Lisää taito- ja taideaineita
Äsken istuntosalissa käytiin keskustelua perusopetuksen kehittämisestä. Työryhmän esityksestä kaikilla on hyvää ja huonoa sanottavaa. Perusopetuksen tuntijakouudistuksen tavoitteet ovat hyvät ; suomalaisten lasten on jatkossakin saatava maailman parasta tuntiopetusta. Tiedon ja taitojen lisäksi tarvitaan uusiakin valmiuksia. Maailma muuttuu , työelämä muuttuu ja lapset on valmennettava kohtaamaan ympäröivä yhteiskunta. Koulun on myös muokattava lapset aikuisuuteen ja mitä paremmalla itsetunnolla varustettuna, sitä parempi.
Keskustelua kuunnellessani, ihmettelin suunnattomasti sitä tolkutonta kritiikkiä, mitä tuli oppositiosta, mutta myös keskustasta. Kaikkien puolueiden keskeiset edustajathan olivat mukana työryhmässä uudistusta tekemässä. Miksi siellä ei suuta avattu ja linjattu työryhmän esityksiä haluttuun suuntaan. Onko vaalit liian lähellä ja onko havaittu politiikan teon paikka?
Työryhmän esitykset puhututtivat toki myös kokoomuksen eduskuntaryhmässä. Olemmekin asiallisesti linjanneet niitä asioita, joita esityksessä emme pidä hyvinä ja asioita, joita on tarkasteltava vielä uudelleen. Mutta kapuloita rattaisiin ei ole syytä laittaa, kuten keskusta esittää. Tuntijakouudistus vie peruskoulua tulevaisuuteen eikä meidän pidä jäädä taantumaan tarpomaan, kun pohdimme lastemme tulevaisuutta.
Minusta on tärkeää, että taito- ja taideaineiden opetusta aidosti lisätään. Koulumme tarvitsee enemmän iloa ja luovuutta. Erilaisille oppijoille on luotava onnistumisen elämyksiä ja lasten on saatava oppia kokemaan käsillä tekemisen riemu.Tästä eduskuntaryhmämmekin lausui, että työryhmän esityksen vaikutukset taito- ja taideaineiden määrään on arvioitava vielä uudelleen.
Kokoomus korostaa myös liikunnan tärkeyttä koulun arjessa. LIikuntaa on edelleen pystyttävä lisäämään. Lapset liikkuvat nykyään yksinkertaisesti aivan liian vähän ja jos kipinä liikuntaan ei tule kotoa, on koulun siihen kannustettava.
Kolmas painotus , jota pidän tärkeänä on monipuolinen kielitaito. Olen itse kouluaikana lukenut pitkän saksan, keskipitkän ruotsin ja englannin sekä ranskaa ja espanjaa. myös tyttäreni ovat olleet innokkaita kielten opiskelijoita. Kaikista aineista, mitä koulussa olen opiskellut, on minulla aikuisena ollut eniten iloa ja hyötyä kielistä.
Laajan kielitaidon merkitys on vain kasvanut kansainvälisessä maailmassa ja se on mahtava valtti työmarkkinoilla. On todella huolestuttavaa, että nuorten kielitaito on viimeisen vuosikymmenen aikana yksipuolistunut. Kielten opiskeluun tulee kannustaa ja tarvittaessa valtion on tuettava kuntia kielten opetuksen monipuolistamisessa.
Venäjän osaajia tarvitaan Itä-Suomessa. Venäjän kielen opiskelun lisäämiseen on luotava mahdollisuuksia. Pakkovenäjää en halua, mutta Itä-Suomessa tulisi sallia kokeilu, jossa venäjää opiskeltaisiin enemmän ja ruotsia vähemmän. Paikalliset tarpeet on kyettävä huomioimaan paremmin. Näin myös säilytetään paremmin nuorten motivaatio kielten opiskeluun.
Kommentit (1)