Blogi

Kehityspolitiikan tulevaisuus - better use for money

Olen nyt toiminut kuukauden uudessa ministeritehtävässä ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä. Kuukauteen on mahtunut paljon – hallituksen strategiatyön käynnistämistä, Suomessa vierailleita ulkomaisia ministereitä, joiden kanssa olemme keskustelleet kaupan ja investointien lisäämisestä, sekä paljon lehdissäkin esillä ollutta Suomen kehitysyhteistyön uudistamista.

Olinkin iloinen saadessani kutsun osallistua tiettyjen OECD-maiden kehitysministerien, kansainvälisten järjestöjen johtajien ja kehitysrahoituspankkien niin kutsuttuun Tidewater-kokoukseen Hollannissa. Kokouksessa pääsin kertomaan Suomen uuden hallituksen kehityspolitiikasta ja siitä, miten nyt edessä olevat leikkauksemme eivät kuitenkaan muuta sitä, että Suomi on jatkossakin sitoutunut kantamaan globaalia vastuuta.

Näin kokouksen jälkeen voin todeta, että meillä Suomessa ajankohtaiset, pohdinnassa olevat kysymykset ovat niitä samoja, joita pohditaan muuallakin - miten ohjata varat tehokkaammin käyttöön. Saimmekin omille suunnitelmillemme tukea ja samalla neuvoja, miten muualla on toimittu. Kumppanimme kehitysmaissa odottavat meiltä perinteisen avun sijaan enemmän kehitystä mahdollistavaa roolia sekä erityisesti enemmän kauppaa ja taloudellista yhteistyötä. Tämän olen itsekin huomannut tavatessani esimerkiksi Tansanian presidentin, joka tiivisti näkemyksensä sanoilla "aid is good, trade is better". Suomena meillä on annettavaa esimerkiksi myös verotusosaamisen alalla: kehitysmaiden veroasteen nousu yhdellä prosentilla toisi verotuloja kaksinkertaisesti koko kansainvälisen kehitysavun verran.
 
Samoin yritysten roolin korostuminen on esillä keskusteluissa miltei kaikkien kollegoideni kanssa ja sen merkitys korostuu perinteisen avun rinnalla. Yhteistyöllä yksityisen sektorin kanssa luodaan kehitysmaihin osaamista, työpaikkoja ja vähennetään köyhyyttä. Meillä on loistavaa suomalaisosaamista useilla sektoreilla, joita kehitysmaissa tarvitaan, esimerkiksi energiantuotannossa, vesi- tai jätehuollon aloilla. Tästä näkökulmasta hallituksen päätös muuttaa vuosittain 100 miljoonaa euroa lahja-apua  laina- ja pääomasijoitusmuotoiseksi on merkittävä. Finnfund on tärkeä toimija tässä, mutta ei ainoa. Köyhimpiä kehitysmaita painotetaan myös tämän rahoituksen osalta, kuten muussakin Suomen kehityspolitiikassa.
 
Tämä syksy tulee olemaan kansainvälisen kehityspolitiikan supersyksy. Jo heinäkuussa Addis Abebassa pohditaan kehitysrahoituksen tulevaisuutta. Syyskuussa YK:n huippukokouksessa päätetään uusista kestävän kehityksen tavoitteista. Vuoden päättää Pariisin ilmastokokous. Työtä siis riittää

Jaa artikkeli

Kommentit (2)

Jätä kommentti


Viimeisimmät blogikirjoitukset

Blogi
arkisto