Uusimmat

Puhe seminaarissa palvelujen merkityksestä Suomen taloudelle

Hyvät ystävät,

Suomen talous on saatava liikkeelle. Liike ja rohkea uudistuminen ovat välttämätön edellytys uuden työn ja vahvemman talouskasvun syntymiselle. Muuten edessämme on hitaan näivettymisen tie. Siihen meidän ei pidä, eikä meidän tarvitse suostua!

Kiitos apulaispääsihteeri Mari Kiviniemelle siitä, että tuot meille OECD:n näkemyksiä Suomen talouden tilasta. OECD on taho, jota meidän todella kannattaa kuunnella. Etenkin nyt, kun järjestössä on näin osaava ja pätevä apulaispääsihteeri.

Kiitos myös Elinkeinoelämän Keskusliitolle tämän tilaisuuden järjestämisestä yhdessä ulkoministeriön kanssa.

Arvoisat kuulijat,

Jotta Suomen talouden seisova vesi saadaan taas virtaamaan, meidän pitää murtaa patoja.

Kuten itse tiedämme, ja kuten OECD meille on toistuvasti kertonut, Suomessa näitä patoja on etenkin palveluiden alalla. Monet palvelualat ovat meillä liian suljettua ja liian tiukasti säänneltyä, jotta niiden valtava potentiaali pääsisi esiin.

Suomessa ei ehkä ole täysin sisäistetty palvelujen merkitystä maamme taloudelle. Moni muistaa, kuinka Iiro Viinanen sanoi 90-luvulla, että emme vaurastu toistemme paitoja pesemällä. Maailma ja Suomi ovat kuitenkin muuttuneet oleellisesti 90-luvusta.

Uusi suomalainen lisäarvo syntyy yhä useammin palveluista. Rakennemuutoksen merkittävä piirre onkin ollut Suomen talouden palveluvaltaistuminen. Suomessa palvelut työllistävät jo noin 70 % työvoimasta.

Samalla yritysten ansaintalogiikka on muuttunut monin tavoin. Entistä olennaisempaa on se, missä määrin Suomi hyötyy globaalien arvoketjujen tuottavimmista osista. Oleellista on se, että vaikka suomalaisyrityksen tuotteessa lukee "Made in China", se tuottaa enemmän lisäarvoa Suomeen kuin Kiinaan.

Raja teollisuustuotannon ja palveluiden välillä on hämärtynyt. Perinteisesti vahvoilla aloillamme, kuten teknologia- ja konepajayrityksissä palvelujen osuus on usein puolet yrityksen liikevaihdosta. Näiden palvelujen kotimainen arvonlisä on myös poikkeuksellisen korkea, mikä näkyy talouskasvussa ja työllisyydessä.

Digitalisaatio on nopeasti mahdollistanut maailmanlaajuisen palvelumarkkinat ja lisännyt niiden tuottavuutta. Monet palveluntuottajat siirtyvät paikallisesta toiminnasta globaalin toimintaan.

Palvelujen osuus viennistä kasvaa koko ajan. Suomen Pankki on laskenut, että palvelujen viennin arvo oli vuonna 2013 vajaa kolmannes kaikista vientituloista. Jos katsotaan vientituotteissa olevaa suomalaista arvonlisää, niin tästä viennistä jopa puolet on palveluja.

Samalla työn tekemisen luonne muuttuu. Perinteiset suorittavan tason teollisuustyöpaikat muuttuvat monipuolisemmiksi ja paremmin palkatuiksi palvelutyöpaikoiksi – usein samassa yrityksessä. Tämä asettaa haasteita koulutuspolitiikalle ja edellyttää entistä suurempia työpaikkakohtaisia joustoja työnkuvien kehittämisessä.

Hyvät ystävät,

Trendi on selvä: palveluiden merkitys Suomen taloudelle kasvaa.

Mutta ovatko taloutemme rakenteet pysyneet kehityksen vauhdissa? Eivät ole, ja siksi tarvitsemme uutta liikettä.

Seuraavan hallituksen on tartuttava kolmeen haasteeseen:

1. Palvelumarkkinoiden avoimuutta ja kilpailua on lisättävä purkamalla kotimaista sääntelyä ja byrokratiaa.
2. Kansainvälisen palvelukaupan vapauttamista on jatkettava.
3. Suomeen on luotava toimintaympäristö, joka tukee yritysten mahdollisuuksia tarjota korkean lisäarvon palveluita.

***

Katsotaan näitä hieman tarkemmin.

Tällä vaalikaudella toteutettu terveen kilpailun ohjelma on ollut askel oikeaan suuntaan. Kunnianhimoa ja rohkeutta on kuitenkin löydyttävä lisää. Kilpailun esteitä on purettava lisää.

Tapa, jolla rajoitamme palvelusektorin toimintaa, on haitallista Suomen taloudelle. Meillä rajoitetaan jakelupalveluita, lentoliikennettä, junaliikennettä, taksipalveluita, lääkkeiden myyntiä, alkoholin myyntiä, tilintarkastusta, radio- ja tv-lähetyksiä, ja niin edelleen.

Osalle rajoituksista on varmasti hyvät perusteet sinänsä. Mutta meidän on otettava kilpailun ja tuottavuuden tehostaminen todesta ja siksi kaikesta on voitava keskustella. Ovatko kaikki rajoitukset todella tarpeen nykymaailmassa?

Jos meillä on tiukempia käytäntöjä kuin vaikkapa Ruotsilla, Tanskalla tai Hollannilla, maksamme siitä kansantaloudellista hintaa. Ja siihen meillä ei yksinkertaisesti ole varaa. Meidän löydettävä sellaiset fiksun sääntelyn ratkaisut, jotka kannustavat markkinoiden toimintaa, houkuttelevat investointeja ja tukevat ulkomaankauppaamme.

Kilpailua on lisättävä myös julkisten palveluiden tuotannossa. OECD on toistuvasti kehottanut Suomea pitämään huolta siitä, että julkiset ja yksityiset palveluntuottajat ovat markkinoilla tasavertaisessa asemassa.

Reilu kilpailu edellyttää myös, että kilpailua rajoittavaa sääntelyä puretaan. Esimerkiksi Suomen vähittäiskauppasektori on edelleen EU:n säännellyimpiä. Onko kauppojen aukioloaikojen rajoittaminen kaikkine poikkeuksineen enää tätä päivää? Onko nykyinen suurien kauppojen rakentamista kuristava sääntely kuluttajien etujen mukaista?

Yksi turha säädös, jota olen itse vaatinut poistettavaksi, on ulkomaisen työvoiman hankintaan liittyvä saatavuusharkinta. Jos vaikkapa kiinalainen tai intialainen yritys haluaa aloittaa toiminnan Suomessa ja tuoda mukanaan osaajia, se voi tyssätä siihen, että Suomesta löytyy samalla nimikkeellä olevia työttömiä. Ei kuulosta järkevältä. Suomi tarvitsee uusia osaajia ja ennen kaikkea uusia yrityksiä.

Keskustelu saatavuusharkinnan poistamisesta on mennyt hyvään suuntaan. Omien laskujeni mukaan puoluejohtajista Stubb, Soini, Sipilä, Räsänen ja Haglund ovat poistamisen kannalla. Rinne taitaa vielä empiä.

Muita vanhoja jäänteitä ovat asuinpaikkavaatimus yritysten hallitusten jäsenille ja yritysjohdolle sekä rajoitukset ulkomaisten sivuliikkeiden perustamiselle. Näidenkin osalta täytyy päivittää tilanne nykymaailman tarpeisiin.

Toimivat palvelumarkkinat ovat avainasemassa myös teollisuutemme kilpailukyvyn kannalta. Kuten OECD on selvityksissään tuonut esiin, luomalla avoin ja kevyesti säännelty toimintaympäristö palveluntarjoajille, saamme lisää vientikilpailukykyä myös tavaraviennillemme. On siis tärkeää, että kansainvälisen kaupan sääntöjen kehittämisen ja kaupan vapauttamisen lisäksi teemme myös järkeviä valintoja siinä, miten sääntelemme ja tuemme suomalaista palveluelinkeinoa.

***

Suomella on korkea koulutuksen, osaamisen ja innovaatioiden taso. Se avaa meille erinomaisen mahdollisuudet hyötyä palvelukaupan maailmanlaajuisesta kasvusta sekä digitalisaation ja teollisen internetin tarjoamista mahdollisuuksista.

Siksi kansainvälisen kaupan vapauttaminen ja kansainvälisen sääntelyn keventäminen on Suomen etu. Tätä työtä tehdään Maailman kauppajärjestö WTO:n ja alueellisten vapaakauppaneuvottelujen puitteissa. Tärkeimmät meneillään olevat neuvottelut käydään EU:n ja Yhdysvaltain kumppanuudesta sekä Palvelukauppasopimuksesta (TiSA -Trade in Services Agreement).

Näissä neuvotteluissa voidaan sopia palvelusektorien vapauttamisesta sekä mm. vapaasta tiedonsiirrosta.  Vapaa tiedonsiirto tukee teollisen internetin ja robotisaation kehitystä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Nämä ilmiöt ovat tämän hetken suurimpia murroksia niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin.

Koneiden välinen viestintä helpottaa kaukana olevien asiakkaiden palvelua ja on suuri mahdollisuus Suomen kaltaiselle teknologisesti kehittyneelle, mutta maantieteellisesti syrjäiselle maalle. Yhdessä robotisaation kanssa se uudistaa kansainvälisen kaupan globaaleja arvoketjuja.

Teollinen internet ja robotisaatio tarjoavat uusia mahdollisuuksia myös sellaisten investointien houkutteluun, jotka ovat tähän mennessä törmänneet liian korkeisiin työvoimakustannuksiin.

Tämän takia Suomen pitää kauppapolitiikassaan ja Eurooppa-politiikassaan tukea digitalisaatiokehitystä. Meille on tärkeää, että sekä palveluja että tavarakauppaa koskevissa neuvotteluissa kaupan vapauttamiseen pyritään nimenomaan sellaisissa korkean teknologian tuotteissa, jotka edistävät tätä tavoitetta. Samaan tavoitteeseen on pyrittävä internetin hallintoa koskevassa kansainvälisessä yhteistyössä: internetin vapaus, vapaa tiedonsiirto ja verkkoneutraliteetti ovat tärkeitä tavoitteita sekä vapaan tiedonvälityksen että internetin tarjoamien taloudellisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä.  

Kaikki tämä tähtää siihen, että Suomessa on kannustava toimintaympäristö nykyaikaisen palvelusektorin voimakkaalle kasvulle. Se toki edellyttää paljon muutakin, kuten yrityksiä tukevia veroratkaisua, rahoitusmalleja, osaamisen kehittämistä ja niin edelleen, mutta jätän ne toiseen puheenvuoroon.

***

Hyvät ystävät,

Laitetaan yhdessä Suomi liikkeelle. Palvelut ovat siihen todella iso mahdollisuus. Tartutaan mahdollisuuteen ja avataan padot, jotka estävät vettä virtaamasta.

Oikeilla ratkaisuilla – kilpailun lisäämisellä, sääntely keventämisellä, digitalisaation edistämisellä – Suomella on edellytykset nousta jopa kansainväliseksi tiennäyttäjäksi palveluelinkeinojen kehittämisessä.

Uskon, että tätä yleisöä ei tarvitse enempää vakuuttaa. Luotan siihen, että te olette tässä työssä täysillä mukana.

Jatketaan keskustelua asiantuntijapaneelin kanssa.

Kiitos.


Tuoreimmat
kirjoitukset

Tuoreimmat
puheet

Kirjoitusarkisto

puhearkisto