Perusväylänpitoa on nyt priorisoitava
Liikenneverkon kunnon rapautuminen on haaste hyvinvoinnillemme. Tiestön ja rautateiden turvallisuus, matka-ajat ja liikkumisen sujuvuus ovat hyvän arjen rakennuspalikoita. Suomalaisten yritysten menestymisen ja työpaikkojen kannalta liikenneverkon ylläpito on ensiarvoisen tärkeää.
Rakennetun omaisuutemme tilaa arvioivan ROTI 2013 -katsauksen mukaan 4338 kilometriä maantietä luokitellaan päällysteeltään huonoksi tai erittäin huonoksi. Maantiet ovatkin paikoin ala-arvoisessa kunnossa. Kokonaisuudessaan liikenneverkon korjausvelka on arvioitu noin 2,5 miljardiksi euroksi. Perusväylänpidon rahoitus on kuitenkin tarpeeseen nähden niukkaa. Korjausvelan hillitsemistä vaikeuttaa myös kustannusten kasvu, eli samalla rahalla saadaan yhä vähemmän kunnostettuja kilometrejä.
Hallitus on linjannut, että vuodesta 2016 lähtien väyläinvestoinneista siirretään 100 miljoonaa euroa vuodessa liikenneverkon pieniin investointeihin ja ylläpitoon. Olisi kuitenkin tärkeää, että jo tätä ennen pieniin investointiohjelmiin voitaisiin osoittaa lisää rahaa. Tiestön ja siltojen kunnostukseen on myös varattu resursseja, kun raskaan liikenteen kaluston enimmäismassoja ja -mittoja korotetaan yritysten logistiikkakustannusten pienentämiseksi. Nämä ovat tärkeitä panostuksia, mutta tarvitaan myös muita toimenpiteitä.
Tiukan taloustilanteen vallitessa on tarkkaan mietittävä, miten vähäiset rahat käytetään parhaalla mahdollisella tavalla koko Suomen hyväksi. Liikenneverkon ylläpitämiseksi tarvitaan enemmän suunnitelmallisuutta, pitkäjänteisyyttä sekä yhteistyötä valtion ja kuntien kesken. On myös tärkeää miettiä, kuinka liikenteen kehittämiseen varatut rahat suunnataan: mikä osa menee uusiin hankkeisiin, mikä perusväylänpitoon, mikä tiestöön ja mikä rautateihin. Näkemyksemme on, että perusväylänpitoa on nyt priorisoitava.
Jotta maanteiden kunnossapitoon saadaan pitkäjänteisyyttä, tulisi laatia päällystysohjelma, jossa kartoitetaan maanteiden kunto sekä mietitään rahoituksen suuntaaminen eri hankkeisiin pidemmällä aikavälillä. Näin toimintaan saadaan suunnitelmallisuutta, joka auttaa myös kustannusten kurissapitämisessä.
Eduskunnan liikennevaliokunta aloittaakin selvitystyön, jonka tavoitteena on saada aikaan konkreettinen suunnitelma tieverkon kunnon parantamiseksi. Myös liikenneministeri Kyllösen tulisi ottaa tieverkon rapautuva kunto vakavasti ja ryhtyä toimenpiteisiin jo tällä vaalikaudella.
On ehkä kulunut fraasi, että pitkien välimatkojen Suomessa teiden hyvä kunto on hyvinvointimme perusedellytys. Mutta se on totuus. Liikenneverkko on arvokasta kansallisomaisuuttamme, josta tulee pitää huolta.
Kommentit (2)