Viisi nuorta päivässä eläkkeelle on tasan viisi liikaa

Kokoomusnaisten Liittokokouksen yhteydessä järjestettiin Ei Hullumpi-seminaari. Alustuksia ja keskustelua  nuorten syrjäytymisestä, mielenterveysongelmista ja varhaisista työkyvyttömyyseläkkeistä. On hurjaa, että joka päivä jää viisi alle 30-vuotiasta työkyvyttömyyseläkkeelle eli vuodessa 1800 nuorta pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Suuri osa näistä olisi vältettävissä oikea-aikaisilla kuntoutustoimilla. Hukkaamme siis valtavsti niin inhimillisiä kuin taloudellisia voimavaroja.

Seminaarimme teema on ollut pitkään kokoomusnaisten asialistalla ja "haaveemme" täydellisestä seminaaripäivästä  toteutui, kun saimme huippuasiantuntijat pohdiskelemaan asiaa ja hakemaan ratkaisua kanssamme nuorten auttamiseksi.

Saimme luonnollisesti valtavasti uutta tietoa, mutta myös ajattelemisen aihetta. Kun tiedon määrä kasvaa , myös huoli kasvaa.  Kyse ei ole vain resursseista ja byrokratiasta vaan suuressa määrin myös asenteistamme.  Syrjäytynyt nuori  ei ole sairas  vaan hukassa. Enemmän kuin mitään nuori tarvitsee Anna-Liisa Lämsän sanoin"sanoilla sivelyä, ei päivittelyä velvollisuuksien unohtamisesta.

On totta kuten kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee sanoi, että meillä vallitsee liikaa lähetekulttuuri. Apua ei anneta tässä ja nyt, mikä olisi mielenterveysongelmista kärsiville tärkeintä. Hoitoketju on pirstaleinen ja kokonaisuus on harvalla tiedossa.

Oli hienoa myös tutustua lähemmin arvokasta työtä tekevään Omaiset mielenterveystyön tukena-järjestöön.  Toiminnanjohtaja Pia Hytönen kertoi meille, että vähemmän puhutaan mielenterveyspotilaan omaisten jaksamisesta. Sinun oltava läsnä joka hetki, jos perheessä esim itsetuhoinen nuori. Jos perheen jaksamisesta ei huolehdita, pian perheeessä on useampi tuen tarpeessa oleva potilas.  Mahdollisuus osa-aikatyöhön ja omaishoito kuuluvat myös mielenterveyspotilaan omaisille.

Kehysriihessä Jyrki Kataisen hallitus päätti panostaa erityisesti nuorten ennaltaehkäisevään kuntoutustoimintaan. Moni nuori tarvitsee tukea jo siihen, että pääsee sängystä ylös. Nuorten yhteiskuntatakuu ei voi toteutua ilman vahvempaa panostusta kuntoutukseen.

Nyt Kelan järjestämää ammatillisen kuntoutuksen ehtoja muutetaan siten, että sitä voidaan antaa myös nuorille, jotka ovat vaarassa syrjäytyä työelämästä jo ennen sinne pääsyään. Sairauden tai vamman lisäksi kiinnitetään huomiota myös nuoren sosiaaliseen tilanteeseen.

Suurimpana haasteena ei ole määrärahojen riittämättömyys vaan pirstaleinen ja byrokraattinen kuntoutusjärjestelmäsekä yhteistyön sekä eri tahojen kuntoutustietämyksen puutteellisuus. Onneksi sosiaali-ja terveysministeriössä ministeri Risikon johdolla tehdään työtä puutteiden ratkaisemiseksi uuden kuntoutuskonseptin avulla.