uusimmat

Puhe Etelä-Savon Yrittäjien yrittäjägaalassa

Suomi on tutkimusten mukaan kymmenen yrittäjähenkisimmän maan joukossa. Tämä on iloinen uutinen, sillä tulevina vuosina työntekijöiden, siis myös yrittäjien määrä tulee merkittävästi vähenemään eläköitymisen myötä. Tarvitsemme lisää vastuunkantajia tekemään arvokasta työtä hyvinvoinnin säilyttämisen eteen.
Tervehdin myös ilolla viimevuosien kehitystä yrittämisen arvostuksen kasvusta Suomessa. Kapea näkökanta on, että yrittäminen on itsekästä voitontavoittelua. Itse kuulun niihin, jotka näkevät yrittämisen ennemmin yhteisen hyvän kartuttamisena, josta on myös kohtuullista ja oikein saada korvausta otetusta riskistä. Monia yrittäjyyteen ja omistamiseen liittyviä ennakkokäsityksiä onkin vielä rikottavana, mutta suunta tuntuu kuitenkin olevan oikea. Erittäin ilahduttavaa on se, että meillä Etelä-Savossa suhtautuminen yrittäjyyteen koetaan muuta maata paremmaksi.

Hyvät kovasti arvostamani yrittäjät,

Suomen ja muun Euroopan talouskasvu voi olla hidasta vielä pitkään. Silti meidän ei ole syytä jäädä surkuttelemaan tilannetta. Yrittäjyys on ennenkin kantanut Suomea vaikeiden aikojen yli. Uskon, että jokainen täällä tekee täysillä töitä käänteen tekemiseksi ja uuden kasvun luomiseksi. Tätä vahvistaa myös viime syksyn Etelä-Savon yritysbarometri, jossa Etelä-Savon yrittäjien usko suhdanteiden paranemiseen oli koko maata myönteisempi. Samoin vajaa viidesosa arveli henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden aikana.

Oma yritys ei ole vain työpaikka – se on elämäntapa. Olen elänyt yrittäjän kanssa yli puolet elämästäni ja tiedän, mitä yrittäjyys on. Hyvässä ja pahassa.

Olen itse elänyt yrittäjän arkea kymmenen vuotta, kauppiaana Mikkelissä. Niihin vuosiin mahtui ylämäkiä ja alamäkiä, mutta ennen kaikkea aivan valtavan paljon työtä ja tärkeitä oppivuosia.

Itselleni kaikkein palkitsevinta yrittäjyydessä oli se, että saattoi tarjota ihmisille työtä. Aloitimme mieheni kanssa kauppiaina Citymarketissa keskellä 90-luvun lamaa. Myös kauppakeskus Akselin rakentaminen oli juuri alkanut kun finanssikriisi kotiutui Suomeen 2008. Tuolloin ja nyt elettiin aikaa, jolloin jokainen uusi yksityisen sektorin työpaikka oli kultaakin kalliimpaa tälle yhteiskunnalle.

Kaakon palvelusektori on vaikeuksissa Venäjän tilanteen vuoksi, tähän ei ole näkyvissä nopeaa ratkaisua. Mutta alueen vientiyrityksillä kauppa käy ja menee pääsääntöisesti hyvin.

Hyvät kuulijat,

Suomen kaltaisessa taloudessa kasvu syntyy ennen kaikkea viennistä. Suomessa on huippuosaamista ja upeita vientiyrityksiä. Ulkomaankauppaministerinä minulla on ollut ilo tavata lukuisia huippuosaajia niin täällä Etelä-Savossa kuin ympäri Suomen.

Mutta meillä on kuitenkin liian vähän vientiyrityksiä. Kymmenen suurinta vientiyritystä vastaa noin kolmasosasta tavaraviennistä. Esimerkiksi Saksassa kymmenen suurimman yrityksen osuus kokonaisviennistä on 20 prosenttia. Meillä Etelä-Savossakin vain 9 prosentilla pk-yrityksistä on suoraa vientitoimintaa.

Nyt jos koskaan on hetki etsiä suomalaisyrityksille, näiden tuotteille ja osaamiselle uusia markkinoita. Tästä syystä asetimme Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Jyrki Mäkysen kanssa yhteisen tavoitteen kaksinkertaistaa suomalaisten vientiyritysten määrä ja nostaa niiden osuus viennistä 25 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tämä vaatii kovasti työtä ja rohkeutta sekä uudenlaista yhteistyötä julkisten toimijoiden ja pk-yrittäjien kesken.

Uskon, että tämä tavoite on saavutettavissa. Vienti ei ole vain suuryrityksiä varten. Meillä on paljon esimerkkejä pienemmistäkin yrityksistä, jotka ovat löytäneet hyviä asiakkaita Suomen ulkopuolelta. Eikä aina tarvitse lähteä Kiinaan tai Afrikkaan – yhtä hyvin voi aloittaa Ruotsista ja Norjasta. Juuri tässä Team Finland-palvelut ovat yrittäjien tukena ja madaltamassa kynnystä lähteä uusille markkinoille.

Ulkomaankauppaministerinä keskeinen työkaluni ovat Team Finland-matkat. Reilun viikon kuluttua lähden kolmenkymmenen elintarvike- ja ICT-alan yrityksen kanssa Kiinan kasvaville markkinoille ja helmikuun alussa Turkkiin. Maaliskuussa ohjelmassa on vielä useilla aloilla mahdollisuuksia tarjoava Norja, maailman 8. suurin talous Kalifornia sekä Meksiko, jossa suomalaista osaamista myös kaivataan. Suurlähetystömme ovat valmiita auttamaan yrityksiä tarjoamalla markkinatietoa, tietoa kaupan esteistä ja avaamalla ovia myös matkojeni ulkopuolella. Tavoite uudesta noususta on laaja ja yhteinen.

Kilpailu päämarkkinoillamme on kovaa. Suomalaiset palvelut ja tuotteet ovat niin laadukkaita, että niille varmasti löytyy ostajia kun osaamme ja jaksamme niitä myydä. Maailmalla kaivataan laitteita ja koneita, turvallisuusratkaisuja, energian ja biotalouden osaajia, cleantechiä, innovatiivisia digitaalisia ratkaisuja – ja tätä kaikkea löytyy maakunnastamme.

Arvoisat kuulijat,

Kansainvälistyminen alkaa kuitenkin kotoa. Yrittäjyyden edellytykset kotimaassa on oltava kunnossa, jotta yritys voisi kasvaa ja kansainvälistyä. Me julkisen vallan toimijat saamme yritysbarometrissa niin valtakunnallisesti kuin Etelä-Savossa sen sijaan huonommat arvosanat toimissa yrittäjyyden edistämiseksi. Vakuutan teille, että tämä viesti on kuultu ja ymmärretty.

Tiedän, että meiltä päättäjiltä odotatte ennen kaikkea sitä, että toimintaympäristö on ennustettava ja kannustava, jotta riskinotto on mahdollista. On selvää, että talouskriisin jälkeen ja Ukrainan kriisin yhteydessä epävarmuutta ja uhkia on ja on ollut liikaa.

Arvoisat yrittäjät,

Valtio ei voi eikä sen pidä yrittää yrittäjän puolesta. Yrittämisen edellytykset eivät vahvistu eivätkä yritykset menesty paremmin jakamalla suklaata tai järjestämällä ”motivaatiokoulutusta” yritysjohtajille.

Toimiessani yrittäjänä toistakymmentä vuotta en muista kaivanneeni apua valtiolta motivaation löytymiseen – siis intoa kehittää, kasvattaa ja hoitaa omaa yritystäni, mutta sitäkin enemmän sellaisia päätöksiä, jotka auttaisivat minua hoitamaan yritystäni paremmin, kasvamaan sitä ja työllistämään enemmän.

Meidän päättäjien tehtävänä on luoda edellytykset yrityksille menestyä, sillä vain yrityksissä voivat syntyä ne työpaikat, jotka isänmaatamme ja hyvinvointiamme kannattelevat. Parasta ”motivaatiota” yrittäjille ovat päätökset, jotka vahvistavat yrittäjyyttä ja kannusteita työntekoon Suomessa.

Kokoomus on painottanut, että vaikeassa tilanteessa hallitus on tehnyt merkittävästi päätöksiä, mutta ettemme ole kyenneet tekemään niitä riittävästi talouden tilanteeseen nähden. Lisää päätöksiä on oltava valmis tekemään.

Olemme esittäneet hallituksessa koeajan pidentämistä neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen, yritysten sukupolvenvaihdosten helpottamista, siirtymistä maksuperusteisen arvonlisäveron käyttöön ja joustavamman koulutussopimuksen ottamista käyttöön oppisopimuksen rinnalle. Toivottavasti hallituskumppanimme jakavat tavoitteemme saada vahvistettua talouden kasvua. Kokoomuksesta näiden päätösten toteuttaminen ei tule jäämään kiinni.

Valtion tehtävä on luoda edellytykset yrityksille menestyä, sillä vain yrityksissä voivat syntyä ne työpaikat, jotka maakuntaamme, isänmaatamme ja hyvinvointiamme kannattelevat. Monet äkilliset yrityksen kohtaamat muutostilanteet, joissa tarvittaisiin vain tervettä järkeä, ovat ylisäädeltyjä. Maailman muutosten vauhti vaatii nyt kumppanikseen ketterän ja uusiutuvan Suomen, jolla on innovatiivinen ja joustava julkinen sektori sekä hyvät lähtökohdat yrittäjyydelle.

Yrittäjiä on kuunneltava siinä, miten nämä hyvät lähtökohdat luodaan. Kokoomuksessa kiersimme vuosi sitten Suomea tavaten yrittäjiä ja yrityksiä, lopputuloksena puoluekokouksessa hyväksymämme 10 tavoitetta yrittäjyyden edistämiseksi. Samoin olemme perehtyneet tarkkaan Suomen Yrittäjien hallitusohjelmatavoitteisiin. Olen itse kiertänyt Suomea ministerikauteni aikana. Näitä Team Finland-tapaamisia on järjestetty myös mm. Savonlinnassa ja Mikkelissä.

Arvoisat kuulijat,

Kuten pääministeri Stubb syyskuussa puheessaan Kauppakamarin veropäivässä totesi, vaikka Suomen talouden tilanne on vaikea, niin meillä on silti paljon vahvuuksia, joiden varaan rakentaa. Yrittäjyys ja suomalaiset yrittäjät ovat kiistatta yksi keskeisimmistä vahvuuksistamme. Kokoomus on aina kuunnellut yrittäjiä ja tätä työtä tulemme tekemään jatkossakin. Yhdessä saamme luotua edellytykset sille, että Suomi jatkossakin kasvaa ja menestyy.

Toivotan teille hyvää gaalailtaa ja erityisen paljon rohkeutta ja menestystä arvokkaaseen työhönne!


Tuoreimmat
kirjoitukset

Tuoreimmat
puheet

Kirjoitusarkisto

puhearkisto