Blogi

Linnan juhlissa hyvässä seurassa

 

Taas on Linnan juhlat juhlittu ja telkkaristakin katseltu maikkarin kooste. Juhlat olivat tänäkin vuonna arvokkaan hauskat ja aika meni taas liian nopeasti. Päivän tunnelmaan virittäydyin Tuomiokirkon Juhlajumalanpalveluksessa, josta kiirehdin Pointin Pirjon luo juhlailmettä hakemaan. Hiukset, kynnet ja kasvot saivat uuden ilmeen. Juhlafiilis syntyikin  jo kampaajalla, jossa me Tiuran Marjan ja Anne-Mari Virolaisen kanssa vietimme useita tunteja. Etkoilla kävimme isollla porukalla Kappelissa ja sieltä sitten Linnan kättelyjonoon. Hiukka harmittaa, kun kättelyvuoromme aikana kamera kuulumma oli harhaillut muualla eivätkä kaikki halukkaat olleet pukuani kunnolla nähneet. Olisi hienoa, jos Leinosen Anun upea luomus näkynyt ruudussa paremmin.

Kättelyjonossa oli jo tunnelmaa. Jonottelimme yhdessä Stefan Lindforsin kanssa ja ihailimme kovasti hänen asuaan. Muistimme myös desinfioida kätemme ennen kättelyä. Oli kuulumma savonlinnalainen keksintö se laite. Kättelytilanteessa emme onneksi mokailleet, kiittelimme vaan presidenttiä kutsusta. Arajärvi näytti kyllä välillä nukkuvan seisaaltaan vieraita kätellessään.

Juhlat pääsivät alkamaan vasta, kun kaikki vieraat oli kätelty. Sitä ennen odottelimme boolia maistellen käytävillä ja rupattelimme tuttujen kanssa. Löysimmekin hyvin nopeasti maakunnan vaikuttajia juhlavieraiden joukosta. Mikkelin Teatterin johtaja Pekka ja Mira, museojohtaja Karttunen odottelivat juhlien alkua ja annoimme heille runsaasti neuvoja, miten juhlista saa enemmän irti. Pekan ja Miran kanssa vietimmekin lopulta iltaa yhdessä enemmänkin.

Pääsimme onnittelemaan Rehnin Ollia ja vaihdoimme kuulumisia puolustusvoimain komentaja Puheloisen kanssa. Tanssitiin paljon ja oltiin tosi iloisella mielellä. Linnan pukuloisto on niin valtaisa, että siellä paikan päällä ei yksinkertaisesti oikein näe mitään kunnolla. Toimittajat ryntäilevät samojen "julkkisten" perässä vuodesta toiseen. Pirteää uutta ilmettä juhliin tuovat nuoret urheilijat ja taiteilijat. Sofi Oksasen ympärillä oli kuhina, miutta esimerkiksi Tanjaa ja hänen rohkeaa pukuaan en nähnyt koko iltana. Vasta , kun äsken katselin koostetta telkkarista ja luin iltapäivälehtiä, näin osan vieraista ensimmäistä kertaa. Kertoo paljon vierasmäärästä ja tungoksesta.

Hyvätkin juhlat loppuivat aikanaan. Tällä kerta olimme loppuun saakka Linnassa. Ruokaa ei ehditty saamaan, kun se loppui jo ennen kymmentä. Mutta se ei kauaa mieltä painanut. Linnasta suunnistimme kokoomusporukalla, vahvistettuna mm. Pekalla ja Miralla Kämppiin jatkoille. Ja siellä tanssi jatkui vielä pitkään. Hieno itsenäisyysjuhla hyvässä seurassa!

Jaa artikkeli

Kommentit (0)

Jätä kommentti


Viimeisimmät blogikirjoitukset

Blogi
arkisto