Blogi

Mikkelissä on rakennettu lamaa pois

Kaupunkimme keskusta on edelleen valtava rakennustyömaa. Toriparkkia viimeistellään ja toiveissa on, että se aukeaa joulumarkkinoille. Sokoksen kauppakeskus ja pikkutorin upeat katteet nousevat hurjaa vauhtia ja Akseli kauppakeskus ehti jo viettää 1-vuotissynttäreitään.

Mikkeli muuttuu ja kehittyy vauhdilla. Uudet kaupat houkuttelevat asiakkaita kauempaakin ja kaupungin imago on houkuttelevampi ja modernimpi kuin aiemmin. Parasta on se, että kaupungin keskusta kehittyy erinomaisen public-private -yhteistyön tuloksena. Kaupungin päättäjät ovat luoneet edellytykset rakentamiselle ja investoinnit toteutetaan  90 prosenttisesti yksityisin varoin. Uusia työpaikkoja syntyy ja positiivinen kehittämisen ketju on lähtemässä liikkeelle. Näiden kohteiden valmistuttua rakentaminen keskittyy Visulahteen ja sataman suuntaan.

Visulahti todellakin rakentuu, Vapaavuoren päätöksestä huolimatta. Lehtien palstoilla on aiheeseen liittyen ollut paljon harhaanjohtavaa kirjoittelua. Mikkeli voi rakentaa Visulahden aluetta aiempien suunnitelmien mukaisesti jo vuonna 2004 päätetyn osayleiskaavan perusteella. Alueella voidaan rakentaa 220 000 neliön verran tilaa vievää kauppaa eli autokauppaa, rautakauppaa, huonekalukauppaa eli kaikenlaista muuta paitsi ruokakauppaa. Alkuperäinen tavoite siis todellakin toteutuu Vapaavuoren parjatusta päätöksestä huolimatta.

Myös Savonlinnassa ja Juvalla tilaa vievää kauppaa päästään rakentamaan suuria neliömääriä lisää. Vapaavuoren päätös hankaloittaa eniten Pieksämäen Naiskankaan kehittämistä, jolla ei voimassa olevaa rakentamiseen mahdollistavaa kaavaa ole.

Mikkelissä on rakennettu laman kourissa ja lamaa uhmaten. Pahinta lamaa ja suurtyöttömyyttä torjuttiin juuri rakentamalla. Paljon puhuttu harmaa talous ei ole näkyvä ongelma Mikkelissä. Suhteessa muuhun Itä-Suomeen Etelä-Savossa kaiken kaikkiaan on rakennettu paljon.  Rakennusalan työttömyys on edelleen vähentynyt viime vuodesta.

Suurilla rakennustyömailla pienessä kaupungissa valvonta toimii ja pimeän työvoiman käyttöä ei ole havaittu. Viroa puhuvat työmiehet ovat kaupungin kivitöihin palkkaman aliurakoitsijan työvoimaa. Harmaan talouden ongelmat ovatkin erityisen suuria pääkaupunkiseudulla.

Harmaa talouden uhka on kuitenkin saatava kuriin. Yksikin pimeä urakka tai työntekijän poljetut edut ovat liikaa.Tänä vuonna hallitus on paneutunut erityisen tarmokkaasti harmaan talouden torjuntaan. Käännetty arvonlisävero on tulossa käyttöön ensi huhtikuussa. Siinä arvonlisäverot maksaa vasta pääurakoitsija. Tämä vaikeuttaa ns. kuittikauppaa. Hallitus on lisännyt myös 6 miljoonaa euroa lisää rahaan poliisin ja syyttäjän työhön harmaan talouden torjumiseksi.

Rakennusliiton ehdotus työmaan henkilökortin käyttöönotosta on kannatettava. Tilaajavastuulakia on syytä tarkastella, mutta on myös muistettava ettei rehellisille yrittäjille saa aiheutua kohtuutonta haittaa.Nyt päätetyt toimet ovat hyvä alku harmaan talouden torjumiselle. Verotulojen menettämiseen Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa. Harmillista on ollut myös ulkomaisen työvoiman maineen tahriintuminen muutamien pelisääntöjä ja lakia rikkoneiden toimijoiden vuoksi.

Jaa artikkeli

Kommentit (0)

Jätä kommentti


Viimeisimmät blogikirjoitukset

Blogi
arkisto