Kasvumarkkinat korvaavat eristyvää Venäjää
EU-ulkoministerit lyövät tänään kokouksessaan Luxemburgissa sinetin Venäjän vastaisten talouspakotteiden jatkamiselle. Pakotteita jatketaan tammikuun loppuun, eli Minskin sopimuksen määräaikaan saakka. Ikävä totuus on, että Venäjä ajaa itseään yhä kauemmaksi Euroopasta sekä poliittisesti että taloudellisesti. Suomen on aina pärjättävä naapurinsa kanssa, mutta viennille meidän täytyy löytää myös uusia markkinoita. Suuntia ja mahdollisuuksia on monia.
Venäjä on enää Suomen kuudenneksi tärkein vientimaa. Halpa öljy ja rupla yhdessä rahoitusvaikeuksien kanssa ovat johtaneet siihen, että investoinnit Venäjällä ovat romahtaneet. Tähän ei ole odotettavissa muutosta ainakaan lähiaikoina. Länsimaisten ja vastaavasti Venäjän länsimaille asettamien pakotteiden lopettaminen auttaisi, mutta se ei ole mahdollista ennen kuin Venäjä tekee osansa Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi.
Suomalaiselle osaamiselle on onneksi kysyntää muualla. Olen itse korostanut lähialueidemme, Pohjoismaiden ja Saksan merkitystä. Yhtä tärkeää on kuitenkin katsoa kauemmaksi, nopean talouskasvun keskuksiin ympäri maailmaa. Sellaisia on etenkin Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Intiassa mutta myös Afrikassa. Maailman talousfoorumin laskujen mukaan vuosina 2014-17 kaikkein nopeimmin kasvaa Etiopian talous - peräti 10 prosenttia vuodessa. Myös Mosambikin, Tansanian ja Ruandan taloudet ottavat nyt nopeita askeleita.
Vaikka Afrikan kehittyvien maiden taloudet kasvavat hurjaa vauhtia, ne ovat edelleen köyhiä maita ja pieniä talouksia. Niissä on myös monia liiketoimintaympäristöön liittyviä ongelmia. Siksi kynnys lähteä Afrikan markkinoille on houkuttelevista kasvuluvuista huolimatta edelleen korkea.
Tähän tarvitsemme muutoksen. Erikokoisille suomalaisyrityksille löytyy asiakkaita ja markkinoita uusista kohteista. Niiden etsiminen ei ole valtion tehtävä mutta hallitus voi auttaa monella tapaa.
Kaiken avain on suomalaisten yritysten kilpailukyky. Jos haluaa pärjätä globaalissa kilpailussa, on kotikentän oltava kunnossa.
Uusi hallitus on ottanut haasteen tosissaan. Se on linjannut, että se ei lisää teollisuuden kustannuksia. Yritysten yhteisöverotus pysyy kilpailukykyisenä. Pienemmät yritykset hyötyvät maksuperusteisesta arvonlisäverosta. Työntekijän koeaikaa ja velvoitetta ottaa vastaan työtä pidennetään. Ja paljon muuta.
Samalla jatkamme Team Finland -palveluiden tehostamista. Afrikan ja muiden kehittyvien markkinoiden kannalta merkittävää on kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin pääoman huomattava korotus. Finnfund tarjoaa riskirahoitusta hankkeisiin nimenomaan kehitysmaissa - myös maissa, joissa talouskasvu on kaikkein nopeinta.
Suomalaisfirmojen näkymät esimerkiksi itäisessä Afrikassa ovat erittäin lupaavat. Taustalla on Suomen vuosikymmeniä jatkunut kehitysyhteistyö alueen maiden kanssa. Kehitysyhteistyö jatkuu mutta tavoitteena on myös lisätä molemminpuolista kauppaa. Kuten Helsingissä juuri vieraillut Tansanian presidentti Jakaya Kikwete totesi, "apu on hyvää mutta kauppa parempaa".
Aion itse kauppa- ja kehitysministerinä todella yhdistää nämä kaksi tärkeää toimintaa. Se näkyy sekä matkoissa että politiikan sisällöissä. Tästä hyötyvät niin perinteiset kumppanimaamme kuin Suomi.
Kommentit (1)