Blogi

Vähemmän velvoitteita, enemmän vapautta ja vastuuta

Eduskuntaryhmämme aloittamalla yrittäjyyskiertueella kokoomuksen kansanedustajat kuuntelevat, kun yrittäjät ympäri Suomea kertovat näkemyksiään siitä, miten Suomesta rakennetaan maa, jossa työntekoon, yrittämiseen ja työllistämiseen kannustetaan. Keskusteluiden pohjalta kootaan 10 kohdan ohjelma päätöksenteon tueksi.

Koko kiertueen ajan yrittäjät ovat korostaneet ennakoitavuuden ja pitkäjänteisyyden merkitystä. Esimerkiksi poukkoileva verotus hankaloittaa suunnitelmallista kehitystä, työllistämistä ja investointeja. Erityisesti pk -yrittäjät ja elinkeinoharjoittajat toivovat työllistämiseen verokannustimia.

Mikkeliin yrittäjyyskiertue pysähtyi tammikuussa. Paikalla oli mukavasti yrittäjiä. Keskustelu oli vilkasta ja uusia ajatuksia yrittäjyyden vahvistamiseksi suorastaan lenteli ilmassa.

Uudistusta toivottiin mm. kuntien ja julkisten toimijoiden hankintamenetelmiin ja tarjouspyyntöihin. Yksityiskohtaiset tarjouspyynnöt tukahduttavat luovien ratkaisumahdollisuuksien löytymisen. Aina pitäisi kyetä näkemään isompi kuva ja alkuperäinen ongelma, joka halutaan ratkaista. Siiloutunut ajattelu hankaloittaa toimintaa.

Viranomaiset toimivat omilla sektoreillaan, kun yrittäjä näkee monesti laajemman kokonaisuuden. Esimerkkinä viranomaisten väliset ristiriitaisuudet elintarvikealalla – yksi haluaa edistää luomua, mutta samalla toinen lisää valvontaa ja luo esteitä. Alkoholipolitiikan poukkoilu on puolestaan luonut omat hankaluutensa ravintolayrittäjyyden pitkäjänteiselle kehittämiselle.

Moni yrittäjä kokee, ettei yrittäjyyttä tai yritystoiminnan lähtökohtia täysin ymmärretä ja osata tarkoituksenmukaisesti tukea. Epäjohdonmukaisuus hankaloittaa yrittäjyyttä ja luo kustannuksia sen aloittamiselle. Tämä ei ole kestävää, kun huomioidaan yksityisen sektorin merkitys kestävän talouskasvun veturina.

Yrittäjien osuus talouskriisistä toivuttaessa ja kestävyysvajetta paikatessa on merkittävä. Viimeisen vuosikymmenen aikana syntyneistä 120 000 työpaikasta yli 90% on syntynyt suomalaisiin pk-yrityksiin. Ja yrittämisen merkitys kasvun luojana ja suomalaisten työllistäjänä tulee kasvamaan entisestään.

Suomessa on kuitenkin säädetty vuosien aikana satoja lakeja ja asetuksia, jotka ovat lisänneet paitsi yritysten myös kuntien velvoitteita. Näitä lakeja ei varmasti ole säädetty pahansuopaisesti, mutta niiden ajanmukaisuutta on syytä punnita tarkasti.

Myös julkista sektoria on siis järkevöitettävä. Kuten presidenttimme totesi, on se pääsyt kasvamaan liian suureksi suhteessa yksityiseen sektoriimme. Nyt onkin tämän suhdeluvun järkevöittämisen aika. Hallituksen tavoitteena on purkaa kuntien ja yritysten velvoitteita. Paikallisilla päättäjillä ja yrittäjillä tulisi olla enemmän vapautta ja vastuuta asioiden hoitamiseen ja järjestämiseen järkevästi omalla seudullaan.

Tarvitsemme lisää johdonmukaisuutta, yrittäjyyteen kannustamista ja kasvattamista. Entistä useampi nuori on kiinnostunut yrittäjyydestä. Heitä on kannustettava realistisesti ja annettava tukea yrittäjyyskasvatuksen ja mentoroinnin keinoin. Vaikka jokaisesta yrittäjyydestä haaveilevasta ei yrittäjää tulisikaan, tarvitsemme ehdottomasti lisää yrittäjämäistä asennetta työelämään.

Maailman muutosten vauhti vaatii nyt kumppanikseen ketterän ja uusiutuvan Suomen, jolla on innovatiivinen ja joustava julkinen sektori sekä hyvät lähtökohdat yrittäjyydelle.

Jaa artikkeli

Kommentit (0)

Jätä kommentti


Viimeisimmät blogikirjoitukset

Blogi
arkisto