Nostetaanko 4. kerran alkoholiveroa?
Viime päivinä on käyty vilkasta verokeskustelua. Hetemäen verotuksen kehittämistyöryhmän raportti julkaistiin ehkä hiukan ikävästi joulun alla. Jonkun verran keskustelua ehtikin jo syntyä; minä en viitsinyt joulupyhinä asiaan paneutua. Keskityin tuolloin tärkeämpiin asioihin, kuten perheeseeni ja joulunviettoon. Tänään sain raportin käsiini komeasti printattuna ( mieheltäni) ja aionkin sitä hartaasti lukea eduskunnan istuntotauon aikana. Verokeskustelu tulee olemaan Euroopan talouskeskustelun ohella kevään tärkeimpiä poliittisia aiheita.
Hetemäen esitys on virkamiesesitys, jota puolueet nyt pureskelevat. Kokoomuksen kanta verokeskusteluun valmistuu tammikuun aikana. Puolueen puheenjohtaja Kataisen vetämä työryhmä on keväästä lähtien tehnyt työtä vero-ohjelmamme valmistelemiseksi. Seuraavan kerran ryhmämme kokoontuu eduskunnan taas aloitettua työt loppiaisen jälkeen. Olen ryhmän jäsen yhdessä kansanedustaja kollegojen Eero Lehti, Sampsa Kataja, Hanna-Leena Hemming ja Petteri Orpo kanssa.
Eilen Yle uutisoi puolueiden näkemyksiä haittaverojen korotuksen tarpeellisuudesta. Haittaveroilla tarkoitetaan alkoholi- tupakka- ja makeis- sekä sokerivero tyyppisiä maksuja. Sen lisäksi, että näillä veroilla kerätään euroja valtion kassaan niin näillä on merkittävä käyttäytymistä ohjaava vaikutus.Terveyden edistäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy ovat mielestäni myös tehokkain tapa saada aikaan kustannussäästöjä julkisella sektorilla.
Kannatan erittäin paljon alkoholi- ja tupakkaveron korottamista. Nykyinen eduskunta on jo 3 kertaa tällä hallituskaudella korottanut alkoholiveroa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä olen ollut aktiivisesti tekemässä näitä päätöksiä. Näillä jo tehdyillä korotuksilla on paikattu edellisen punamultahallituksen vuonna 2004 tekemää äärettömän suurta virhettä. Edellinen hallitus jostain syystä löysi riittävästi perusteluja alentaa rajusti alkoholiveroa, erityisen paljon alennettiin väkevien juomien veroa. Tämän seurauksena suomalaisten alkoholinkäyttö kasvoi räjähdysmäisen nopeasti. Inhimilliset seuraukset ovat olleet raskaita ja kalliita. Lasten huostaanotot ovat kasvaneet samassa suhteessa. Alkoholihaittojen aiheuttamat välittömät ja välilliset kulut sosiaali- ja terveyssektorille vuositasolla ovat lähes puolen miljardin suuruiset.
Nyt alkoholiveroa on hiljalleen hivutettu ylemmäs ja varmasti edelleen voidaan korotuksia tehdä. Mutta on myös tärkeää seurata, miten jo tehdyt korotukset vaikuttavat. Lisääntyykö matkustajatuonti ja miten kulutus kasvaa. Verollinen kulutus on korotusten myötä jo laskenut.
On selvää, että haittaveroja korotettaessa vaikutus on suurin pienituloisille. Pienituloiset käyttävät tuloistaan näihin suuremman osan. Muuttuvatko kulutustottumukset vai ohjautuuko suurempi osuus tuloista terveydelle haitallisiin tuotteisiin? Monet puolueet ovat vaatineet haittaverojen merkittäviä korotuksia. Pikaisesti ajateltuna tämä olisi hyvä ja helppo tapa kerätä euroja valtion kassaan. Myös suomalaiset kannattavat näiden verojen korotuksia. Mutta onko vaarana, että pienituloisen perheen tuloista yhä suurempi osa menee alkoholiin, tupakkaan, epäterveelliseen ruokaan? Ja pienempi osa tuloista menee muuhun elintärkeään. Lisääntyvätkö terveys- ja hyvinvointierot edelleen? Minusta nämä asiat olisi selvitettävä ennen kuin radikaaleja muutoksia tehdään.
Haittaverojen merkitys valtion talouden korjaamisurakassa on valtavan pieni. Alkoholi- ja tupakkaveroa korottamalla ei kestävyysvajetta valitettavasti korjata. Suurempi verouudistus on edessämme ja sitä on tarkasteltava laajasti ja riittävän pitkälle tulevaisuuteen. Verotuksen on paremmin kannustettava työn tekoon ja yrittämiseen. Tämä on aivan välttämätöntä hyvinvointimme turvaamiseksi. Mutta tästä lisää myöhemmin. Verokeskustelu jatkuu aivan varmasti ja olen tähän valmis.
Kommentit (0)