Suomi Iranin markkinoille
Iran on tällä hetkellä taloudellisesti erittäin mielenkiintoinen maa Lähi-idässä. Maalla onkin pitkä historia maailmankaupassa. Kauppiaat ovat tulleet Euroopasta Persian imperiumin basaareihin ostamaan silkkiä, mausteita, kultaa ja muita arvokkaita metalleja. Ei ole sattumaa, että vanha persialainen sana basaari on löytänyt paikkansa myös suomen kielestä kuten muistakin eurooppalaisista kielistä.
Tällä viikolla minulla oli kunnia edistää satahenkisen, Suomen historian ehkä suurimman, bisnesdelegaation kanssa kauppaa Iraniin. Tänä vuonna saavutettu ydinohjelmasopimus on käynnistänyt yritysten kilpajuoksun Iranin 80 miljoonan kuluttajan markkinoille. Puhumme siis Saksan kokoisesta kuluttajamarkkinasta, joka on avautumassa. Iran suunnittelee valtavia uudistuksia ja investointeja sekä odottaa merkittävää talouskasvua, jos ydinohjelmaan liittyvät sanktiot puretaan suunnitelmien mukaisesti vuoden 2016 aikana. Suomalaiset yritykset ovat kovasti valmiita, kun sanktiot on purettu, panostamaan tähän vahvasti kasvavaan markkinaan.
Iranissa tapasin suomalaisille yrityksille tärkeät ministerit, varapresidentti Ebtekarin ja mm. Teheranin kauppakamarin johtajan. Keskusteluissamme nousivat esille Suomen vahva osaaminen ja kokemuksemme puhtaiden teknologioiden, metsäteollisuuden ja biotalouden, ICT:n, finanssisektorin, koulutuksen ja terveydenhuollon ratkaisujen saralla. Useimmissa tapaamisissa sovimme jo seuraavista askelista maidemme väliselle kaupalliselle yhteistyölle: miten keskustelut muuttuvat yritysten väliseksi kaupaksi. Mukana oli myös rahoitus- ja pankkialan toimijoita.
Iranissa yllätti se, kuinka paljon kiinnostusta eri toimijoilla Suomea kohtaan oli. Moni oli pitänyt Nokian puhelinta taskussaan ja Koneen laadukkaat hissit tunnettiin. Myös media oli kiinnostunut osaamisestamme ja erityisesti suomalaisten yritysten puhtaan teknologioiden ratkaisuista. Kerroin, kuinka Suomessa voi juoda vettä järvestä, mikä savusumuisessa Teheranissa tuntuu kaukaiselta. Poliittiset suhteet Suomen ja Iranin välillä ovat vuosikymmeniä olleet hyvät ja Suomen maine on positiivinen.
Matkalla järjestin aamiaistilaisuuden paikallisille naisyrittäjille. Tilaisuudessa keskusteltiin naisten asemasta iranilaisessa työelämässä sekä laajemmin yhteiskunnassa. Naiset ovat korkeasti koulutettuja, yliopisto-opiskelijoista jopa 60 prosenttia on naisia, mutta työelämässä heistä on vain 14 prosenttia. Suurin tasa-arvohaaste lienee kuitenkin se, että lain edessä nainen on miestä huomattavasti heikommassa asemassa.
Vaikka ja toivottavasti ydinaseohjelmaan liittyvät sanktiot nyt suunnitellusti poistettaisiin, jäävät mm. ihmisoikeusrikkomuksiin liittyvät sanktiot edelleen voimaan. Tavatessani varaulkoministeriä nostin esiin, kuinka toivotamme tervetulleeksi Iranin hallituksen halun aloittaa dialogi ihmisoikeuksista EU:n kanssa. Toivon myös tämän olevan mahdollisuus hyvään ja kestävään yhteistyöhön.
Kommentit (0)