Venäjän täytyy kantaa vastuunsa Ukrainassa
Itä-Ukrainan kriisi sai toissa viikolla uuden murheellisen ulottuvuuden, kun lähes 300 ihmistä menehtyi malesialainen matkustajakoneen tuhouduttua. Joukossa oli 193 hollantilaista EU-kansalaista.
Kaikki viittaa siihen, että koneen pudotti ohjus, joka ammuttiin venäjämielisten kapinallisten hallitsemalta alueelta. Emme varmuudella tiedä, kuka painoi liipasinta ja mistä niin korkealle kantava ohjus oli peräisin. Emme myöskään tiedä, miksi uhrien säädyllinen kohtelu ja tapahtuman syyn selvittäminen on ollut niin hävyttömän vaikeaa.
Se on kuitenkin selvää, että Venäjä voisi tehdä paljon enemmän Itä-Ukrainan rauhoittamiseksi. Aivan ensimmäiseksi sen pitää käyttää vaikutusvaltaansa lentoturman selvittämiseen ja loppujen uhrien saamiseen kotiin.
Suomi tukee presidentti Poroshenkon rauhansuunnitelmaa ja hakee kriisiin neuvotteluratkaisua. Emme hyväksy Krimin laitonta liittämistä emmekä toimia, joilla horjutetaan itsenäisen Ukrainan vakautta. Tuomitsemme jyrkästi myös siviilikoneen pudottamisen.
Tilanne ei kuitenkaan kohene, ellei Venäjä kanna vastuutaan. Venäjän toimiin on epäilemättä vaikea vaikuttaa, mutta velvollisuutemme on yrittää tosissaan. Suomi tekee osansa sekä suorien keskusteluiden kautta että osana Euroopan unionia.
EU-maat ovat nyt valmiita päättämään lisätoimista, ellei Venäjä välittömästi ryhdy yhteistyöhön. EU käyttää sitä voimaa, jota sillä on – taloutta. EU kiristää ruuvia kierros kerrallaan, kuten Suomikin on halunnut. Neuvottelutie pidetään koko ajan avoimena.
Nyt pöydällä on entistä raskaampia toimia, jotka iskevät Venäjän rahoitusmarkkinoihin, sotilasteollisuuteen ja öljyteollisuuteen. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että uusien asekauppojen tekeminen Venäjän kanssa loppuu ja Venäjän valtion omistamien rahoituslaitosten pääsy rahoitusmarkkinoille vaikeutuu. EU lopettaisi myös sellaisen korkean teknologian viennin, jota Venäjä tarvitsee syvänmeren öljyesiintymien tutkimiseen. Paketti on EU-maiden kesken neuvoteltu kokonaisuus.
Kaikki EU-maat ovat olleet aktiivisesti mukana neuvottelemassa pakettia. Suomi on edellyttänyt, että toimet osuvat mahdollisimman vahvasti Venäjään ja mahdollisimman vähän EU-maihin. Olemme myös ajaneet tasapainoista mallia, joka kohtelee EU-maita tasavertaisesti. Lisäksi olemme korostaneet sitä, että toimet voidaan peruuttaa, mikäli Venäjä ryhtyy yhteistyöhön.
Meillä on ihan aiheellisesti kannettu huolta EU:n toimien vaikutuksesta Suomen talouteen. On selvää, että kun EU:n toimet iskevät Venäjän talouteen, sillä on vaikutusta myös Suomeen. Joudumme tasapainoilemaan sen välillä, mikä on moraalisesti ja oman turvallisuutemme kannalta oikein, ja mikä on parasta lyhyen tähtäimen taloudellisille eduillemme.
Kotimainen keskustelu on keskittynyt ehkä liikaakin Suomen omaan taloudelliseen etuun. Venäjä on meille tärkeä vientimaa, mutta täytyy muistaa, että sikäläinen talous oli vaikeuksissa jo ennen Ukrainan kriisiä maan talouden haasteista johtuen. Suomen vienti Venäjälle laski viime vuonna kuusi prosenttia. Suomalaisyritysten täytyy siis joka tapauksessa löytää korvaavia markkinoita.
Ratkaisevaa on se, että Venäjä on mennyt toimissaan liian pitkälle. Vaaka on selvästi kallistunut. Kyse on niin lentokoneturmassa menehtyneiden uhrien ja omaisten oikeusturvasta, mutta myös Ukrainan tulevaisuudesta, itäisen Euroopan vakaudesta ja näin myös Suomen omasta turvallisuudesta. Näille arvoille ei voi laskea hintalappua.
Kommentit (40)