EU-nimitykset
Viime viikolla järjestettiin epävirallinen eurooppaministerikokous Milanossa. Asialistan lisäksi kaksi aihetta oli käytävillä ylitse muiden: Ukraina ja EU-nimitykset.
Ilmapuntarista pystyi jo tuolloin aistimaan lauantaina pidetyn Eurooppa-neuvoston tuloksen. Puolan pääministeri Donald Tusk valittiin odotetusti Eurooppa-neuvoston pysyväksi puheenjohtajaksi ja Italian ulkoministeri Federica Mogherini EU:n ulkoministeriksi. Aiemmin heinäkuussa valittiin Jean-Claude Juncker komission puheenjohtajaksi.
Tusk on Puolan ensimmäinen uudelleenvalittu pääministeri kommunismin kaatumisen jälkeen. Hänet tunnetaan pragmaattisena ja kompromissihakuisena poliitikkona. Tätä tarvitaan uudessa tehtävässä. Mogherini on puolestaan ollut näkyvä Italian ulkopolitiikan hoitamisessa pääministeri Renzin keskityttyä maansa sisäpolitiikkaan.
Nimityspalapelit ovat aina monimutkaisia. Tasapainottelua riittää ja nimityksissä tulee huomioida ainakin maantiede, sukupuoli, puolue ja poliittinen profiili. On hienoa, että päätökset korkeimmista nimityksistä ovat nyt kasassa. Elämme kriittisiä aikoja, eikä laiva voi seilata ilman miehistöä.
Palapelin ensimmäiset palat on näin asetettu ja nyt voidaan edetä komissaarinimityksissä. Kutakuinkin kaikki jäsenmaat ovat jo nimenneet komissaariehdokkaansa. Tämä luettelo komission muiksi jäseniksi tulee neuvoston hyväksyttäväksi. Junckerin tehtäväksi jää sitten jakaa salkut ja organisoida työnjako.
Perussopimuksen mukaan ”Euroopan parlamentti äänestää komission puheenjohtajan, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja muiden komission jäsenten hyväksymisestä yhtenä kokoonpanona. Hyväksynnän jälkeen Eurooppa-neuvosto nimittää komission määräenemmistöllä.”
Ennen äänestystä parlamentti järjestää kuulemisia komissaariehdokkaille. Prosessi ei ole mikään läpihuutojuttu, vaan parlamentti on aikaisemmilla kerroilla hyllyttänyt komissaariehdokkaita. Joka tapauksessa olisi suotavaa, että prosessi sujuu joutuisasti.
Tätä ennen tarvitaan kuitenkin ehdotettava salkkujako. Se on luvassa mahdollisesti ensi viikolla. Spekulaatio käy kuumana.
Suomen kannalta on hienoa, että meillä on painava ehdokas. Jyrki Kataista osaavampaa ehdokasta on vaikea kuvitella. Hän on ensin valtiovarainministerinä ja sittemmin pääministerinä istunut niissä pöydissä, joissa EU:ta on luotsattu läpi kriisivuosien. Tätä kokemusta tarvitaan.
Kommentit (3)