Uusimmat

Puhe suurlähettiläskokouksessa 24.8.2015

Arvoisat Suomen ulkomaanedustustojen päälliköt, hyvät ystävät,

Hienoa, että meillä on taas mahdollisuus keskustella yhdessä maailman ja Suomen asioista. Vaikka tapaan teitä lähettiläitä pitkin vuotta eri puolilla maailmaa, nämä yhteiset hetket ovat äärimmäisen tärkeitä. Puhuttavaa kun riittää.

Tänään haluan keskittyä oikeastaan vain yhteen aiheeseen: Suomen maineeseen maailmalla.

Joku voi kysyä, onko Suomen maineella niin suurta väliä. Eikö meillä ole isompiakin huolia kuin se, mitä meistä ajatellaan.

Väitän, että Suomen kansainvälisellä maineella on erittäin paljon merkitystä. Miksi niin?
Siksi, että Suomi tarvitsee kipeästi uutta työtä ja talouskasvua. Se ei toteudu ilman, että vienti vetää ja Suomeen tulee investointeja ja osaajia ulkomailta.

Maineella on merkitystä myös siksi, että Suomen on viisasta olla haluttu ja luotettava kumppani myös turvallisuuspoliittisesti. Maailman myrskyissä on huono olla yksin.

Ja on Suomen maineella merkitystä myös sisäisen yhtenäisyytemme kannalta. Ylpeys omasta kotimaasta yhdistää. Aihe on erityisen tärkeä juuri nyt, koska Suomeen on maailmalla kohdistunut tavallista enemmän huomiota. Voi olla, että Suomen erinomaiseen maineeseen on saattanut tulla muutama kolhukin.

Suomen talouden heikko kunto on noteerattu kansainvälisessä mediassa. Samoin on huomattu muutamat ehkä hieman kulmikkaat lausunnot Välimeren pakolaisista ja Kreikan tilanteesta. Huomiota ovat varmasti herättäneet myös kehitysyhteistyöhön kohdistuvat isot säästöt.

Teillä lähettiläillämme on epäilemättä ollut kova työ varjella Suomen mainetta. Siksi haluan omasta puolestani antaa teille tukea ja eväitä tähän tärkeään työhön.

Te tiedätte, että maan maine voi rakentua vain ja ainoastaan tosiasioihin. Hyvä viestintä on tärkeää, mutta kaikkein tärkeintä on, että Suomen asiat ovat kunnossa. Ja jos asiat eivät ole kunnossa, ne muuttuvat paremmaksi vain tekemällä, eivät puhumalla.
Mitä uusi hallitus sitten tekee Suomen suunnan korjaamiseksi?

Se tekee paljon.

Aloitan taloudesta. Sen jälkeen sanon muutaman sanan omasta tontistani, taloudellisista ulkosuhteista ja kehityspolitiikasta. Ja lopuksi käsittelen lyhyesti Suomen sisäistä yhtenäisyyttä ja keskustelua maahanmuutosta.

Hyvät ystävät,

Suomen talouskasvu on pahasti jumissa, sen tiedämme kaikki. Kyse ei enää ole matalasuhdanteesta vaan rakenteellisesta ongelmasta, joka ratkeaa vain uudistamalla taloutemme rakenteita. Juuri sitä hallitus nyt tekee uudistamalla työmarkkinoita, purkamalla byrokratiaa, panostamalla digitaalisuuteen ja lisäämällä kilpailua.

Yhteiskuntasopimus olisi ollut iso askel eteenpäin, mutta valitettavasti se ei toteutunut. Vientimme olisi saanut siitä paljon kaivattua lisäpotkua. Nyt hallituksen velvollisuus on käyttää muita keinoja vahvistaa kilpailukykyämme.

Samaan aikaan kun talouskasvu on junnannut paikallaan, ovat julkiset menot kasvaneet nopeasti. Ikääntyvä väestö tarvitsee – ja ehdottomasti myös ansaitsee! – entistä enemmän hoivaa ja palveluita.

Hidas talouskasvu on johtanut Suomen nopeaan velkaantumiseen. Vuonna 2008 Suomen valtion velka oli reilut 54 miljardia euroa, tänä vuonna menee rikki 100 miljardin euron raja. Velka on siis lähes kaksinkertaistunut seitsemässä vuodessa. Ja se jatkaa kasvuaan kaikista leikkauksista ja veronkorotuksista huolimatta, vaikkakin paljon hitaammin.

Velka on kuin märkä saippuapala, joka luiskahtaa helposti käsistä.
Meidän on tehtävä yhtä aikaa kaksi asiaa.

Ensinnäkin meidän on saatava velkaantuminen pysähtymään ennen kuin julkisten palveluiden rahoitukselta putoaa pohja pois. Tarkoitan julkisilla palveluilla koulutusta, terveydenhuoltoa ja muita hyvinvointipalveluita, mutta myös kehitysyhteistyötä ja Suomen muuta toimintaa maailmalla.

Toiseksi meidän on luotava Suomeen uutta kasvua ja uutta työtä. Se taas onnistuu vain viennin ja kansainvälisyyden kautta.

Esitin ennen eduskuntavaaleja kahdeksan kohdan ohjelman Suomen viennin vauhdittamiseksi. Onneksi monet ehdotuksista päätyivät hallitusohjelmaan. Hallitus vahvistaa vientiyritysten kilpailukykyä monin eri tavoin. Tiedämme, mitä pitää tehdä. Nyt tarvitsemme rohkeutta toteuttaa sovitut uudistukset.

Kaikki lähtee siitä, että kotipesä on kunnossa. Suomalaiselle osaamiselle on maailmalla kysyntää, jos vientiyritysten kilpailukyky on kunnossa. Tämän olen nähnyt, kun olen käynyt vienninedistämismatkoilla ja vieraillut yrityksissä eri puolilla Suomea.
Suomen vientiä edistää myös se, että kaadamme kaupan esteitä Pohjolassa, EU:ssa ja maailmalla. Ja se, että saamme uusia yrityksiä – pienempiäkin – lähtemään mukaan vientiin. Kaiken näiden asioiden eteen teemme nyt hartiavoimin työtä.

Panostan omalla tontillani kauppa- ja kehitysministerinä siihen, että suomalaiset yritykset pääsevät käsiksi kehittyvien maiden kasvumarkkinoihin. Yksityisen sektorin mukaantulo kehitysyhteistyöhön on maailmanlaajuinen trendi. Yritykset tuovat kehitysmaihin työpaikkoja, talouskasvua, investointeja, osaamista ja teknologiaa.

Meillä on monia keinoja tukea tätä trendiä. Riskiä pienentävä rahoitus on yksi ja siksi korotamme Finnfundin pääomaa ja otamme käyttöön kestävää kehitystä tukevat korkotukiluotot. Toinen keino ovat yksityisen sektorin toimintaympäristöä kohentavat ohjelmat. Monissa kehitysmaissa etenkin pienempien yritysten toiminta on byrokratian, korruption ja puutteellisen lainsäädännön takia erittäin vaikeaa.

Panostamme myös entistä enemmän suomalaisen osaamisen siirtymiseen. Se tarkoittaa esimerkiksi puhtaaseen energiaan ja veteen sekä ruokahuoltoon liittyviä hankkeita.

Samaan aikaan kun tuemme yksityissektoria, edellytämme yrityksiltä vastuullisuutta. Veronkierron kitkeminen on osa tätä työtä, jossa Suomi on erittäin aktiivinen.
Suomen viennin päämarkkinat ovat edelleen lähellä mutta suurimmat kasvumahdollisuudet voivat löytyä kauempaa. Itä-Afrikassa tapahtuu paljon, samoin eri puolilla Aasiaa. Myös Iranin ydinsopimuksen eteneminen avaa kiinnostavia taloudellisia mahdollisuuksia. Iraniin olemme muuten menossa vienninedistämismatkalla vielä tämän vuoden puolella.

Ulkoministeriöllä on supistusten jälkeenkin laaja, joskin enimmäkseen hyvin ohuesti miehitetty verkosto. Finpron ulkomailla olevien työntekijöiden määrä on puolittunut. Edustustojen vienninedistämispalveluihin kohdistuu kuitenkin leikkauksista huolimatta kasvavat odotukset, ei vähiten rahoituksestamme päättävässä eduskunnassa. Meidän on nostettava vienninedistämistyö nyt korkealle.

Talossamme on paljon osaamista. Voin kertoa, että olen saanut yrityksiltä erittäin paljon kiitosta UM:n tekemästä työstä ja avusta yrityksille!

Olemme ulkoministeri Soinin kanssa ajaneet sitä, että hallitus kohdentaisi kasvupanoksiaan myös Suomen kaupalliseen edustautumiseen maailman kasvukeskuksissa. Tarvitsemme paikan päälle osaavia ihmisiä auttamaan suomalaisia yrityksiä.

Meidän pitää miettiä ennakkoluulottomasti myös valtion ja yritysten välisiä yhteistyömuotoja. Mikseivät yritykset tai yritysten järjestöt voisi osallistua kaupallisten edustajien rahoittamiseen avainmarkkinoilla?

Onneksi Suomen viennistä kuuluu myös hyviä uutisia. Suomen telakkateollisuudella menee paremmin kuin pitkään aikaan. Metsäteollisuuden vienti on kasvussa. Samoin vaikkapa Suomen musiikkivienti. Eikä unohdeta kaikkea, mitä tapahtuu puhtaan teknologian ja digitaalisen talouden aloilla.

Kokonaisuudesta on huomattava myös se, että Venäjän viennin pudotus on jo nyt korvaantunut muilla markkinoilla. Venäjän-kauppaa toki jatkamme mutta kysyntä on kiinni Venäjän omasta taloudesta – eikä se näytä hyvältä.

Kuulin tällä viikolla Lapissa myös sen, että alueen matkailulla menee hyvin, vaikka venäläisturistien määrä on pudonnut.

Matkailu on itse asiassa toimiala, joka meidän pitää myös valtiovallan puolesta ottaa erittäin vakavasti. Maailmanlaajuisesti matkailu on kasvava toimiala ja alan näkymät ovat hyvät myös Suomessa. Mitä ahtaammin ihmiset maailmalla asuvat ja elävät, sitä enemmän Suomen kaltainen kokemus kiinnostaa.

Haluan katsoa tarkkaan, mitä me ulkoministeriönä voisimme tehdä enemmän matkailun eteen.

Mutta siitä Suomen maineesta:

Sillä, mitä Suomesta maailmalla puhutaan, on merkitystä Suomen taloudelle ja työllisyydelle. Kun maineemme on hyvä, tuotteemme ja palvelumme käyvät paremmin kaupaksi. Suomalaisuus ja pohjoismaisuus ovat monella alalla vahva kilpailutekijä. Pidetään siitä kiinni.

Eikä kyse ole vain viennistä. Tarvitsemme Suomeen lisää ulkomaisia investointeja. Samoin on muistettava, että kilpailu osaavista työntekijöistä kovenee koko ajan. Koulutetut ihmiset ovat liikkuvaisia ja valitsevat työpaikkansa paitsi työnantajan, myös elinympäristön mukaan. Pidetään huolta, että Suomi on jatkossakin houkutteleva maa kansainvälisille asiantuntijoille asua ja työskennellä.

Eikä kyse ole vain siitä, että saamme ulkomailta osaajia. Haasteena on pitää nuoret suomalaiset täällä. Jos ilmapiirimme käy liian ahtaaksi tai jos Suomi ei enää ole kiinnostava ja mahdollisuuksia tarjoava paikka asua, nuoret lähtevät maailmalle.

Hyvät kollegat,

Maineella on vaikutusta myös Suomen kansainväliseen asemaan. Hallituksen analyysi on, että Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt erityisesti Ukrainan kriisin takia. Siksi Suomi harjoittaa aktiivista ulkopolitiikkaa ja tiivistää kansainvälistä yhteistyötä. Tavoitteena on nimenomaan vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa.

Teemme niin, koska Suomi tarvitsee kumppaneita. Turvallisuus on yksi, mutta ei suinkaan ainoa haaste, joka edellyttää yhteistyötä. Nopeiden väestöliikkeiden hallinta on toinen ja ilmastonmuutoksen torjuminen kolmas. Yhteistyötä tarvitaan myös Euroopan talouden vahvistamiseen ja maailmankaupan vapauttamiseen. Ja moneen muuhun asiaan.

Ei siis ole ollenkaan sama, millaista tarinaa Suomessa kerrotaan. On tärkeää, että Suomi nähdään rakentavana ja yhteistyökykyisenä Euroopan unionin jäsenenä, joka puolustaa kansainvälistä oikeutta ja on valmis myös kantamaan vastuuta.

Tästä pääsenkin kehityspolitiikkaan.

On todella sääli, että joudumme säästämään myös kehitysyhteistyöstä. Kuten joudumme säästämään käytännössä kaikesta muustakin.

Suomen hallituksen tavoite on nostaa kehitysyhteistyön määrärahat YK:n suosittamaan 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Lähivuosina tavoite luisuu kauemmaksi, mutta alamme ottaa sitä kiinni heti kun se suinkin on mahdollista.

Tämä hallitus tietää, että kehitysyhteistyö toimii ja tuottaa tulosta. Torjun jyrkästi väitteet siitä, ettei kehitysapu toimi. Sanoin tämän selvästi heti ensimmäisessä julkisessa puheenvuorossani kehitysministerinä kesäkuun alussa.

Vaikka maailmassa on konflikteja, korruptiota, luonnonkatastrofeja ja tauteja, kehitys menee eteenpäin. Köyhien määrä maailmassa on laskenut alle puoleen. Yhä useampi lapsi pääsee kouluun – ja puolet heistä on tyttöjä! Entistä useampi äiti selviää synnytyksestä ja lapsi ensimmäisistä elinvuosistaan.

Kaikki hyvät tulokset eivät ole yksin kehitysyhteistyön ansiota. Mutta ei niitä olisi saavutettu ilmankaan. Kehitysyhteistyöllä on keskeinen rooli oikeiden edellytysten luomisessa.

Suomi antaa ensi vuonnakin yli 700 miljoonaa euroa kehitysapua. Suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta kanavoituu ensi vuonnakin 65 miljoonaa euroa. Se on selvästi vähemmän kuin aiemmin, eivät summat aivan mitättömiä ole. Supistuksia emme tässä taloustilanteessa voi välttää.

Mihin voimme vaikuttaa on se, mitä tuloksia Suomen avulla saadaan aikaan. Yrittäjätaustaisena ministerinä haluan, että jokaisen euron käyttö mietitään tarkkaan ja strategisesti maksimaalisen tuloksen saavuttamiseksi. Tuloksilla tarkoitan tavoitteita, joita olemme YK:ssa yhdessä sopineet.

Kun rahaa on vähemmän, täytyy keskittyä olennaiseen.

Olen käynnistänyt hallituksen kehityspoliittisen linjauksen valmistelun. Teemme työtä yhteistyössä kansalaisjärjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Linjaus valmistuu syksyllä.

Linjaus pohjautuu neljään selkeään painopisteeseen, jotka olen asettanut Suomen kehityspolitiikalle:

  • Vahvistamme naisten ja tyttöjen asemaa.

  • Tuemme yhteiskuntien demokraattisuutta ja toimivuutta.

  • Edistämme kestäviä ratkaisuja energiantuotantoon sekä ruoka- ja vesihuoltoon.

  • Ja vahvistamme kehitysmaiden yksityistä sektoria, jotta syntyy lisää työpaikkoja ja hyvinvointia.

    Kun käytte keskusteluja asemamaissanne, voitte kertoa, että Suomi jatkaa kehitysyhteistyötään määrätietoisesti. Määrärahat ovat tilapäisesti pienemmät mutta fokus entistä kirkkaampi.

    Painopisteemme ovat itse asiassa saaneet pelkästään kiitosta. Olemme saaneet kumppanimailta hyvää palautetta myös siitä, että satsaamme yksityisen sektorin kehittämiseen. Sitä he nimenomaan toivovat. Suomalaisyritysten yhteistyö kehitysmaiden yritysten kanssa on hyvä tapa tukea tätä tavoitetta. Yksityisen sektorin kehittämiseen meitä on kannustanut myös Kehityspoliittinen toimikunta.

    Hallitusneuvotteluiden talousryhmä päätti muuttaa 100 miljoonaa euroa lahja-avusta lainamuotoiseksi tueksi kehitysmaille. Kesäkuussa hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta nosti summan 130 miljoonaan. Käymme nyt valtiovarainministeriön kanssa neuvotteluja, mitä kaikkia kanavia tähän finanssisijoitukseen voi käyttää.

    Leikkauksista ei voi olla ylpeä mutta sen sijaan voimme olla ylpeitä siitä työstä, mitä suomalaiset kehitysyhteistyön ammattilaiset tekevät. Oma tavoitteeni, että neljän vuoden päästä, kun määrärahatkin ovat taas nousussa, meidän kehitysyhteistyömme on entistäkin strategisempaa, määrätietoisempaa ja tuloksellisempaa. Toivon ja uskon, että tähän tavoitteeseen yhtyvät kaikki alan toimijat.

    Hyvät ystävät,

    Totesin alussa, että Suomen kansainvälisellä maineella on merkitystä myös sisäisen yhtenäisyytemme kannalta. Ei ole siltäkään kannalta yhdentekevää, millaista tarinaa Suomesta maailmalla kerrotaan.

    Ikävä totuus on, että yhtenäisyyttämme koetellaan. Sitä koettelevat sekä ulkopuoliset toimijat että sisäiset olosuhteemme.

    Maailmalla – etenkin Euroopassa – on tahoja, jotka näyttävät iloitsevan Suomen huonosta talouskasvusta. On myös tahoja, jotka haluavat maalata meistä kuvan itsekkäänä kansana. Ja on niitäkin, jotka pyrkivät osoittamaan horjumista ulkopoliittisessa linjassamme.

    Meidän pitää yhdessä korvata väärät käsitykset oikealla tiedolla. On totta, että Suomen talous ei kasva mutta kansantulomme henkeä kohden on suurempi kuin Britannialla tai Ranskalla. Ja Suomen talouden perusta – osaaminen, toimiva yhteiskunta, infrastruktuuri ja niin edelleen – on maailman huippua.

    Kannamme yhteistä vastuuta ottamalla vastaan pakolaisia ja turvapaikanhakijoita sekä osallistumalla kriisinhallinnan ja rauhanturvaamisen operaatioihin.

    Kehitysyhteistyöhönkin satsaamme tässä syvimmässä kuopassakin yli 700 miljoonaa euroa. Ja olemme taas kerran tukemassa EU-kumppaniamme Kreikkaa.

    On tärkeää, että suomalaiset – niin täällä syntyneet kuin tänne muuttaneetkin – voivat olla ylpeitä Suomesta pohjoismaisena kotinaan.

    Hyvät ystävät,

    Esitin teille vuosi sitten tässä tilaisuudessa kaksi toivomusta. Pyysin, että pidätte herkät tuntosarvenne ylhäällä ja mietitte koko ajan, missä suomalaisille tuotteille ja palveluille olisi tarvetta.

    Tämän olette erinomaisesti toteuttaneet - itse asiassa toiveeni ylittäen, kuten ulkoministeriön väki yleensä tekee. Tästä teille lämmin kiitos. Haluan myös kiittää teitä lähettiläitä, jotka olette kiertäneet road show -hengessä Suomea kertomassa asemamaistanne. Samoin teitä, jotka olette ottaneet uudet keinot käyttöön ja videoyhteyden avulla jakaneet tietoa yrityksille.

    Kannustan teitä jatkamaan tätä työtä. Tässä taloustilanteessa jokainen kansainvälistymiskipinän saanut yritys on Suomen hyvinvoinnille tärkeä.

    Toinen pyyntöni oli luoda myönteistä Suomi-kuvaa, olla synkistelemättä turhia, ja olla ylpeä vahvuuksistamme.

    Tämän pyynnön toistan tänäkin vuonna, ehkä vielä ponnekkaammin.

    Te olette eturintamassa, kun käymme kamppailua Suomen kansainvälisestä maineesta ja sitä kautta kansainvälisestä asemasta. Siksi on erittäin tärkeää, että otatte haasteen vastaan ja käytätte siihen aikaa ja osaamistanne.

    Hyvä maine voi pitkällä tähtäimellä rakentua vain ja ainoastaan tosiasioihin. Emme voi eikä meidän pidä yrittää kaunistella asioita tavalla, joka ei ole totta. Se tie ei johda minnekään.

    Mutta meidän täytyy olla aloitteellisia ja nopeita, kun Suomesta puhutaan tai kirjoitetaan kielteisessä valossa. Meidän on korjattava väärät käsitykset ja avattava ikävien tosiasioiden taustat. Ja kaikessa viestinnässä pitää aina korostaa Suomen vahvuuksia, jotka eivät ole hävinneet minnekään.

    Hallituksen visio on, että Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Emme elä velaksi ja Suomessa palkitaan ahkeruudesta, työstä ja toimeliaisuudesta. Suomi on avoin ja kansainvälinen, kieliltään ja kulttuuriltaan rikas maa.

    Tähän on vielä matkaa, se myönnettäköön. Mutta meillä on kaikki edellytykset päästä tavoitteeseen.

    Se kuitenkin edellyttää meiltä kaikilta kovaa työtä ja ennen kaikkea luottamusta tulevaan.

    Yhden asian voin luvata pääministerille ja koko Suomen kansalle tässä näin julkisesti: Uudistuvan, välittävän ja kansainvälisen Suomen rakentaminen ei jää kiinni ainakaan ulkoministeriön henkilöstöstä.

    Kiitos kaikille uutterasta työstänne. Toivotan teille erinomaista syksyä ja kaikkea hyvää tuleviin haasteisiin.

    Kiitos!


Tuoreimmat
kirjoitukset

Tuoreimmat
puheet

Kirjoitusarkisto

puhearkisto