Blogi

Kekkosen aika on historiaa myös ulkomaankaupassa

Suomi ei olisi Suomi ilman vientiä. Ilman ulkomaankaupan tuomaa vaurautta olisimme paljon köyhempi maa. Nyt haasteena on saada vienti uuteen kiitoon vuoden 2009 pudotuksen ja viime vuosien hitaan kasvun jälkeen. On väärä luulo, että hallituksella olisi vipu, josta vienti käännetään kasvuun. Kekkosen aikaa on turha haikailla tässäkään asiassa. Ainoa tie on parantaa vientiyritysten kilpailukykyä.

Suomen vienti ei ole vieläkään toipunut kansainvälisen finanssikriisin aiheuttamasta romahduksesta. Viime vuosien kehitys on ollut tasaista. Yhden tärkeän vientimaan, Venäjän talous sukeltaa, mutta kokonaisuutta on saatu paikattua muilla markkinoilla.

Syitä viennin heikkoon kasvuun on monia. Kun päämarkkinoillamme Euroopassa ja Venäjällä menee huonommin, se iskee Suomen vientiin. Samaan aikaan teknologinen kehitys on vähentänyt perinteisten valttiemme, paperin ja elektroniikan kysyntää.

Tärkein syy on kuitenkin Suomen heikentynyt kilpailukyky. Kuten Anders Borg ja Juhana Vartiainen tuoreessa raportissaan toteavat, palkanmuodostus ei meillä ole sopeutunut heikkenevään tuottavuuteen. Suomen kustannustaso on yksinkertaisesti liian korkea.

Muitakin selityksiä on tarjottu. Poliitikot ovat syyttäneet milloin euroa, milloin EU:n Venäjä-pakotteita, milloin Team Finland -palveluiden tunnettuutta. Teollisuus syyttää myös EU-pykäliä, etenkin rikkidirektiiviä. Näiden tekijöiden vaikutus kokonaisuuteen on lopulta ollut vähäinen.

Nyt pitää katsoa eteenpäin ja tehdä ne uudistukset, joita viennin nostaminen vaatii. Taikatemppuja ei ole. Ei ole clearing-kauppaa Neuvostoliiton kanssa eikä markkaa, jota devalvoimalla voisi siirtää rahaa keskiluokan taskusta vientiteollisuudelle.

Onneksi Suomella on paljon vahvuuksia, joiden päälle rakentaa. Osaamisessa olemme maailman huippua. Yrityksemme kehittävät koko ajan uusia palveluita ja tuotteita. Yritysilmastomme kestää vertailun. Suomalaisiin yrityksiin myös luotetaan ja meillä on tunnettuja brandejä, jotka avaavat ovia muillekin.

Yrittäjätaustaisena ulkomaankauppaministerinä esitän seuraavalle hallitukselle kahdeksan kohdan vientiohjelman:

1. Vientiyritysten kustannuskilpailukyky vahvemmaksi. Oleellisinta on laittaa kotipesä kuntoon. Hallituksen tulee keventää palkkaverotusta jos vientialojen palkankorotukset pysyvät erittäin maltillisina. Työajoista ja palkoista pitäisi sopia enemmän paikallisesti. Yhteisövero kannattaa pitää matalana ja verottaa mieluummin yritysten ulosmaksettuja osinkoja kuin yritykseen investoitua voittoa. Lakko-oikeus kuuluu suomalaiseen yhteiskuntaan mutta vientiyrityksille kalliista laittomista lakoista pitää päästä eroon.

2. Työntekijöiden palkkaaminen helpommaksi. Vienti edellyttää kasvuhakuisuutta ja rohkeutta palkata uusia työntekijöitä. Palkkaamisen kynnystä pitää laskea esimerkiksi pidentämällä koeaikaa ja keventämällä byrokratiaa. Työvoimaa pitää myös olla tarjolla. Siihen auttaa joustavampi oppisopimuskoulutus ja luopuminen byrokraattisesta työvoiman 'saatavuusharkinnasta'.

3. Kaupan esteet pois Euroopassa ja maailmalla. Suomen vienti hyötyy kaupan vapauttamisesta. Meille tärkeistä markkinoista esimerkiksi Yhdysvallat suojelee omaa teollisuuttaan. EU:n ja USA:n kauppasopimus helpottaisi tilannetta. Myös Euroopan sisällä on edelleen esteitä, jotka vaikeuttavat suomalaisen osaamisen vientiä. Suomen pitää edistää Euroopan sisämarkkinoiden syventämistä ja saada EU raivaamaan esteitä digitaalisen talouden tieltä. Pohjoismaiden välillä on poistettava mm. pätevyysvaatimuksiin liittyviä esteitä.

4. Suomen viennin rakenne monipuolisemmaksi. Metsä ja teknologia ovat edelleen vientimme selkäranka, mutta niiden rinnalle on saatava uusia aloja ja uusia yrityksiä. Valtion ei pidä valita menestyjiä vaan luoda kaikille aloille menestymisen edellytykset. Uuden teknologian kehittämistä pitää tukea varmistamalla osaaminen ja rahoitus.  Monille yrityksille on tärkeää pärjätä ensin kotimaassa, mitä tukee Suomen omien palvelumarkkinoiden avaaminen. Palveluviennin osuus kasvaa koko ajan. Tätä kehitystä tukisi julkisten hankintojen menettelytapojen selkeyttäminen.

5. Jatketaan lainsäädännön järkeistämistä sekä EU:ssa että kotimaassa. Suomi on ajanut viime vuodet voimakkaasti yritysten kilpailukyvyn vahvempaa huomioimista EU-lainsäädännössä. Työ on edennyt hyvin sillä EU-komissio on jo perunut kymmeniä lakiesityksiään. Kotimaassa on kevennettävä lupakäytäntöjä ja avattava palveluiden markkinoita. Yleisesti päätösten ennakoituvuus on yritykselle tärkeää.

6. Selkeyttä ja riskiä rahoitukseen. Yritykset kokevat vientiä tukevan rahoituksen sekavana ja pirstaleisena. Osa puhuu aarteenmetsästyksestä. Puutetta on etenkin korkeamman riskin rahoituksesta ja rahoituksesta pk-yrityksille. Painopistettä pitää siirtää alkuvaiheen pohdinnoista konkreettiseen, uusille markkinoille menoa tukeviin toimiin, kuten markkinointiin, messumatkoihin, yhteishankkeisiin. Pk-yrityksen rahoituksessa on hyödynnettävä paremmin EU:n tarjoamia ratkaisuja, kuten Euroopan investointirahastoa. Julkinen rahoitus tukee yksityistä rahoitusta mutta ei korvaa sitä.

7. Rohkeammin uusille markkinoille myös kehitysyhteistyön kautta. Vaikka Suomen päävientimarkkinat ovat lähellä, meidän on mentävä sinne, missä talous kasvaa nopeinten. Yhdysvaltojen, Kanadan ja Latinalaisen Amerikan markkinat avautuvat kauppasopimusten myötä. Myös Afrikassa on paljon potentiaalia. Suomen on vahvistettava yritysten asemaa myös omassa kehitysyhteistyössään.

8. Parempia Team Finland –palveluita ja vahvempaa markkinointiosaamista. Suomalaisyrityksissä on kielitaitoista, osaavaa henkilöstöä ja suomalaiselle osaamiselle on kysyntää.  Kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin osaamista pitää kuitenkin vahvistaa sekä koulutukseen että yritysten välisen yhteistyön kautta. Team Finland – vienninedistämispalveluita pitää kehittää entisestään ja suunnata niitä enemmän myös pk-yrityksille. Messuavustukset, markkinatutkimukset, ulkomaanedustustojen yhteyden ja muut palvelut pitää olla helposti saatavilla. Pienemmät yritykset hyötyvät, kun pääsevät osaksi isompia kokonaisuuksia. Vientimatkoja kannattaa tehdä myös lähelle, koska lähimarkkinat ovat tärkeitä pienemmille yrityksille.

Jaa artikkeli

Kommentit (0)

Viimeisimmät blogikirjoitukset

Blogi
arkisto