Uusimmat

Uusi julkisen sektorin investointituki vastaa kehitysmaiden tarpeisiin (KL 31.3.2016)

Kuten europarlamentaarikko Heidi Hautala kirjoittaa (22.3.), korkotukiluoton arviointi osoitti vuonna 2012, ettei se toiminut sellaisenaan toivotulla tavalla kehityspolitiikan välineenä. On kuitenkin syytä korjata virheellinen väittämä: tänä vuonna valmistuva kehitysmaiden investointituki on uusi instrumentti, jonka valmistelussa hyödynnetään kyllä aiempia kokemuksia.

Vuoden 2012 arviointia hyödyntäen, kehitysyhteistyöstä vastaavan ministeri Hautalan johdolla kehityspoliittisessa ohjelmassa linjattiin, että ”yhdessä yksityisen sektorin kanssa kehitetään korkotukiluottoinstrumentin korvaavia, kehityspoliittisia tavoitteita edistäviä ja muuta kehityspoliittista keinovalikoimaa täydentäviä yhteistyömuotoja”.  Samalla vielä käytössä olevia korkotukiluottoja alettiin kehittää: Kriteerejä ja seurantaa parannettiin, ja jatkoon pääsivät vain hankkeet, joilla arvioitiin olevan selkeitä kehitysvaikutuksia. Erityishuomio kiinnitettiin cleantechiin.

Jo viime hallituskauden lopussa todettiin, että korkotukiluotoille tarvitaan korvaava instrumentti. Aloitettuani ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä päätin, että uusi instrumentti on saatava pikaisesti käyttöön. Lähtökohtana on tieto, etteivät perinteinen kehitysyhteistyö ja kehitysyhteistyörahoitus yksin riitä kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä on lähtökohta myös syksyllä YK-maiden sopimassa kestävän kehityksen Agenda 2030:n toteutuksessa. Kehitysyhteistyö voi kuitenkin olla merkittävä vipuvarsi muille kehitystä edistäville investoinneille. Tähän myös uusi investointituki perustuu.

Vietnamiin juuri tekemäni Team Finland -matka osoitti hyvin, miten cleantech-ratkaisuille kuten jätteiden käsittelyjärjestelmille on kysyntää. Vietnam on alemman keskitulon maa, mutta sen BKT asukasta kohden on vain noin kahdeskymmenesosa Suomen tasosta. Siksi Vietnam hakee jatkuvasti edullista kansainvälistä rahoitusta kehitysinvestointeihin.

Uusi investointituki on sekaluottoinstrumentti, joka tarjoaa kehitysmaille, kuten Vietnamille, mahdollisuuden subventoituun julkisen sektorin investointirahoitukseen. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää suomalaista osaamista ja teknologiaa. Kehitysmaa itse määrittelee hankinnan kohteen ja investoinnin omien kehitystarpeidensa pohjalta. Vastaavia tukimuotoja tarjoaa moni muukin maa. Suomi voi tukea investointia, jos se on Suomen kehityspolitiikan mukainen ja mikä tärkeintä: se tukee kehitysmaan omaa kehitystä.

Lenita Toivakka
ulkomaankauppa- ja kehitysministeri


Tuoreimmat
kirjoitukset

Tuoreimmat
puheet

Kirjoitusarkisto

puhearkisto