EU:n ilmasto- ja energiapaketti 2030 on merkittävä
Keneltäkään ei varmasti jäänyt huomaamatta, kun EU pääsi viime viikolla sopuun ilmasto- ja energiatavoitteistaan vuodelle 2030. Pääasiana on pyrkiä vähentämään päästöjä. Kasvihuonekaasuja sovittiin vähennettäväksi 40% vuoden 1990 tasoon verrattuna. Vanha tavoite oli 20% vuoteen 2020 mennessä.
Lisäksi sovittiin tavoiteltavan EU-tasolla uusiutuvalle energialle 27%:n osuutta kokonaisenergiasta ja energiatehokkuuden 27%:n parantamisen ohjeellinen tavoite. Päästötavoitteen nostaminen määräävään asemaan ja jäsenmaakohtaisista uusiutuvan energian tavoitteista luopuminen vahvistaa päästökaupan asemaa ja vähentää tarvetta tukiaisiin. Jatkossa toimintaympäristö on siis markkinaehtoisempi.
Viime viikon päätös on monella tapaa merkittävä.
Ensinnäkin, neuvottelutulos osoittaa EU:n todella kykenevän isoihin päätöksiin. Unioni käsittää 28 jäsenmaata, joilla jokaisella on omat intressinsä ajettavanaan. Silti yhteinen sävel löytyy. Toisinaan esitetyt väitteet EU:n kyvyttömyydestä tehdä isoja päätöksiä ei ainakaan viime viikolla pitänyt paikkaansa.
Toiseksi, EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet raivaavat tietä kohti joulukuussa 2015 järjestettävää Pariisin ilmastokokousta, jossa on tavoitteena päättää kansainvälisesti kattavasta ilmastosopimuksesta. Yhteinen EU-tavoite luo uskoa prosessille. Kääntäen: mitkä olisivat edellytykset kansainvälisesti kattavalle sopimukselle, jos edes EU ei olisi kyennyt yhteiseen näkemykseen? Kattava sopimus totta tosiaan tarvitaan EU:n päästöjen ollessa vain noin kymmenyksen maailman päästöistä.
Kolmanneksi, yrittäjänäkökulmasta – sekä omasta kokemuksestani että muilta kuultuna – katsottuna säädökset sinänsä eivät koskaan ole ongelma, mutta säädösympäristön on oltava ennakoitava, tarkoituksenmukainen ja reilu. Poliitikkojen tehtävänä on säätää puitteet, yritykset kyllä sopeutuvat ja kilpailevat säädetyissä puitteissa. Yhteinen EU-linja tässä vaiheessa merkitsee ennakoitavaa investointiympäristöä.
Neljänneksi, ilmastotalkoot merkitsevät suurta mahdollisuutta Euroopalle ja eurooppalaisille yrityksille. Olemme edelläkävijöitä puhtaassa teknologiassa ja energiatehokkuudesa. Esimerkiksi Suomella on noin prosentin osuus maailman cleantech-markkinoista vaikka sen osuus maailman BKT:stä on vajaa puoli prosenttia. Tämä osaaminen voidaan rohkealla toiminnalla kääntää vienniksi. Myös muualla Euroopassa osaamista riittää. Ilmastotavoitteet ovat lisäkannustin alalla. Uskon markkinapotentiaalin olevan valtava.
Viidenneksi, Suomen näkökohdat otettiin hyvin huomioon. Meille oli erityisen tärkeää, että päästövähennyksiin pyritään kustannustehokkaalla tavalla. Ei-päästökauppasektorin - johon kuuluvat mm liikenne, maatalous ja kiinteistökohtainen lämmitys - jäsenmaakohtainen taakanjako on perustunut tähän asti vaurauteen eli se on ollut BKT-pohjainen. Jatkossa jäsenmaiden aiemmat toimet tulee ottaa paremmin huomioon ja päästövähennyksiä haetaan aiempaa enemmän sieltä, missä se on edullisempaa. Tämä on keskeistä Euroopan kasvun ja kilpailukyvyn kannalta.
Lopuksi, ratkaisua on jonkin verran arvosteltu kunnianhimottomuudesta. Katson asiaa kansainvälisesti kattavan sopimuksen kannalta. Sen saavuttaminen olisi ensiarvoisen tärkeää. Sillä tiellä EU:n yhteinen linja on keskeinen virstanpylväs. Se on nyt saavutettu, eikä sen merkitystä tule vähätellä. Sen asettamat tavoitteet tulevat vaatimaan ponnistuksia.
Kommentit (0)