EU:ssa on hyvä olla 20 vuotta kansanäänestyksen jälkeen
Tänään tulee kuluneeksi tasan 20 vuotta siitä, kun Suomessa järjestettiin kansanäänestys EU-jäsenyydestä. Suomi haki jäsenyyttä 1992. Neuvottelut käynnistyivät vuotta myöhemmin, samaan aikaan Itävallan ja Ruotsin kanssa. Sopimus allekirjoitettiin kesäkuussa 1994. Neuvottelutuloksesta järjestettiin kansanäänestys.
Tulos oli selvä: äänestysprosentti 74%, äänestäjistä 56,9% puolesta ja 43,1% vastaan. Tällä viikolla on ollut ilahduttavaa lukea kyselyistä, joiden mukaan kannatus on nykyisin himpun verran vahvempi. Jäsenyyttä ei kyseenalaisteta. Hyvä niin. Itse asiassa kyselyt sinänsä ovat hiukan hassuja. Emmehän me Savossakaan mittailla Suomen kannatusta ja pohdita ollako vai eikö olla.
Muistan monen ajatelleen jäsenyyden olleen päätepisteen sille tarinalle, jossa Suomi kylmässä sodassa taiteili idän ja lännen välissä. Enää ei tarvinnut, vaan Suomi oli oleva selvästi osa länttä.
EU-jäsenyyden katsottiin myös tuovan turvaa. Kuinka ajankohtaiselta se taas tuntuukaan Ukrainan kriisin valossa. Mitä jos olisimme jääneet ulkopuolelle? Olemme sanoneet seisovamme tiukasti EU-rintamassa. Emme ole yksin. Se tuntuu hyvältä – todella hyvältä.
Olemme olleet EU-jäseniä ensi vuoden alusta laskien siis 20 vuotta. Olemme jo ohittaneet täysikäisyyden kynnyksen. Suomi on alusta lähtien ollut rakentava EU-jäsen, joka on hyvin saanut äänensä kuuluviin.
Olemme reilu yhden prosentin porukka EU:ssa, puhumattakaan koostamme suhteessa maailman väkilukuun. On ilman muuta selvää, että olemme EU-jäseninä kokoamme suurempia vaikuttajia sekä maailman asioissa että EU:n sisällä. Tämä on rakentavan lähestymistapamme tulosta. Rähjäten kun ei saa ääntään kuuluviin. Yksin vielä vähemmän.
Piti EU:sta tai ei, niin Suomi on aivan erilainen maa nyt kun se oli ennen EU-jäsenyyttä. Suomi on mennyt harppauksin kansainvälisempään, avoimempaan ja monella tapaa värikkäämpään suuntaan. Olimme vielä 80-luvulla melko harmaa, sisäänpäin kääntynyt ja monella tapaa köyhempi maa. Kaikesta ei tietenkään voi kiittää EU:ta Se on kuitenkin aivan keskeinen pala tätä menestystarinaa.
EU:lla on neljä tehtävää: vauraus, vakaus, turvallisuus ja rauha. Nämä ovat pysyvästi ajankohtaisia.
Kommentit (0)