Kehysriihi ja kehitysyhteistyö
Osana kehysriihessä päätettyjä vuositasolla 370 milj. euroon nousevia säästöjä hallitus päätti myös leikata 25 miljoonaa euroa varsinaisen kehitysyhteistyön rahoituskehyksestä vuodesta 2018 lähtien. Viime vuonna tehtyjen rajujen leikkausten päälle tehty lisäsäästö on valitettava. Kaikki tunnustavat ja tietävät, että tarve avulle maailmalla on suuri. Maailman humanitaarinen tilanne on todella vakava ja kehitysyhteistyön saralla pyrimme siihen, että humanitaarisen avun määrärahat eivät ainakaan laske. Samoin lähdemme siitä, että jo isojen säästöjen eteen joutuneen suomalaisen kansalaisjärjestökentän kokonaisrahoitusta ei enää lasketa.
Ikävien asioiden keskellä olen kehitysyhteistyöstä vastaavana ministerinä kuitenkin tyytyväinen siihen, että uudenkin päätöksen jälkeen varsinaisen kehitysyhteistyön rahoitus pysyy edelleen kasvu-uralla. Tasoleikkaus ei myöskään koske vielä ensi vuotta, joten uuden rahoitustason mukaiset linjaukset voidaan valmistella rauhassa, samalla kun uuden kehityspoliittisen linjauksen painotusten vieminen käytäntöön on muutenkin suunnittelussa.
Määrärahat kasvavat kuluvan vuoden 506 milj. eurosta 587 milj. euroon vuonna 2020. Lisäksi kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin ja lainoihin on vuosittain varattu 140 milj. euroa. Keskimääräinen kehitysyhteistyömäärärahojen bktl-suhdeluku on kehyskaudella noin 0,39 % vuosittain.
Vaikka YK:n suosituksen mukainen 0,7% tavoite on kaukana, pitkän aikavälin tavoitteenamme se säilyy. Polku tavoitteeseen on mahdollista rakentaa, kun Suomen talous on saatu käännettyä taas kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle.
Kommentit (3)