Blogi

Rakenteet pakettiin

Välillä tuntuu siltä, että jo yhden viikon aikana politiikassa voidaan tehdä isoja päätöksiä, joilla vaikutetaan koko maan tulevaisuuteen. Tämä viikko on ollut ehdottomasti juuri sellaista aikaa, kun hallituspuolueet saivat sovittua rakennepoliittisen uudistuksen sisällöstä Säätytalolla.

Kokoomus ei ole ollut mukana sopimassa rakennepoliittisesta uudistuksesta huvin vuoksi. Suomen talous on jämähtänyt pysyvästi tilaan, jossa menoja on enemmän kuin tuloja. Valtiovarainministeriössä aukon suuruudeksi on arvioitu lähes 9 miljardia euroa. Hallitus päätti kuntien tehtäviä vähentävistä toimista, kuntien velvoitteiden ja palveluiden tuottamista ohjaavien normien purkamisesta yhteensä 1231 miljoonan euron edestä.

On selvää, että noin valtavaa summaa ei voida kattaa pelkästään veronkorotuksin tai suorilla menoleikkauksilla. Siksi meidän on tärkeää uudistaa taloutemme rakenteita: pidentää työuria, lisätä julkisten palveluiden tuottavuutta ja vähentää kuntien tehtävien määrää.

Hallituksen puristuksella syntyikin perjantaina päätöksiä, joiden tarkoitus on turvata suomalaisten palvelut tulevaisuudessakin. Terve julkinen talous takaa sen, että suomalaisille tärkeät palvelut voidaan rahoittaa jatkossakin.

Koko julkisen talouden kestävyysvajeesta noin puolet kohdistuu kuntiin. Rakennepaketin päätökset ja linjaukset vähentävät kuntien tehtäviä ja tuovat tarvittuja joustoja esimerkiksi palveluiden tuottamiseen.

Valtio on antanut ja säätänyt velvoitteita kunnille jatkuvasti ilman uutta rahoitusta näiden tehtävien järjestämiseksi. Tämä tie on kestämättömällä pohjalla. Rakennepaketin yhteydessä sovittiin uudesta kuntien talousohjausjärjestelmän käyttöönotosta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kunnille ei voida osoittaa uusia tehtäviä ilman, että valtio joko rahoittaa ne täysimääräisesti tai karsii vanhoja velvoitteita pois.

Linjan on oltava tästä eteenpäin se, että kunnille ei vain sysätä lisää tehtäviä. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden on oikeasti vähennyttävä. Ainoa keino meille tärkeiden palveluiden säilyttämiseksi on purkaa velvoitteita ja normeja, mitkä mahdollistavat palveluiden järjestämisen järkevimmällä mahdollisella tavalla. Kuntapäättäjät ja kuntalaiset tietävät kyllä, miten paikallisella tasolla palvelut kannattaa järjestää.

Lisäksi kunnat on velvoitettava kehittämään kustannuslaskentaansa. On mahdotonta kehittää terveydenhuoltoa kustannustehokkaammaksi ja laadukkaammaksi, mikäli emme tiedä, mitä palveluiden tuottaminen tosiasiassa maksaa.

Yhtenä esimerkkinä rakenteiden uudistamista oli hallituksen päätös vanhusten laitoshoidon vähentämisestä ja vastaavasti avo- ja kotipalveluihin tehtävistä panostuksista. Hoidon painopisteen on oltava inhimillisestä näkökulmasta palveluasumisessa, kotihoidossa, kuntoutuksessa, omaishoidossa sekä henkilöstön ammatillisessa osaamisessa.

Hallituksen päätös vähentää laitoshoitoa ja panostaa vanhusten avo- ja kotipalveluihin on linjassa sosiaali- ja terveysministeriön aiempien linjausta ja vanhuspalvelulain kanssa. Eläkeliiton puheenjohtaja Hannes Manninen totesikin hallituksen tavoitteen olevan oikeansuuntainen. Ikäihmisten kotona asumista pitää tukea niin pitkälle kuin mahdollista.

Rakenteelliset uudistukset voivat olla pieniäkin ja monia kiviä on käännetty, kun rakenteita on mietitty. Yksi esimerkki on reseptien voimassaoloajan pidentäminen yhdestä vuodesta kahteen vuoteen. Tämä vähentää kuntien terveyden- ja sairaanhoidon kustannuksia, koska reseptin uusimiseen liittyvien lääkäri- ja hoitajavastaanottojen määrä vähentyy. Samalla potilastietojen päivittämiseen kuluva työaika vähenee. Tässäkään tapauksessa säästyvät summat eivät ole pieniä, sillä vuosittain reseptinsä uusii noin 1,4 miljoonaa pitkäaikaisen lääkehoidon potilasta.

Talouden talkoot jatkuvat edelleen, emmekä me voi vain tyytyä jäämään paikoillemme. Ensimmäistä kertaa historiassa hallitus päätti purkaa kuntien tehtäviä ja velvoitteita ja antaa kunnille enemmän vapautta palveluiden järjestämiseen. Yhdessä työurien pidentämisen ja julkisen palveluiden tuottavuuden lisäämisen kanssa rakennepaketin toimet auttavat meitä turvaamaan suomalaisille tärkeät palvelut tulevaisuudessakin.

Siksi Kokoomus on näitä talkoita tekemässäkin: ei rakenteiden uudistamisen ilosta, vaan halusta turvata hyvinvointipalvelut suomalaisille jatkossakin. Tätä tavoitetta kohti me ponnistelemme omassa työssämme joka päivä.

Jaa artikkeli

Kommentit (0)

Viimeisimmät blogikirjoitukset

Blogi
arkisto