Apua konfliktin keskelle
Syyrian viisi vuotta jatkunut sota on aikamme suurin humanitaarinen katastrofi. Se on aiheuttanut suunnatonta inhimillistä kärsimystä ja johtanut laajamittaiseen pakolaiskriisiin, joka näkyy myös Euroopassa. Syyrian sodassa on räikeästi rikottu sodan sääntöjä ja humanitaarisia periaatteita inhimillisyyden ja ihmisarvon kunnioittamisesta. Sairaaloita on pommitettu, avustussaattueita estetty pääsemästä perille, siviilejä on nälkiinnytetty. Suurin osa maassa jäljellä olevasta väestöstä, 13,5 miljoonaa, tarvitsee humanitaarista apua. Konfliktia pakeneviin naisiin ja lapsiin kohdistuu pako- ja muuttoreittien varrella erityisiä uhkia – hyväksikäyttöä, ihmiskauppaa. Naapurimaissa Libanonissa, Jordaniassa, Turkissa ja Irakissa on lähes viisi miljoonaa pakolaista. Naapurimaiden kestokyky on suurten pakolaismäärien kanssa äärimmillään. Syyrian konfliktin uhrien auttamiseen tarvitaan humanitaarisin avun lisäksi kehitysyhteistyötukea pakolaisia vastaanottaville maille.
Pyrkimykset poliittisen ratkaisun aikaansaamiseen jatkuvat. Suomi toivoo, että konfliktin osapuolet sitoutuvat maanlaajuiseen tulitaukoon ja humanitaarisen avun perille saamiseen.
Euroopasta turvapaikkaa hakevat naiset ja lapset ovat konfliktin aiheuttaman epätoivon viimeisin ilmentymä. Kansainvälisen yhteisön ja Suomen tuki on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Suomi on vuodesta 2011 antanut apua yhteensä 107 miljoonaa euroa. Suomen tuen painopisteinä ovat lasten pääsy kouluun ja pakolaisten elinkeinomahdollisuuksien parantaminen. Olemme muun muassa tukeneet Unicefin No lost generation -ohjelmaa yli 7 miljoonalla eurolla tähän mennessä. Lisätukea suunnitellaan.
Maailmanlaajuisesti humanitaarisen rahoituksen tarpeet ovat ennennäkemättömällä tasolla. Hätäavun rahoitustarpeista 80 % johtuu konflikteista. Sodan jaloissa oleville siviileille toimitetaan jatkuvasti esimerkiksi ruoka-apua, keittovälineitä, terveydenhuoltoa. Tämä ei ole itsestäänselvyys: kasvavista tarpeista huolimatta humanitaariset vetoomukset ovat jatkuvasti alirahoitettuja. Pitkällä tähtäyksellä on välttämätöntä pyrkiä tehokkaammin konfliktien ennaltaehkäisyyn. Olisi myös löydettävä keinoja tehostaa avustustoimintaa, vahvistaa sodan oikeussääntöjen kunnioittamista ja siviilien suojelua sekä saada lisää avunantajia kantamaan vastuuta. Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia YK:n pääsihteerin koolle kutsumassa maailman ensimmäisessä humanitaarisessa huippukokouksessa toukokuussa. Suomi on aktiivisesti mukana ja vaikuttaa erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien, kuten naisten ja tyttöjen sekä vammaisten oikeuksien suojeluun.
Toivottavasti Syyrian sodasta kärsivien ja sitä paenneiden tilanteessa näkyisi tuolloin jo hieman enemmän toivoa paremmasta.
Kommentit (0)