Uusimmat

Järkeä ja sydäntä

Niitä nyt tarvitaan. Samaan aikaan taloudellisen ahdinkomme kanssa maailmankriisit ovat konkretisoituneet myös meille suomalaisille, pakolaisvirtojen ohjautuessa tänne pohjoiseen asti. Moni on pohtinut mistä pakolaiset tulevat ja miksi juuri nyt. Näin suurta sotia, konflikteja ja nälänhätää pakenevien määrää ei YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ole aikaisemmin tilastoinut. Kuitenkin maailman pakolaisista lähes 90 prosenttia on edelleen kehitys- ja kehittyvissä maissa, joiden kantokyvyn rajat ovat koetuksella. Esimerkiksi Libanonissa joka viides maan asukas on tällä hetkellä Syyrian pakolainen, Jordaniassa noin joka kahdeksas.

Suurin osa Suomeen saapuvista turvapaikanhakijoista on Irakista ja Somaliasta. Tätä selittää mm. se, että ihmiset hakevat usein turvapaikkaa maista, joissa heillä on jo sukulaisia ja omaa yhteisöä. Irakissa Isisin laajeneminen kylvää kauhua. Somalialaiset pakenevat epävakaita oloja ja terrorismia. Toisaalta sekä eteläisessä Irakissa, että Somaliassa on rauhallisempiakin alueita. Suurten turvapaikkahakijamäärien takia tarvitsemme määrätietoisia toimia.

Vaikka Suomi kartoittaa parhaillaan uudelleen mm. Irakin turvallisuustilannetta ja tarkistaa turvapaikan myöntämisen perusteita muiden Pohjoismaiden ja EU-maiden kanssa samalle tasolle, tulee Suomeen enemmän turvapaikanhakijoita ja myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneita yksinkertaisesti siksi, että perusteltua suojelua ja turvaa tarvitsevia ihmisiä on enemmän. Vaikka pakolaistilanne on meille uusi, hoidamme sen vastuullisesti. Suomeen on lyhyessä ajassa perustettu kymmeniä uusia vastaanottokeskuksia. Myös Mikkeliin aukeaa pian noin 20 henkilöä työllistävä 300 turvapaikanhakijan keskus. Vaikuttavaa on ollut ihmisten vahva auttamishalu. Suomen Punaisen Ristin ammattimainen toiminta tilanteessa erityisen vakuuttavaa.

Meidän on pidettävä mielissämme, että on kyse ihmisistä, perheistä ja lapsista. Pelolle ja vihalle ei saa antaa valtaa, ne eivät kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan. Rasistisiin tekoihin on nollatoleranssi. Jokaisen ihmisen on oltava Suomessa turvassa.

Suomalaisia saattaa kuitenkin pohdituttaa, minkälaisia muutoksia erilaisen taustan omaavat ihmiset tuovat mukanaan.  Avoimuus, suvaitsevaisuus ja rohkeus kohdata ihmiset sanoissa ja teoissa lähimmäisinä, ovat avainsanoja meille kaikille. Kasvava työikäisten maahanmuutto saattaa olla myös Suomen taloudelle mahdollisuus tervehtyä. Vaikka meillä on työttömyyttä, on avoimia työpaikkoja tarjolla. Turvapaikanhakijoissa on paljon työkykyisiä ja ammattitaitoisia, jotka mieluusti tekisivät työtä, mikäli se heille nopeasti Suomeen asettumisen jälkeen mahdollistettaisiin.

Erityisesti suomen kielen oppiminen auttaa sopeutumisessa ja yhteiskuntaan integroitumisessa. Tervehtimättä jättäminen kuulemma ihmetyttää maahanmuuttajia Suomessa kaikkein eniten. Myönnettäköön, että samaa asiaa ihmettelen usein itsekin.  Jospa useammin kohdatessamme katsoisimme toisiamme vilpittömästi silmiin ja tervehtisimme hymyillen? Saattaisipa siinä sivussa syntyä muutama antoisa ja mukava keskustelukin!

Julkaistu Itä-Savo ja Länsi-Savo sanomalehdissä 6.10.2015


Tuoreimmat
kirjoitukset

Tuoreimmat
puheet

Kirjoitusarkisto

puhearkisto