Blogi

Työtä kehityksen puolesta

Olen viettänyt viime päivät New Yorkissa, ensin YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa ja nyt YK:n yleiskokouksessa.

Perjantaina hyväksytyt kestävän kehityksen tavoitteet ovat kunnianhimoiset. Niihin sisältyy mm. tavoite poistaa köyhyys kaikissa muodoissaan koko maailmasta, lopettaa naisiin ja lapsiin kohdistuva syrjintä sekä toteuttaa kaikkien tyttöjen ja poikien laadukas opetus sekä ala- että yläasteella vuoteen 2030 mennessä. Huomionarvoista on, että tavoitteiden toimeenpano velvoittaa kaikkia maailman maita, myös meitä Suomessa. Olen keskustellut täällä niin kansalaisjärjestöjen kuin yritysten edustajien kanssa tavoitteiden toimeenpanosta. Näin kunnianhimoisia tavoitteita ei saavuteta vain hallitusten voimin, vaan kaikkia tarvitaan.

Lenita Toivakka YK

Minulle on esitetty kysymys siitä, onko Suomen kehitysmäärärahojen valitettava leikkaus ristiriitainen sen kanssa, mitä nyt YK:ssa sovittiin. Jotkut Suomessa ovat - ehkä meille suomalaisille tyypilliseen tapaan - pohtineet, mitä ne nyt siellä maailmalla meistä ajattelevat.

Haluan korostaa, että Suomi jatkossakin kantaa kansainvälisen vastuunsa. Me annamme ensikin vuonna kehitysapua yli 700 miljoonaa euroa. Ja kun hätä on suuri - kuten nyt Syyriassa - teemme kaikkemme, jotta voimme auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Esimerkiksi nyt olemme kohdistaneet uudelleen ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista yhteensä 7,6 miljoonaa euroa, joka ohjataan Syyrian naapurimaihin, jotka kantavat tällä hetkellä suuren vastuun syyrialaispakolaisista. Kehitysyhteistyökielellä tätä kutsutaan näiden maiden kantokyvyn parantamiseksi. Kun aikaisemmin tänä vuonna olemme tukeneet naapurimaita 5 miljoonalla eurolla, on 7,6 miljoonaa uutta rahaa merkittävä lisäys.

Eri keskusteluissani täällä Suomen taloustilanne ja siitä seuraavat säästömme on kyllä ymmärretty. Enkä allekirjoita niitä väitteitä, joiden mukaan Suomen maine olisi nyt kehitysyhteistyön leikkausten takia mennyttä. Me emme ole ensimmäinen maa, joka on tässä tilanteessa. Eikä Suomi ole tässä tilanteessa ensimmäistä kertaa: viime laman aikana jouduimme myös leikkaamaan kehitysyhteistyötämme, rajummin kuin nyt. Mutta palasimme - aivan kuten tulemme tälläkin kertaa palaamaan.

Tärkeää on myös kohdistaa työmme sinne, missä sitä tarvitaan. Naisten ja tyttöjen asema on ollut pitkään Suomen kehityspolitiikan painopiste, ja sitä se on myös jatkossa. Naisten ja tyttöjen asema on tullut esille miltei jokaisessa tapaamisessani, ja itse olen nostanut naiset ja tytöt esiin jokaisessa puheessani. Heidän puolestapuhujiaan kun tässä maailmassa on valitettavasti edelleen liian vähän.

Sama todettiin Suomen, YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston OHCHR:n, UN Womenin, Meksikon ja Etelä-Afrikan eriarvoisuutta käsitelleessä sivutapahtumassa. Suuri sali täyttyi eri valtioiden, YK-järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan edustajista - erinomainen tapa vaikuttaa ja nostaa meille tärkeitä asioita esille. Tätä työtä tulemme jatkamaan.

Jaa artikkeli

Kommentit (3)

Jätä kommentti


Viimeisimmät blogikirjoitukset

Blogi
arkisto