisiin. Yleensä luotettavin taho kommentoimaan on asiasta vastaava viranomainen.

Meillä on silti paljon parannettavaa tavassa, jolla vastaamme tarkoitushakuisen väärään tietoon. Oleellista on parantaa oman viestinnän koordinaatioita ja nopeutta. Vaikka itse viestintä on paras jättää kunkin alan viranomaisille, tarvitsemme valtioneuvoston tason seurantaa, suunnittelua ja ohjausta.

Parhaiten se toteutuu osoittamalla vastuu toiminnan kehittämisestä ja koordinoinnista ministeriöiden viestintäjohtajille. He kokoontuvat joka tapauksessa säännöllisesti ja voisivat ottaa ’tiedotuspuolustuksen’ pysyvästi asialistalleen. He ovat viestinnän ammattilaisia, tuntevat oman hallinnonalansa ja löytävät sopivimmat virkamiehet hoitamaan asiaa. He myös osaavat varoittaa tiedotusvälineitä epäilyttävistä lähteistä.

Uudenlainen informaatiosota tuskin on ohimenevä ilmiö. Suomi ei ole konfliktien osapuoli eikä meihin kohdistu uhkaa. Meidän ei silti pidä laittaa päätä pensaaseen, vaan tunnistaa turvallisuusympäristömme ilmiöt ja varautua niihin sopivaksi katsomallamme tavalla. Tässä tapauksessa avoimuudella.


Tuoreimmat
kirjoitukset

Tuoreimmat
puheet

Kirjoitusarkisto

puhearkisto